Muita jotka syyllistävät itseään turhaan?

Minulla on kauhean yyllinen olo että ei otettu naapurin koiraa meille hoitoon kahdeksi viikoksi. Meillä on itsellä samanrotuinen ja ikäinen koira, mutta tosi paljon kiltimpi. Pelotti että naapurin koira opettaa meidän koiralle huonoja tapoja (sohville menon, pöydille hyppimisen, roskisten kaivamisen jne) Toisekseen, olisivat riehuneet täällä sitten päivät pitkät ja laittaneet varmaan puolet huonekaluistakin uusiin paikkoihin.

Silti hävettää että piti sanoa ei. Haluaisin aina auttaa, ja olla se jolta saa apua ja johon voi luottaa. Meillä on tosi hyvät naapurit, ja nyt pelottaa että ovat pettyneitä meihin.