Miten kukaan voi väittää, että kaikki koulut olisi yhtä hyviä?

Ketkä? En tiedä ketään.

Jännästi myös näiden uskottelijoiden omat lapset harvemmin käy niitä ns. ongelmakouluja, missä opiskelurauhaa ei voida taata ja opettajiakin on vaikeaa saada. Jännää, että kaikki koulut on tasalaatuisia ja yhtä hyviä, mutta silti se oma lapsi pitää saada SYK tai vastaavaan.

Olisi mahdottomuus kaikkien koulujen olla täsmälleen yhtä hyviä. Siitä huolimatta vaikka eroavaisuuksia löytyy voidaanko sanoa eroa olevan niin paljon, että sillä on mitään merkitystä? Ehkä ihan ääritapauksissa. Suurimmassa osassa kouluista opetuksen taso on kuitenkin ihan riittävän hyvää.

Vasta oli Helsingin Sanomissa uutisjuttu Espoossa sijaitsevasta peruskoulusta jossa yli kaksi kolmasosaa oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ihan suomenkielinen koulu ja alle joka kolmas oppilas puhuu äidinkielenään suomea!?

Tuskin on oppimistulokset maan keskiarvon tasoa...

Ajatus on, että olisivat jos noudattavat samaa lainsäädäntöä ja opsia. Mutta todellisuudessa eivät ole kuten eivät kaikki kunnat tai asuinalueetkaan ole yhtä hyviä tai viihtyisiä tai eri ammattien edustajat samasta koulutuksesta huolimatta yhtä taitavia.

Sitä vartenhan meillä on tämä kätevä ylioppilastutkinto, jonka avulla voidaan yhteismitallisesti ympäri maan. 🙄

Ällän paperit on mahdollista kirjoittaa sekä Ressusta että Reisjärveltä, sillä opettajien koulutus ja heidän antamansa opetus on sen verran korkealaatuista ihan koko maassa. Jos Ressun lukion oppilaat siirrettäisiin Reisjärvelle, he saisivat suunnilleen yhtä hyvät arvosanat, sillä he ovat taustaltaan erittäin korkeatasoisia opiskelijoita, ikäluokkansa huippua.

Nytkin huippulukioista kirjoitetaan myös keskitason, jopa sen alle, olevia papereita. Huippupaperit saa vain pieni osa opiskelijoista, eikä kaikki siihen huippuun mahdu, se on matemaattisesti mahdotonta.

Hyvät koulut on hyviä kun sinne menee jo lähtökohdiltaan hyviä ja fiksuja oppilaita. Lisäksi lapsella/nuorella on usein perhe ja kaveripiiri jotka tukevat ja kannustavat pärjäämään. 

Sieltä edetään muiden mukana oikariin, lääkikseen yms. Se kun on normi. 

Rupukoulussa voi olla yhtä fiksuja ja osaavia oppilaita, mutta he eivät saa samalla tavalla nostetta omille kyvyilleen kun opetuksen keskiössä ei ole tukea jo menestyvää vaan hinata perässä putoavaa. Ja sekin on oikein, mutta asettaa kyllä sen fiksun hieman kurjaan asemaan. Pärjäävä nuori joutuu ottamaan isomman (liian ison?) vastuun omasta kehityksestään. 

Mun mielestä jonkun täytyisi uskaltaa puolustaa myös hyviä ja pärjääviä nuoria. He tarvitsevat myös tukea ja kannustusta. 

Suomi menettää paljon potentiaalia kun täällä ei tueta lahjakkuuksien kasvua. Näkyyhän se jo siinä, että meillä on yksi parhaista koulujärjestelmistä, mutta yliopstoista tulee lähinnä keskinkertaista tutkimusta. 

Lapseni oli pienenä pari vuotta integroidussa päiväkotiryhmässä vertaislapsena. Siellä oli osa siis erityislapsia. Homma toimi aluksi, kun siellä oli mm. lievästi autistinen ja asperger-lapsi, sekä lapsi jolla oli näkövamma, kun olivat kuitenkin kohtuullisen mukana pärjääviä eikä heidän erityisyytensa ollut niin näkyvää.

