Kaksi vai kolme lasta, kiire
Olemme tosi lapsirakkaita ja meillä on hyvät koulutukset ja ammatit. Asumme tiukasti, Helsingissä, mutta erinomaisella alueella.
Meitä on siunattu maailman ihanimmilla 2,5v pojalla ja 0,5v tytöllä ja mietimme kolmatta lasta, kun olen jo 40.
Plussat:
Lapsille seuraa ja tukea toisistaan kun kuolemme
Meille seuraa ja tukea lapsista kun olemme vanhoja
Lapset voivat olla ihastuttavia ja fiksuja persoonia, jos ovat henkisesti terveitä ja onnistumme kasvattamaan
Paljon perhejuhlia, synttäreitä yms mitä rakastamme!
Yhteisöllisyys, oma yhteisö ja laajempi perhe. Meillä halu ja ymmärrys auttaa heitä läsnäolemalla, omat vanhempamme kuolleet ja osa täysin välinpitämättömiä
Kaksi lasta silti, jos yksi esim kuolisi tapaturmaisesti, mikä on tietysti tragedia
Miinukset:
Voiko kolmatta ihanaa lasta vain tulla? Mitä jos on sairas vakavasti?
Perintöä vain oma omistusasuntomme, yksi kaksio Helsingistä, kunnollinen mökki ja joitakin sijoituksia, riittääkö tämä kolmelle..? Kahdelle jäisi edes jotakin turvaa.
Rahallinen turva kahdelle paljon parempi, jos toinen vanhempi sairastuu syöpään. Toisaalta Suomessa mahdollisuus työskennellä nuorenakin, ja ilmainen koulutus !
Mitä jos lapset eivät tule yhtään toimeen, ja vain riitelevät? Tai jopa vihaavat toisiaan, kuten jotkut sisarukset🥺 Tai mitä jos yksi kolmesta jää ulkopuoliseksi?
Mitä jos emme pysty tarjoamaan matkoja, puhelimia, harrastuksia kolmelle mitä pystyisi hankkimaan kahdelle? Asunnon vaihto on se isoin haaste, pysyä hyvällä alueella.
Viime aikoina joka ainoa tapaamani nainen on painottanut oman siskon merkitystä aikuisena. Miehet eivät pidä kunnolla yhteyttä. Suoraan sanoiksi puettuna, haluaisin, että tyttärelläni olisi sisko. Jos on poika (odotettu myös!) niin pyrimme kasvattamaan yhteyttä pitäväksi.
Kahta pystymme viemään harrastuksiin Helsingissä ilman isovanhempien apua.
Pelkään sitä, että kun univaje tasaantuu tämän pienemmän jälkeen (meidän 2v nukkuu jo täysiä öitä) niin kadumme ettemme yrittäneet kolmatta lasta.
Pelkään että vaurastumme (meillä hyväpalkkaiset työt, mutta myös erittäin isot lainat) niin kadumme sitä ettemme yrittäneet. Jos olemmekin jaksavia ja varakkaita myöhemmin, ja pieni lapsiluku harmittaa?
Asiallisia vastauksia kiitos! 🙏
Asialla on kiire, ikäni takia. Lisäksi toivoisin, että lasten aiheuttama poissaolo työstä tapahtuu kerralla. Lisäksi toivoisin lapsille pientä, 2v ikäeroa. Minulla on oman veljeni kanssa 7v ikäero, ja se on aivan liikaa, meille ei syntynyt yhteyttä 😓
Kommentit (86)
Lapsena (ja aikuisena) en kaivannut veljiä tai sisaruksia lainkaan, tyttö siis. Ja oli kivaa matkustaa ulkomaille vanhempien kanssa. Jotkut lapset tarvitsevat aikuisena tukea myös. Tehkää silti omat päätökset, koska ei tuohon uskalla sanoa mitään. Hyvä että lasten parasta ajatellaan. Joskus enemmän voi olla liikaa, riippuu ihan onko mukavat luonteet.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena (ja aikuisena) en kaivannut veljiä tai sisaruksia lainkaan, tyttö siis. Ja oli kivaa matkustaa ulkomaille vanhempien kanssa. Jotkut lapset tarvitsevat aikuisena tukea myös. Tehkää silti omat päätökset, koska ei tuohon uskalla sanoa mitään. Hyvä että lasten parasta ajatellaan. Joskus enemmän voi olla liikaa, riippuu ihan onko mukavat luonteet.
Moni sanoo myös näin! Että tärkeintä on aika vanhemman sylissä, kanssa. Että vanhempi on läsnä, auttaa elämässä, läksyissä, remontissa aikuisenakin.. Kolmen lapsen perheen lapset muistavat vain että äiti oli aina kiireinen.
Ehdottomasti kaksi, sillä tarkastelunne keskittyy puhtaasti teidän aikuisten hyötymisnäkökulmaan kolmannen ihmisen avulla.
Kolmas ihminen ei takaa teille niitä etuja, joita vaaditte - ja koska hänen olemassaolonsa ei sinänsä ole arvokasta, on ehkä suhteellisen suurikin riski, että hän pilaa tämänhetkiset etunne.
