Lue keskustelun säännöt.
Kokopäivätyö, pienet lapset, omat vanhenevat vanhemmat ja totaalinen uupumus
05.07.2022 |
Otsikossa tärkeimmät. Käymme puolison kanssa molemmat kokopäivätöissä. Pyysin työnantajalta mahdollisuutta tehdä 80% työaikaa, mutta siitä kieltäydyttiin, syy on pätevä. Työ ei onneksi ole kovin stressaavaa, mutta siihen menee matkoineen paljon aikaa.
Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta, joiden hoito on aika intensiivistä. Lähellä asuu yksi isovanhempi, joka ei kuitenkaan pysty hoitoavuksi. Hänellä on terveysongelmia ja selkeästi ongelmia hoitaa arkipäiväisiä asioita siitä huolimatta, että on itse vielä työelämässä. Joudun siis hoitamaan myös näitä asioita. Lisäksi hän on kovin yksinäinen ja olen jotenkin joutunut henkilökohtaisesti vastuuseen myös hänen viihdyttämisestään. Tämä on minusta tosi kuormittavaa, koska yhdessäolo on jotenkin negatiivista. Valitetaan vaivoista ja puretaan pahaa mieltä.
Muut isovanhemmat ovat iäkkäämpiä, mutta he asuvat kauempana, joten päävastuu heidän asioistaan on muilla lapsilla. Toki nämä aiheuttavat paljon huolta.
Alan olemaan todella uupunut. En edes usko, että sairausloma töistä auttaisi, koska työ tuntuu vähiten kuormittavalta asialta elämässäni. Nyt olen lomalla, ja lapset riehuvat ja puhelin piippaa hoitamaan muiden asioita, koska eihän minulla ole muutakaan tekemistä.
Olen introvertti enkä yhtään hoivaajatyyppinen. Tuntuu, että en jaksaisi koko ajan keskustella tai olla kontaktissa jonkun kanssa. Omat lapset on pakko hoitaa ja siihen ehkä voimavarat riittäisikin. Aikuisia ystäviäkään minulla ei juuri ole, koska en jaksa enää pitää yllä ihmissuhteita oman perheen ulkopuolella. Jos saan joskus oman hetken, lähden mieluummin kahvilaan yksin kirjan kanssa kuin kaverin kanssa.
Rahaa mihinkään lastenhoitopalveluun ei ole, joudumme myös välillä auttamaan isovanhempia taloudellisesti. Kaipaisin niin paljon omaa aikaa ihan yksin ja vaikka jotain säännöllistä liikuntaharrastusta. Parisuhdeaikaakaan ei ole, mutta ihme kyllä parisuhde on ihan ok. Peilistä katsoo ihan vieras, vanha ihminen, vaikka olen vasta kolmekymppinen.
Enpä nyt tiedä lukeeko näitä kukaan, mutta kiitos, kun sain avautua.
Kommentit (95)
Alle 8v ikäisen osittainen hoitovapaa 80% työajalla on lakisääteinen. Ta:lla ei sellaista syytä ole, että voisi tuon kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi ihanaa, jos lapsen isovanhemmat eläisivät. Meillä kävi niin, ettei tullut ruuhkavuosia, kun yhtäkkiä kaikki yksitellen kuolivat. Jatkuvasti joutui viettämään hautajaisia.
Laita rajat sille työelämässä olevalle viihdykettä kaipaavalle.
Ei sinun tarvitse sairastua, oman terveyden, perheen ja työn saa laittaa etusijalle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi ihanaa, jos lapsen isovanhemmat eläisivät. Meillä kävi niin, ettei tullut ruuhkavuosia, kun yhtäkkiä kaikki yksitellen kuolivat. Jatkuvasti joutui viettämään hautajaisia.
Sinusta olisi ihanaa olla isovanhemman loppuun ajama?
-ohis
Miten voi käydä töissä, mutta tarvitsee apuja omaan elämään. Mietihän nyt onko ihan todellinen avun tarve.
Ihminen ei repeä kaikkeen. Silloin priorisoidaan ja oma ja omien lasten hyvinvointi tulee aina ensin. Toiset aikuiset pärjää tai hankkivat apua itselleen. Älä ala akuisen ihmisen seuraneidiksi ja avuksi. Jokaisella on vastuu omasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkki numero yksi: En kerro koskaan milloin olen kesälomalla.
Ap, sun pitää oppia priorisoimaan ja sanomaan ei. On tyypillistä naisille laittaa kaikkiek muiden tarpeet ja toiveet omien edelle. Itse opin sanomaan ei vasta kognitiivisessa terapiassa, jossa opettelin eroon itselleni haitallisista käyträytymis- ja ajattelumalleista ja opettelin uusia. Tästä asista on todella paljon myös self help- kirjallisuutta, niillä pääsee hyvään alkuun. Jos et itse muuta asennettasi ja prioriteettejasi, ei sitä kukaan muu tee puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rajojen asettaminen tuolle lähellä asuvalle, kitisevälle ja itsekkäälle isovanhemmalle voisi olla alku. Ethän ole liian kiltti, sellaisia käytetään herkästi hyväksi? Et vastaa puhelimeen jos soittaa, viesti perään: "soitan huomenna takaisin". Ilmoitat ettei nyt sovi jos vaatii jotain mikä tuntuu tilanteessasi kuormittavalta.