Meininki muuttui, kun porukkaan saapui mukaan pari uutta lasta, joilla oli autusmin lisäksi tunnepuolen ongelmia, vihanhallintaongelmia ja he olivat ihan pitelemättömiä. Muut lapset kärsi siitä, koska varsinkin toinen näistä satutti muita lapsia. Lapseni oli melkein vuoden näiden kanssa samassa ryhmässä ja sinä aikana reipas ja innokas lapsi alkoi pelätä päiväkotiin menemistä. Myös päiväkodissa arki oli muuttunut, kun nämä pari lasta hallitsi koko muuta ryhmää ja kaikkea tekemistä. Yritä siinä järjestää jotain kivaa retkeä tai musiikkihetkeä.

Onneksi lapseni sai toisen päiväkotipaikan, mutta kovasti meiltä kyseltiin, että miksi ihmeessä haluamme vaihtaa lapsen päiväkotia. Ryhmän henkilökunta kyllä ymmärsi asian oikein hyvin ja oli samaa mieltä.

Itse asiassa kysymykseen ei ole mitenkään helppo vastata, koska on vaikea erottaa sitä, että johtuuko oppilaiden vaihteleva menestys koulun vaikutuksesta vai ei. Perinteinen tapa selvittää asiaa olisi samankaltaisten ryhmien valitseminen satunnaisesti ja laittamalla heidät sellaiseen tilanteeseen, jossa ainoa ero olisi heidän käymänsä koulu. Tällaista koetta on kuitenkin käytännössä miltei mahdoton järjestää, etenkään sellaisella tavalla, että se vaikuttaisi mitenkään tosielämän tilanteeseen rinnastettavalta. Joku modernimpi tilastotieteilijä voisi ehkä yrittää onkia jonkinlaista vastausta regressio-analyysein ja ties miten, mutta en oikein osaa etukäteen kommentoida, miten vakuuttavia nämä vastaukset olisivat.

 

Vierailija kirjoitti:

Sitä vartenhan meillä on tämä kätevä ylioppilastutkinto, jonka avulla voidaan yhteismitallisesti ympäri maan. 🙄

Ällän paperit on mahdollista kirjoittaa sekä Ressusta että Reisjärveltä, sillä opettajien koulutus ja heidän antamansa opetus on sen verran korkealaatuista ihan koko maassa. Jos Ressun lukion oppilaat siirrettäisiin Reisjärvelle, he saisivat suunnilleen yhtä hyvät arvosanat, sillä he ovat taustaltaan erittäin korkeatasoisia opiskelijoita, ikäluokkansa huippua.

Nytkin huippulukioista kirjoitetaan myös keskitason, jopa sen alle, olevia papereita. Huippupaperit saa vain pieni osa opiskelijoista, eikä kaikki siihen huippuun mahdu, se on matemaattisesti mahdotonta.

Ihanko meinaat, että siellä Reisjärvellä tai jossain Pihtiputaan Peräkorvessa olevalla lukiolla on samat mahdollisuudet kuin Ressun lukiossa? Onko siellä yhtä helppoa kutsua läheisistä yliopistoista vierailevia luennoitsijoita lukiolaisten tunneille tai yliopisto-opiskelijoita kertomaan opiskelustaan lukiolaisille? Entä järjestää opiskelijoille tutustumisretkiä lähellä sijaitseviin yliopistoihin?

Toki jos miettii ihan lähtökohtia, niin onko siellä Reisjärvellä tai Pihtiputaalla lukiolaiset saaneet kannustusta sekä elää opiskelumyönteisessä ilmapiirissä pikkukoululaisista lähtien ja kuulleet, miten opiskelu on kannattavaa ja se avaa monia mahdollisuuksia? Entä ne Ressulaiset, onko ne kuulleet ekaluokalta alkaen, että ei opiskelu kannata, koulu ja läksyt on turhaa ja yliopisto on myös turhaa haihattelua sekä ainoa oikea työ on maanviljelijä, sihteeri tai kaupan kassa? 

