Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon se, että lapsi saa vauvasta asti virikkeitä ja hänelle opetetaan asioita vaikuttaa älykkyysosamäärään?
24.08.2022 |
Taaperona jo vietetään lapsen kanssa aikaa, keskustellaan hänen kanssa asioista ja opetetaan lasta monipuolisesti.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä on täyttä roskaa!
Niinkö? Perustele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se varsinaisesti vaikuta älykkyysosamäärään, mutta se vaikuttaa taitoihin ja kehittää kyllä ongelmanratkaisuajattelua. Eli kyllä siitä lapsesta taitavampi ja viisaampi tulee mikäli häntä opettaa. Mutta kaikki ei ole ihan niin yksiselitteistä silti.
Ei mitään. Äly on äidiltä peritty ominaisuus ja sitä ei voi lisätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä on täyttä roskaa!
Niinkö? Perustele.
Eikö tuo jo kommentista tullut hyvin perustelluksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä on täyttä roskaa!
Niinkö? Perustele.
Netti on täynnä perusteluja. Otetaan yksi hyvin täydellinen:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Tosin, jos päättelykyky paranee, pärjää paremmin älykkyystesteissä..
Lapsen olisi myös hyvä joskus kokea tylsyyttäkin ja näin kehittää itse omaa mielikuvitustaan ja ajatteluaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se varsinaisesti vaikuta älykkyysosamäärään, mutta se vaikuttaa taitoihin ja kehittää kyllä ongelmanratkaisuajattelua. Eli kyllä siitä lapsesta taitavampi ja viisaampi tulee mikäli häntä opettaa. Mutta kaikki ei ole ihan niin yksiselitteistä silti.
Eikö älykkyys ole pitkälti ongelmanratkaisutaitoja?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen olisi myös hyvä joskus kokea tylsyyttäkin ja näin kehittää itse omaa mielikuvitustaan ja ajatteluaan.
Juu toki. Eivät nämä asiat poissulje toisiaan. En ajatellut että lapsi olisi taaperosta asti 24/7 jossain koulutuksessa. Liika on liikaa ja varmasti enemmänkin haitallista. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovuuden salliminen on myös tärkeää lapsuudesssa.
Viisi lastani ovat älykkäitä ja menestyneitä. Osa on jo yliopistossa ja osa lukiossa. Olivat 9-10 oppilaita.
Hoidin heidät kotona esikouluikään asti. Matemaattiset taidot kehittyivät varhain, samoin puhe sekä hienomotooriset- ja taiteelliset taidot, luovuus. Ovat olleet erilaisia liikunnassa. Ovat liikunnallisesti lahjakkaita tai keskivertoja. Yksikään ei ole osannut lukea koulun aloittaessa, mutta ovat oppineet 2-3 kk:n sisällä. Tutkitusti ÄO:t ovat vähintään 130.
Tarjosin virikkeellisen ympäristön. Painotin roolileikkejä, askartelua, matematiikkaa, musiikkia ja muita taiteita, kuten piirtämistä, maalaamista, rakentamista ja muovailua. Lapsille luettiin joka ilta. Lapsilla oli vilkas mielikuvitus, uteliaisuutta kokeilla uusia asioita ja leikit aivan uskomattomia seurata. Ikäerot lapsilla seuraavana syntyneeseen alle kahdesta vuodesta alle neljään vuoteen. Kotona hoidettuinakin he kävivät kerhoissa alkaen 3 v iästä. Ohjattuina harrastuksina alkaen 4 vuotiaasta liikuntaa ja musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys jakautuu reaalimaailmassa log-normaalijakauman mukaisesti, niinkuin kaikki psykologiset ilmiöt, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että n. 90% ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä, koska älykkyyden jakauma on voimakkaasti vino oikealle.
N. 10 % ihmisistä on keskimääräistä älykkäämpiä, ja mielenkiintoista on se, että älykkyydellä on fraktaaliominaisuus, ts. em. 10% jakautuu myös log-normaalijakauman mukaisesti älykkyyden osalta.
Mielenkiintoista on juuri tämän fraktaaliomaisuuden johdosta se, että huippuälykkäät ihmiset ovat tosiaan sen "tuhat kertaa" fiksumpia kuin keskivertoihmiset, ts. ymmärtävät kokonaisuuden osineen.
T. Nero X
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys jakautuu reaalimaailmassa log-normaalijakauman mukaisesti, niinkuin kaikki psykologiset ilmiöt, mikä tarkoittaa suomeksi sitä, että n. 90% ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä, koska älykkyyden jakauma on voimakkaasti vino oikealle.
N. 10 % ihmisistä on keskimääräistä älykkäämpiä, ja mielenkiintoista on se, että älykkyydellä on fraktaaliominaisuus, ts. em. 10% jakautuu myös log-normaalijakauman mukaisesti älykkyyden osalta.
