Olen pakannut laukut ja aion hylätä psyykkisen vankilani nyt. Alkoholistin, alistavan miehen.
Haluan kirjoittaa, saadakseni ehkä teiltä vähän lisää voimaa ja tukea. Jäsennellä ajatuksiani.
Mies on vienyt minulta paljon, etenkin muuttanut suhdetta itseeni ja maailmankatsomukseeni. Se ei ole hyvä asia, sillä en ole ollut enää aikoihin onnellinen.
Yritän rukoilla, jos se edes millään tavalla auttaisi koska tämä on ollut niin vaikea etappi elämässäni, että tämä on tuntunut loputtomalta.
Mies on mitätöinyt minua ja manipuloinut niin paljon, etten enää osaa edes reagoida siihen terveellä tavalla. Alkoholisti on ja niin on tullut minustakin. Nyt haluan jättää myös alkoholin ja miehen läsnäolo tekisi päätöksestä mahdottoman, hän edesauttaa juomistani eikä kestä, että haluan hakea apua. Haluan antaa myös hänelle mahdollisuuden raittiuteen lähtemällä.
Mies on saanut minut jäämään siksi, koska olen tuntenut syyllisyyttä. Hän tulee aina syyttämään minua kaikesta. Vaikka hän huutaisi ja haukkuisi, se olisi vain ja ainoastaan oma syyni. Nyt hän tulee syyttämään hylkäämisestä mutta olkoon niin.
Haluan pelastaa itseni ja elämäni, tätä suhdetta ei olisi koskaan pitänyt ollakaan.
Olen ihmisenä sen verran hyvä ja mahtava tyyppi, ettei minun tule sietää enää tällaista, en ole ansainnut tätä. Haaveilen aivan muunlaisesta elämästä ja nyt haluan päästä näistä kahleista lopullisesti irti ja alkaa taas elämään.
Kommentit (41)
Kuulostaa, että olet päättänyt vihdoin aikasi olla vahva.
Vierailija kirjoitti:
Lähde heti!
Moro ja näkemiin välittömästi.
Mistä saat tukea itsellesi ja päätöksellesi? Muuten päätöksessä voi olla vaikea pysyä, sillä olethan itsekin alkoholisti, mikä mutkistaa matkaa.
Mieti tuki itsellesi, että pääset kuivalle maalle ja katkaise kaikki yhteydet mieheen. Silloin et edes kuule miten hän sinua syyttelee tai tekee mitä muuta tahansa. Kaikkea hyvää!
Hyvä kun oot tajunnut, että sun pitää lähteä. Mulla oli samanlainen ukko...aikani kestin ja toivoin parempaa, toimitin hoitoon ja sairaalaankin, lopulta kypsyin ja muutin omaan (vuokra)asuntoon. Joka kerta kun avaan kotioven, tuntuu ihanalta; rauha, ei ketään kännissä rähjäämässä ja haukkumassa. Taivas😊😊Ukko kuoli viinaan parin vuoden päästä lähdöstäni, en sure.
AA-kerhossa saa tukea, ja on niitä mylly- ja Minnesota-hoitoja sekä Kan-koti. Varmasti osaavat neuvoa miten päästä irti syyttelevästä alkoholistista, on niin tuttua tarinaa monelle.
Itse tein aikanaan vastaavan päätöksen, enkä ole katunut koskaan. Paras päätökseni ikinä. Sain elämäni takaisin. Tsemppiä.
Jos olet jo pakannut, miksi kirjoittelet vielä vauvapalstalle, miksi et ole jo menossa.
Mä olen myös suhteissa alkanut juomaan ihan liikaa kun miehet on olleet alkoholiin meneviä. Näin kun ajattelee, niin mitään muuta yhteistä ei tainnut ollakaan loppupeleissä.
Juomattomuus on ollut ehdottomasti yksin helpompaa ja olen ollut tyytyväinen. Ja moni asia selkiytyy ajan kuluessa selvänä, kaikki muukin mikä suhteessa on ollut vialla ja sairasta.
Toivon että pääset säkin irti, vaikka vaikeaahan se on. Äläkä katso taaksesi, sulla on se OMA elämäsi elettävänä ja saat nykyisen tilalle paljon kaikkea ihanaa.
<3
Tsemppiä ja onnittelut uudesta tulevaisuudesta!
Hae itsellesi tukea.
Jätin tissuttelijan 20 vuotta sitten. Olen elänyt koko tämän vuosituhannen onnellista ja hyvää elämää alkoholitta. Eksä näyttää vanhalta ja elämäänsä tyytymättömältä juopolta. Meidän elämien laatu on todella kaukana toisistaan.
Ihan hyvä, itse heitin nalkuttavan akan pihalle viime talvena.
Mahtavaa! Noin sitä pitää! Itsellä lähes sama tilanne,8vuoden elämä alkoholistin kanssa asunnossa ilman omaa suihkua,pesukonetta,rikkinäisellä vessalla ja 3 vuotta myöhässä&kesken olevan remontin keskellä loppuu.. Syyllisyyttä tunsin kunnes kerran keskustelimme miehen kanssa kunnolla ja kaikki puhumattomat asiat ja oletukset saatiin selviksi.. Tämä vapaudentunne on samalla pelottavaa että mahtavaa. Kaikkea hyvää Sinulle!! Olet ihmisenä painosi arvosta kultaa.
Minäkin lähdin ja vielä vauva kainalossa. Mutta enpä katunut minuuttiakaan. Teet erinomaisen päätöksen. Onnea ja kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ja onnittelut uudesta tulevaisuudesta!
Hae itsellesi tukea.
Jätin tissuttelijan 20 vuotta sitten. Olen elänyt koko tämän vuosituhannen onnellista ja hyvää elämää alkoholitta. Eksä näyttää vanhalta ja elämäänsä tyytymättömältä juopolta. Meidän elämien laatu on todella kaukana toisistaan.
Ei tuosta kyllä ole romaanin tai käsikirjoituksen aiheeksi. Kehittele vielä aika paljon.
Hyvä, kun kirjoitit ylös ja jaoit suunnitelmasi.
Nyt on toteuttamisen aika.
Se ei ole helppoa. Ei ole ollut helppoa heille, jotka ovat sen tehneet ennen sinua vastaavassa tilanteessa ja onnistuneet. Eikä se ole ollut helppoa niille, jotka ovat yrittäneet lähteä, raitistua ja aloittaa uuden elämän ja sitten epäonnistuneet.
Jätä vanhan kodin avaimet ja kaikki vanhasta muistuttava sinne vanhaan kotiin. Lähde kevein kantamuksin.
Varaa aika sosiaalityöntekijältä (matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä perhetyö), jossa saat omaan tilanteeseesi vinkkejä ja muutoksessa tukevien yhteistyötahojen yhteystietoja. Voit tarvita niitä, kun usko ja luottamus on koetuksella.
Verkostoidu raittiiden ja jalat tukevasti maassa olevien ihmisten kanssa. Yksikin luotettava ihminen riittää. Joillekin seurakunta on hyvä apu.
Ole rehellinen. Itsellesi ja muille.
Pysy vahvana, pysy päätöksessäsi.
Voimia matkaan!
Hyvä sinä! Anna mennä!