Usein ihmisiä syytetään koulushoppailusta ja mietitään keinoja sen estämiseen. Mutta kuka ihme laittaisi lapsensa tietoisesti huonompaan kouluun, missä opettajien aikaa ei jää opettamiseen, kun pitää olla tulkkina, sossuna, järjestyksenvalvojana ja vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä vartenhan meillä on tämä kätevä ylioppilastutkinto, jonka avulla voidaan yhteismitallisesti ympäri maan. 🙄

Ällän paperit on mahdollista kirjoittaa sekä Ressusta että Reisjärveltä, sillä opettajien koulutus ja heidän antamansa opetus on sen verran korkealaatuista ihan koko maassa. Jos Ressun lukion oppilaat siirrettäisiin Reisjärvelle, he saisivat suunnilleen yhtä hyvät arvosanat, sillä he ovat taustaltaan erittäin korkeatasoisia opiskelijoita, ikäluokkansa huippua.

Nytkin huippulukioista kirjoitetaan myös keskitason, jopa sen alle, olevia papereita. Huippupaperit saa vain pieni osa opiskelijoista, eikä kaikki siihen huippuun mahdu, se on matemaattisesti mahdotonta.

Reisjärven lukiolla on yhteistyötä paikallisen ammattikoulun kanssa. Stadin lukioilla on yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Siitä sitten valitsemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä vartenhan meillä on tämä kätevä ylioppilastutkinto, jonka avulla voidaan yhteismitallisesti ympäri maan. 🙄

Ällän paperit on mahdollista kirjoittaa sekä Ressusta että Reisjärveltä, sillä opettajien koulutus ja heidän antamansa opetus on sen verran korkealaatuista ihan koko maassa. Jos Ressun lukion oppilaat siirrettäisiin Reisjärvelle, he saisivat suunnilleen yhtä hyvät arvosanat, sillä he ovat taustaltaan erittäin korkeatasoisia opiskelijoita, ikäluokkansa huippua.

Nytkin huippulukioista kirjoitetaan myös keskitason, jopa sen alle, olevia papereita. Huippupaperit saa vain pieni osa opiskelijoista, eikä kaikki siihen huippuun mahdu, se on matemaattisesti mahdotonta.

Reisjärven lukiolla on yhteistyötä paikallisen ammattikoulun kanssa. Stadin lukioilla on yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Siitä sitten valitsemaan.

Älä nyt. Kyllä Reisjärven lukiolla voisi myös käydä paikalliset kauppiaat kertomassa, miten mahtava ura voi myyjillä olla.

Ja kun olet 40 ei kukaan ole kiinnostunut lukiotodistuksestasi vaan mitä senjälkeen olet tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun olet 40 ei kukaan ole kiinnostunut lukiotodistuksestasi vaan mitä senjälkeen olet tehnyt.

Niin ja lukiotodistus vaikuttaa poskettoman paljon siihen mitä tekee ikävuosina 19-40.

Vierailija kirjoitti:

Jännästi myös näiden uskottelijoiden omat lapset harvemmin käy niitä ns. ongelmakouluja, missä opiskelurauhaa ei voida taata ja opettajiakin on vaikeaa saada. Jännää, että kaikki koulut on tasalaatuisia ja yhtä hyviä, mutta silti se oma lapsi pitää saada SYK tai vastaavaan.

Tässä maassa suurin osa mm. päättäjien lapsista käy lähikouluaan. Mutta sehän ei olekaan se ydin. He asuvat alueilla, joille ei tietyistä syistä muodostu samalla tavalla niitä ongelmakouluja. Valintaa ei tavallaan tehdä varsinkaan perusopetuksessa kouluvalintana vaan se tehdään asuinaluevalintana. 

Toki poikkeuksia on, jotka vievät kauemmaksikin. 

Me saatiin lapsi lähikouluun muuttamalla minun ja lapsen osoitteet oppilaaksiottamisen ajaksi tätini luo, hän siis asuu tämän lyseosen koulun lähellä.

Muuten lähikoulumme olisi ollut julkisuudessa varsin usein negatiivisissä asiayhteyksissä ollut koulukyhäelmä.