Mun lapsi on mua kohtaan erittäin väkivaltainen päivittäin
Mulla on 11- vuotias autistinen lapsi. Olen ylsinhuoltaja. Mun lapsi hakkaa mua päivittäin kymmeniä kertoja, lyö nyrkillä, läpsii, raapii, sylkee mun päälle, puree. Aamulla herättää niin, että yrittää kuristaa mut tai tulehduttaa tyynyllä. Solvaa ja haukkuu ja uhkailee pitkin päivää. Ohi kävellessään saattaa sanoa tosta noin vain, että olitpa kuollut senkin idiootti. Että ei mua kukaan kaipaa. Olen kuulemma ruma, oksettava, ärsyttävä, maailman huonoin äiti, ääliö ja täysi idiootti. Päivittäin hän puhuu millä eri tavoilla haluaisi tappaa mut ja kuinka pissaisi mun haudalle. Paiskoo kaikki tavarat rikki. Ei usko mitään ja vänkää kaikesta vastaan. Mä olen niin rikki. Lapsi ei ole ollut koskaan missään hoidossa. Tää käytös on kestänyt päivittäin jo ainakin 6-7 vuoden ajan. Nyt ollaan oltu kaksi vuotta tukiperhejonossa. Ei olla saatu. Onko täällä muita autistilasten vanhempia paikalla? Miten te jaksatte tätä? Välillä pelottaa, mitä teen kun lapsi kasvaa isoksi.. pystynkö enää puolustautumaam.
Kommentit (124)
1 vastaa vielä eli on lapsi autisminkirjolla, on lääkitys ja ollaan lastenpsykiatrisen asiakkaita ja tilanne ei ole meillä noin hurja kuin teillä, mutta silti on ollut ajoittain todella raskasta. Tarvitsette kyllä apua nyt heti!
Vierailija kirjoitti:
Iso halaus täältä! Oletko hakenut apua mistään? Esim.lasten psykiatriselta? Onko teillä lääkitystä, jos on se kuulostaa väärältä tai jos ei, niin suosittelisin kokeilemaan. Tuossa tilanteessa voisi ehkä jopa tehdä itse lastensuojeluilmoituksen, että saisitte apua.
Kaunis vastaus mutta on 100% selvä asia että nuo asiat on jo tehty eikä mitään apua saa.
Ehdottomasti joku erityislastenkoti.
Kuulin kerran kuinka lapsi puhui ikävästi äidilleen. Nyt ehkä ymmärrän paremmin että voi olla autistinen. Lapsen silmätkin oli jotenkin oudot.
Sairas tapaus. Täysi geenivirhe. Laitokseen ja toivot parasta, muu ei auta
Käykö koulua ihan normaalisti vai onko jokin erityiskoulu?
Anna pois ja tapaa silloin tällöin, eiköhän se ole paras ratkaisu. Ja sanon tämän äitinä, jolla samantapainen vaikka lievempi poika muutti isälleen. Vammaiset usein keskittyvät hakkaamaan naisia, erityisesti äitiä ja miehet pääsevät vähemmällä. Laitoksetkin ok paikkoja.
Laitokseen tuo lapsi kuuluu ei kotiin. On vaaraksi sinulle. Pian on voimiltaan sellainen että tappaa sinut. Pitkään olet sietänyt tuollaista kohtelua. Harvoin sanon näin mutta lapsen paikka ei ole kotona.
On lasten neuropsyk asiakas ja lääkityksiä kokeiltu, joista tullut vaan pahat sivuvaikutukset. Nyt tosiaan tossa tukiperhejonossa, mutta meille on ihan suoraan sanottu että meidän lapselle ei helposti tukiperhettä tule löytymään. Lapsi ei ole isänsä kanssa tekemisissä. Eikä kukaan sukulainenkaam pärjää lapsen kanssa edes hetkeä. Mä en tiedä mitä mä kohta teen. Lapsi kasvaa ja hänen voimat siinä samalla. Ja mitä elämää tää edes on olla joka päivä hakattavana ja haukuttava vuodesta toiseen. . -ap
Vierailija kirjoitti:
Hienosti oot kasvattanut
Olipa välkky vastaus. Kasvatusta tästä on turha syyttää.
Näkeekö autismin päällepäin? Silmistä esim? Entä jos on vain lievästi autistinen, pystyykö käymään normaalia koulua?
Laita lapsi laitokseen. Ei pahalla, mutta ei sinun kuulu tota kestää. Laitoksessa koulutetut ihmiset tulevat sen kanssa muutenkin paremmin toimeen.
Tiedän tunteen, meillä sama tilanne. Olen täysin mustelmilla ja hammaskartan saa lapsen hampaista mun ranteiden jäljistä. Ongelmana on se äkkienergisyys/raivo mikä iske. Minä hillitsen sitä liikuttamalla lasta paljon, esim uinti kuluttaa paljon energiaa ja monet autististen lasten vanhemmat käyttää tätä apuna.
Tiedän, että apua on tosi vähän saatavilla. Onko yhtään tuki-ihmistä sulla? Saatko nukuttua? Minä nukun oman lapseni vieressä ettei pääse vahingoittamaan muita, herään jos yrittää kömpiä mun yli. On kyllä rankkaa, tsemppaan sua.
Ymmärrän että lapsen sanat sua henkisesti vahingoittaa, mutta muista että se on se sairaus mikä siellä puhuu ei lapsi itse. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
On lasten neuropsyk asiakas ja lääkityksiä kokeiltu, joista tullut vaan pahat sivuvaikutukset. Nyt tosiaan tossa tukiperhejonossa, mutta meille on ihan suoraan sanottu että meidän lapselle ei helposti tukiperhettä tule löytymään. Lapsi ei ole isänsä kanssa tekemisissä. Eikä kukaan sukulainenkaam pärjää lapsen kanssa edes hetkeä. Mä en tiedä mitä mä kohta teen. Lapsi kasvaa ja hänen voimat siinä samalla. Ja mitä elämää tää edes on olla joka päivä hakattavana ja haukuttava vuodesta toiseen. . -ap
Miten voi olla ettette saa tukiperhettä?
Semmoisen olet sitten kasvattanut
Vierailija kirjoitti:
Semmoisen olet sitten kasvattanut
Mene muualle pätemään.
Jos heti alusta asti tekee täysin selväksi, että ketään toista ei lyödä eikä haukuta, johan on piru, että lasta ei saa kuriin. Tiukka ote, jolla kädet ja jalat pidetään kiinni tarvittaessa. Isän vastuuttomuus on tässä vielä pahin asia. Miehillä on voimaa estää toisten päälle hyökkääminen. Kun on lapsen hankkinut, kyllä hänestä pitää yhteiskuntakelpoinen tehdä. Lepsuilua.
Autistinen ymmärtää, mitä tekee. Jos vallan antaa lapselle, hän ensin ihmettelee, mutta pakkohan sitä valtaa ja auktoriteettia jonkun on pitää. Autistinen osaa pelata. No kokeilkaa laitoshoitoa, josko oppisi vähän nöyryyttä ja arvostamaan kotia.
Iso halaus täältä! Oletko hakenut apua mistään? Esim.lasten psykiatriselta? Onko teillä lääkitystä, jos on se kuulostaa väärältä tai jos ei, niin suosittelisin kokeilemaan. Tuossa tilanteessa voisi ehkä jopa tehdä itse lastensuojeluilmoituksen, että saisitte apua.