Mielenkiintoista on juuri tämän fraktaaliomaisuuden johdosta se, että huippuälykkäät ihmiset ovat tosiaan sen "tuhat kertaa" fiksumpia kuin keskivertoihmiset, ts. ymmärtävät kokonaisuuden osineen.
T. Nero X
Just okei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset lapset kyllä tyhmennetään vanhempien toimesta. Vauvaa saatetaan istuttaa sitterissä ruudun ääressä pienestä pitäen. Pienelle lapselle ei opeteta perusasioita, kuten värejä ym vanhempien toimesta, ei jakseta lukea kirjoja jne. Osa perheistä saattaa panostaa paljonkin lapsiin ja lasten harrastuksiin, mutta pelkästään liikunnallisiin, joka toki tärkeää sekin, mutta esim musiikkiharrastus tutkitusti kehittää lasten aivoja ja oppimistaidot musiikkiharrastuksen omaavilla lapsilla ovat selvästi muita ikäisiään edellä.
Vierailija kirjoitti:
Toiset lapset kyllä tyhmennetään vanhempien toimesta. Vauvaa saatetaan istuttaa sitterissä ruudun ääressä pienestä pitäen. Pienelle lapselle ei opeteta perusasioita, kuten värejä ym vanhempien toimesta, ei jakseta lukea kirjoja jne. Osa perheistä saattaa panostaa paljonkin lapsiin ja lasten harrastuksiin, mutta pelkästään liikunnallisiin, joka toki tärkeää sekin, mutta esim musiikkiharrastus tutkitusti kehittää lasten aivoja ja oppimistaidot musiikkiharrastuksen omaavilla lapsilla ovat selvästi muita ikäisiään edellä.
Liikunta aktivoi aivoja ja parantaa huikeasti kognitiivisia taitoja. Ongelma on vain siinä, että ihmiset eivät liiku tarpeeksi. Nykypsykologia painottaa juuri liikunnan tärkeyttä, mutta tämä tieto ei ole siirtynyt vanhemmille. Liikunta on todellisen luovuuden perusedellytys, ts. että saadaan intuitio toimimaan, joka mahdollistaa luovan ajattelun kehittymisen.
Kuinakakohan monelle on oikeasti tehty ihan virallinen älykkyys testi...
Itse en ole matemaattisesti lahjakas,mutta luin lapsena erittäin paljon kirjoja ja kielellinen lahjakkuus siinä varmaan kehittyi. Muuten en osaa sanoa.
Laitat pienestä asti harjoittelemaan Mensan testejä niihin nouseehan se...😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset lapset kyllä tyhmennetään vanhempien toimesta. Vauvaa saatetaan istuttaa sitterissä ruudun ääressä pienestä pitäen. Pienelle lapselle ei opeteta perusasioita, kuten värejä ym vanhempien toimesta, ei jakseta lukea kirjoja jne. Osa perheistä saattaa panostaa paljonkin lapsiin ja lasten harrastuksiin, mutta pelkästään liikunnallisiin, joka toki tärkeää sekin, mutta esim musiikkiharrastus tutkitusti kehittää lasten aivoja ja oppimistaidot musiikkiharrastuksen omaavilla lapsilla ovat selvästi muita ikäisiään edellä.
Liikunta aktivoi aivoja ja parantaa huikeasti kognitiivisia taitoja. Ongelma on vain siinä, että ihmiset eivät liiku tarpeeksi. Nykypsykologia painottaa juuri liikunnan tärkeyttä, mutta tämä tieto ei ole siirtynyt vanhemmille. Liikunta on todellisen luovuuden perusedellytys, ts. että saadaan intuitio toimimaan, joka mahdollistaa luovan ajattelun kehittymisen.
Niin. On se vaan outoa, että tutkijat eivät ole ollenkaan lihaskimppuja, pikemminkin päinvastoin...
Oma lapseni ei ole lahjakas liikunnallisesti, mutta on aloittanut jo 2vuotiaana baletin ja nyt yltää samalle tasolle kun lahjakkaat lapset, jotka ovat myöhemmin aloittaneet. Myös lukemisen opettelu on aloitettu 3vuotiaana ja nyt 6vuotiaana lukee sujuvasti. Mutta tosiaan lapsellani on myös autisminkirjon diagnoosi ja on hieman kömpelö ja haavuilija, mutta olemme panostanut hänen opetukseen jo alusta alkaen (pelko, että jää muista jälkeen) ja asia on kääntynyt niin, että on keskivertoa lahjakkaampi akateemisissa ja motorisissa taidoissa. Hän kuuntelee paljon kirjoja ja ollaan kiikutettu ties missä harrastuksissa vuosien mittaan. Oma kokemus on siis se, että lapsi johon panostetaan oppii haasteista huolimatta.
Älykkyysosamäärä on täyttä roskaa!