Arki on pienten lasten kanssa mukavampaa kuin "loma". Kun kasvavat niin elämä helpottuu (mutta kallistuu). Mihinkäs isovanhemmat on hassanneet rahat jos te tuette rahallisesti? Ilmoittakaa että inflaation takia ette pysty auttamaan. Rahapulaa voi paikata myymällä omaisuutta tai ottamalla käänteisen asumtolainan. Tsemppiä!
Sun täytyy rajata sitä uuvuttavaa isovanhempaa. Sanot vaikka, että omien pakollisten kiireidesi vuoksi olet käytettävissä vain tiistai-iltapäivisin. Ja silloinkin vain tunnin. Mikäli pyyntöjä tulee muulloin niin vastaa vain, että palataan asiaan ti klo 18.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempi tekee kevyttä toimistotyötä, mutta tarvitsee kotonaan apua asioihin, jotka vaativat nostamista, kantamista, jakkaralle nousua tai vastaavaa terveysongelmien vuoksi. Hän on pienituloinen ja asuu yksin, rahaa ei vain ole mihinkään ylimääräiseen. Jos minä tai puolisoni emme auta, ei ole ketään muutakaan ja lamput jäävät vaihtamatta ja muut hoitamatta. Hän ei myöskään ymmärrä, että olemme väsyneitä.
Koen olevani omasta vanhemmastani vastuussa ja haluaisin antaa lapsilleni esimerkin, että ketään ei jätetä yksin ja apua annetaan tarvittaessa.
Ap
Työntekijällä on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, kun työsuhde on jatkunut yhteensä kuusi kuukautta 12 viime kuukauden aikana. Osittaista hoitovapaata voi saada vanhempainrahakauden jälkeen siihen saakka, kunnes lapsen koulun toinen lukuvuosi päättyy (heinäkuun loppuun).
Työnantaja ei voi kieltää työntekijältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata, hoitovapaata eikä tilapäistä hoitovapaata, jos saamisen edellytykset täyttyvät.
Työnantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain silloin, jos siitä aiheutuisi vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle, eikä haittaa voisi kohtuullisin järjestelyin välttää. Käytännössä tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Jos työnantaja kieltäytyy antamasta osittaista hoitovapaata, hänen on esitettävä selvitys kieltäytymisen perusteista.
https://www.erto.fi/tyosuhdeopas/perhevapaat/hoitovapaa-ja-osittainen-h…
MILTÄ ap tuntuu olla korvaamaton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, elät juuri nyt niitä ns. ruuhkavuosia, joista on kirjoitettu myös kirjojakin.
Et ole yksin ongelminesi.
Voi etsiä tietoa asioista, jospa ne antaisivat vinkkejä siihen, kuinka voisit vähän rauhoittaa elämääsi.
Ikävä kyllä, nuo ruuhkavuodet koskevat suuren määrään perheitä, näinä aikoina.
On vaativa työ, pienet lapset, ikääntyvät vanhemmat, parisuhde, kotityöt, joillakin siihen jopa yksi harrastus.
Jne.
Minkä verran saat apua puolisolta elämän arkipäivän ja niiden ylimääräisten asioiden hoitoon
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi tekee kevyttä toimistotyötä, mutta tarvitsee kotonaan apua asioihin, jotka vaativat nostamista, kantamista, jakkaralle nousua tai vastaavaa terveysongelmien vuoksi. Hän on pienituloinen ja asuu yksin, rahaa ei vain ole mihinkään ylimääräiseen. Jos minä tai puolisoni emme auta, ei ole ketään muutakaan ja lamput jäävät vaihtamatta ja muut hoitamatta. Hän ei myöskään ymmärrä, että olemme väsyneitä.
Koen olevani omasta vanhemmastani vastuussa ja haluaisin antaa lapsilleni esimerkin, että ketään ei jätetä yksin ja apua annetaan tarvittaessa.
Ap
Mutta nyt annat lapsellesi esimerkin, että on ihan ok antaa toisen ihmisen uuvuttaa ja käyttäytyä rajattomasti itseä kohtaan. Sitäkö haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ihan köyhä lapseton työtön, mutta joudun hoitamaan paljon vanhan ja sairaan vanhempani asioita ja tekemään paljon kotitöitä. Kaiken lisäksi joudun vielä asumaan tämän kanssa. Tiedän, että tilanteeni ei ole kuten ap:n,mutta tämä rasittaa ja kuormittaa todella paljon. Kärsin itse mm. pahasta ahdistuksesta ja ilmeisesti olen myös autismikirjon häiriöllä. Muitakin ongelmia on paljon. Usein kaupassa ja apteekissa kun joudun hakemaan tuon lääkkeitä, itse en käytä mitään lääkkeitä saan koko ajan pahenevia ja hyvä useammin juurikin näitä ahdistuskohtauksia. Kokonaisuudessaan en pysty kunnolla huolehtimaan edes itsestäni, mutta niin vain kaikki olettavat, että huolehdin toisesta ilman mitään kyseenalaistamista. Olen yrittänyt päästä eläkkeelle, mutta sitä ei selvästikään tule tapahtumaan. Eilen teki kyllä itselleen ruokaa, mutta ei siivonnut sotkuja, joten jouduin sen tekemään. Tästä sitten seurasi itselleni aika paha ahdistuskohtaus. Kaipa sitä sitten pitäisi ruveta huumaamaan itseään, siis hakea lääkäriltä resepti johonkin Diapamiin tai vastaavaan, jotta toisen asioiden hoitaminen sujuu paremmin. Tämäkään ei kyllä ihan oikein ole.
