Autatteko lastanne jotenkin yo-kirjoitusten lähestyessä?
Kommentit (13)
Ei oikein onnistu. Lapsi asuu ja käy lukiota muutaman sadan kilometrin päässä.
Jos pyytää. Esikoinen kyllä opiskeli matikkaa isänsä kanssa (saikin sitten ällän) ja minä autan parhaillaankin kuopusta äikässä ja ruotsissa.
Eväät ja kyyti (ajoissa paikalla). Ei muuta apua täysi-ikäiselle.
Vierailija kirjoitti:
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.
Sori vaan, mutta jos vanhempana on jo noin häviäjäasenne, niin miten lapsella sitten?
Vierailija kirjoitti:
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.
Ihan käsittämätön asenne vanhemmalla! Ihan puistattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.
Sori vaan, mutta jos vanhempana on jo noin häviäjäasenne, niin miten lapsella sitten?
Häviäjäasenne?!
Mielestäni realisti.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.
Ihan käsittämätön asenne vanhemmalla! Ihan puistattaa.
Siis mitä oikein selität?
Mun vanhemmilla ei ainakaan olisi todellakaan ollut mitään haisua esseevastauksista tai edes kurssien sisällöistä, kun heidän omat koulut käyty joskus 60-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Eväät ja kyyti (ajoissa paikalla). Ei muuta apua täysi-ikäiselle.
Juuri noin. Pärjätköön omillaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.
Ihan käsittämätön asenne vanhemmalla! Ihan puistattaa.
Siis mitä oikein selität?
Että vanhemmalla aivan kaamea, kaamea, kaamea asenne.
Nuoreni lukee itsenäisesti ja hyvin sujuu näin vierestä katsellessa. Osaa itse tauottaa, tietää lukutekniikat ja esseerakenteet ym. kun niitä on koulussa (ja minäkin ehkä autoin) käyty läpi ja opeteltu eri aineissa. Minun roolini muistuttajana ja yleisenä hyysääjänä on jo ohi ja vastuu opinnoista nuorella. Joskus keskustellaan aiheesta jota lukee (kylmä sota tmv). Pakkaillaan yhdessä sitten eväät ja vien kouluun koepäivinä, siinäpä se. Toki pidän tällä hetkellä kontaktit minimissä jottei virus iske.
Jos pyytää apua. Kyllä ne ovat koulut käyneet itsenäisesti ihan omasta halustaan niin turha tuppautua.
No ei varmaan noin laajoja kokonaisuuksia enää voi oikein kysellä eikä yhdessä lukea.... Mutta autan (ja olen auttanut) kyllä opiskelutekniikassa, esseevastausten suunnittelun opettelussa ym. Autan ostamalla kaikki abikurssit, jotka hän haluaa suorittaa. Autan keskustelemalla, lukurytmityksen tukemisella ja syöttämällä terveellisesti sekä muistutan rentoutumisesta ja kuntoilusta. Ja muistuttamalla siitä, että vaikka kirjoitukset on tärkeä asia, ei ole koko elämä tästä kiinni. Nykyään voi uusia kokeet niin monta kertaa kuin haluaa ja tarvii. Ja koska hän ei ole hakemassa lääkikseen tms. hänellä on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin pakko saada kaikesta L ja päästä papereilla sisään.