No jo on vaikeaa. Ei kannata tehdä enää...
Pakko olla provo.
Ei ihmiset ole laskukoneita.
Oketteko kantasuomalaisia? "Suuria" perheitä ei Suomeen haluta kantaväestöllä. Poliittisista syistä väestöä ollaan korvaamassa helpompaan.
Kiire? No ei se lasten teko nyt näin hätäistä hommaa pitäisi olla vaikka olettekin 40.
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla provo.
Ei ihmiset ole laskukoneita.
Aloitus on luultavasti wokelobbarin tekemä. Woket VIHAA lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kiire? No ei se lasten teko nyt näin hätäistä hommaa pitäisi olla vaikka olettekin 40.
Woken viesti sinulle (ja meille kaikille) on, että tee lapset nuorena ja jätä se kahteen, enintään.
Etenkin kolmen lapsen kanssa auto saattaa joutua vaihtoon. Kolme turvaistuinta harvoin mahtuu pieneen autoon. Mites muu kuljettaminen esim. rattaat (vai onkohan vanhin jo niin vanha, että jaksaa kävellä pitkiä matkoja.)
Viiden hengen matkustaminen on paljon "vaikeampaa" ja toki kalliimpaa kuin neljän kanssa. Hotellien perhehuoneissa on yleensä neljä sänkyä, samoin laivojen hyteissä. Ihan pienten lasten kohdalla tämä ei ole ongelma, mutta lapset kasvavat.
Mahdollisia perintöjä ei kannata miettiä. Enemmin kannattaa pohtia riittääkö rahat kolmen teinin kuluihin. Mahtuuko asuntoon, vai joutuuko joustamaan asuinpaikasta jne. Näitäkään ei kannata turhaan pohtia liikaa, sillä asioilla on tapana järjestetyä, vaikka elintasoa laskemalla, että pärjätään.
Mullekin tuli jotenkin huonot fibat. Kysymys oli jotenkin sellainen että kolmas lapsi ei mahtuisi meidän Porche 911 GT3, josta naapurit ovat muuten kateellisia, takapenkille.
Onko teillä aikaa edes nykyisille lapsille vai onko ura tärkeämpi. Pysyykö läppäri kiinni illalla ja olette vain vilkaisematta työasioita?
En tietenkään tunne teitä mutta tämmöiset fiilikset tuli.
Kantasuomalaisten sukujen ylläpito verovaroin on yksinkertaisesti turhan kallista. Tulevaisuudessa tuotantoyksiköitä, siis veronmaksajia, saa yhä kätevämmin tuontitavarana. Tärkeää on tietysti säilyttää suomi ja ruotsi, koska kielet ovat puskuri tuotantoyksiköiden turvaamiseksi omaan käyttöön.
Itse olisin mieheni kanssa tehnyt luultavasti kolmannen lapsen, jos raskaudet eivät olisi olleet minulle niin vaikeita. Lapset ovat rakkaimpia asioita maailmassa. Kaksi lasta on ollut meille kuitenkin hyvä määrä ja juuri tuo on ollut ihanaa, että ollut varaa antaa heidän harrastaa. Olen myös kuullut monen sanovan, että kolmas lapsi lisää parisuhteen kuormitusta todella paljon. Siksi ehkä on tärkeintä, että sinä ja miehesi olette molemmat päätöksen takana sataprosenttisesti.
Jos nyt jo ajattelette noin, kadutte jos ette edes yrittäneet. Jos tärppää, teetätte raskausaikana NIPT-tutkimuksen. Kaipaan itse juurikin tuota, mistä kirjoitat: ihmisiä ja elämää ympärille! Lapsista on niin paljon iloa koko elämän, ei vasta vanhana.
Kuka teillä sitten jouluna käy, kun poikanne on vaimonsa sukulaisissa ja tyttärenne asuu ulkomailla? Eikö lapsilukukin ole vähän kuin riskin hajauttamista.
Woket myös viihdyttää ajatusta ihmisestä, joka ei luota intuitioonsa.
Teille on liikaa. Ei nuon pienellä ikäerolla kolmea. Nauttikaa nyt näistä kahdesta pienestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt jo ajattelette noin, kadutte jos ette edes yrittäneet. Jos tärppää, teetätte raskausaikana NIPT-tutkimuksen. Kaipaan itse juurikin tuota, mistä kirjoitat: ihmisiä ja elämää ympärille! Lapsista on niin paljon iloa koko elämän, ei vasta vanhana.
Kuka teillä sitten jouluna käy, kun poikanne on vaimonsa sukulaisissa ja tyttärenne asuu ulkomailla? Eikö lapsilukukin ole vähän kuin riskin hajauttamista.
Ei, ei, älä yllytä robottia lisääntymään! Kaksi androidia on sekin ehkä liikaa...
Vierailija kirjoitti:
Teille on liikaa. Ei nuon pienellä ikäerolla kolmea. Nauttikaa nyt näistä kahdesta pienestä.
Joo ap on hätähosu.
Tai sitten kaipaisin rauhaa sisälläni, että kaksi lasta riittää😩 Tämä ON todella vaikea kysymys.
Antakaa Jumalan päättää? Herran haltuun