Mitenkä tästäkin tarinasta puuttuu miehen rooli kokonaan. Eikö mies hoida lapsiaan?
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi tekee kevyttä toimistotyötä, mutta tarvitsee kotonaan apua asioihin, jotka vaativat nostamista, kantamista, jakkaralle nousua tai vastaavaa terveysongelmien vuoksi. Hän on pienituloinen ja asuu yksin, rahaa ei vain ole mihinkään ylimääräiseen. Jos minä tai puolisoni emme auta, ei ole ketään muutakaan ja lamput jäävät vaihtamatta ja muut hoitamatta. Hän ei myöskään ymmärrä, että olemme väsyneitä.
Koen olevani omasta vanhemmastani vastuussa ja haluaisin antaa lapsilleni esimerkin, että ketään ei jätetä yksin ja apua annetaan tarvittaessa.
Ap
No uuvu sitten ja sairastu.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi tekee kevyttä toimistotyötä, mutta tarvitsee kotonaan apua asioihin, jotka vaativat nostamista, kantamista, jakkaralle nousua tai vastaavaa terveysongelmien vuoksi. Hän on pienituloinen ja asuu yksin, rahaa ei vain ole mihinkään ylimääräiseen. Jos minä tai puolisoni emme auta, ei ole ketään muutakaan ja lamput jäävät vaihtamatta ja muut hoitamatta. Hän ei myöskään ymmärrä, että olemme väsyneitä.
Koen olevani omasta vanhemmastani vastuussa ja haluaisin antaa lapsilleni esimerkin, että ketään ei jätetä yksin ja apua annetaan tarvittaessa.
Ap
Tuollaiseen avun antoon riitaa kerta kahteen viikkoon, jos sitäkään. Ei voi joka viikko olla nostamista, kantamista ym. Lamppujakaan ei nykyisin vaihdeta kuin kolmen vuoden välein, jos sitäkään.
Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Jostain sinunon luovuttava/ vähennettävä, jotta jaksat. Jos saat totaalisen burn outin et jaksa enää mitään. Sitä kannattaa varoa viimeiseen asti, sillä toipuminen voi viedä kauan. Sairauslomalla palautuminenkaan ei ole niin helppoa, kun on pieniä lapsia kotona.
Itse toki päätät, mitä teet mutta minä en viihdyttäisi enää tuota lähellä asuvaa isovanhempaa. Sinulla on kuitenkin suurin velvollisuus huolehtia lapsistasi ja jos uuvut, niin kuka pitää heistä huolta silloin? En myöskään ihan ymmärrä, miksi teidän pitää auttaa taloudellisesti vanhempianne. Eikö heidän pitäisi yrittää sovittaa elämäntyylinsä varallisuureensa niin, että pärjäisivät itse?
Ja viimeisenä ja varmasti eniten moitteita saavana vinkkinä: lasten ei ole pakko olla lomalla hoidosta aina, kun vanhemmatkin ovat. Lapset tarvitsevat tietysti myös lomaa, sillä päivähoito on heille yhtä kuormittavaa kuin aikuisille työ. Mutta jos väsymys on siinä pisteessä, että se uhkaa vakavasti terveyttä, vanhempien on pakko saada palautua, jotta pystyvät hoitamaan lapsia edes iltaisin ja viikonloppuisin. Itse tiedät, onko teillä tämä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempi tekee kevyttä toimistotyötä, mutta tarvitsee kotonaan apua asioihin, jotka vaativat nostamista, kantamista, jakkaralle nousua tai vastaavaa terveysongelmien vuoksi. Hän on pienituloinen ja asuu yksin, rahaa ei vain ole mihinkään ylimääräiseen. Jos minä tai puolisoni emme auta, ei ole ketään muutakaan ja lamput jäävät vaihtamatta ja muut hoitamatta. Hän ei myöskään ymmärrä, että olemme väsyneitä.
Koen olevani omasta vanhemmastani vastuussa ja haluaisin antaa lapsilleni esimerkin, että ketään ei jätetä yksin ja apua annetaan tarvittaessa.
Ap
Millaisen esimerkin annat, kun palat loppuun? Muiden tarpeet pitää asettaa etusijalle oman jaksamisen kustannuksella. Harva haluaa antaa lapsilleen sellaisen esimerkin. Se on nimittäin ihan sairasta.
Piippaa sillä puhelimella takas, että en ehdi hoitaa sun juttuja. Adios.