Hesarin kummalliset ohjeet ylioppilasjuhliin

4. Älä mene niihin juhliin. Ankeuttajia ei kaivata.

Intersektionaalinen maailma, ilman arvosanoja kaikki on tasavertaisia ja yhtä hyviä.

Kenellekään ei tule paha mieli.

Entä jos kohdassa kolme ei ylioppilas ollutkaan ihan niin onnistunut, vaikka läpi meni? Saako verrata, kuinka meidän Kerttuli kyllä kirjoitti monta ällää?

"Ennen vanhaan" todistus oli sivupöydällä kukkavaasin vieressä katseltavana. Serkkuni yo-kahveilla 80-luvulla jokainen vieras kysyi erikseen, miksi todistus ei ollut näytillä. Siitä lähtien koko suku "tiesi", että ylioppilaan arvosanat olivat kehnoja.

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen maailma, ilman arvosanoja kaikki on tasavertaisia ja yhtä hyviä.

Kenellekään ei tule paha mieli.

Ei tarvitse olla. Mutta juhlissa voitaisiin keskittyä juhlimaan valmistunutta suoritusten arvioinnin ja taivastelun sijasta.

Pyydä vilauttamaan pahvia ja katso arvosanat nopeasti itse.

Arvosanojen tulee olla esillä. Niitä saa ja pitää kysyä, jos eivät ole esillä. Että joku kehtaa odottaa lahjoja, jos ei edes arvosanojansa näytä!

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kohdassa kolme ei ylioppilas ollutkaan ihan niin onnistunut, vaikka läpi meni? Saako verrata, kuinka meidän Kerttuli kyllä kirjoitti monta ällää?

Saa!

Mennään juhliin, kävellään ovesta sisään ja ollaan hiljaa syöden kakkupala. Lähdetään kotiin eikä kukaan loukkaannu. Paitsi jos lahjan arvo on liian pieni.

Valitettavasti ainakin muut vertailevat toisiin, ei sille mitään mahda. Kouluihin haettaessa joku muu suorittaa vertailun onneksi.

Juu, ei, kyllä sinä ap olet oikeassa. Ylioppilasjuhlissa aloitetaan siitä, että ensimmäisenä tentataan ne arvosanat, sitten kovaan ääneen verrataan arvosanoja meidän Vesaan, joka "kirjoitti  vuonna -98 viisi ällää ja kaksi ämmää, vaikkei lukenutkana yhtään, mutta se Vesa nyt aina on ollutkin luonnostaan niin fiksu ja lahjakas" ja sitten siirrytään pitämään 45 minuutin puhe, jossa horistaan kaikki lapsuusjutut mieluiten kolmeen kertaan läpi ääni väristen ja seisotetaan juhlakalua paikoillaan ja odotutetaan kaikkia muita juhlavieraita, jotka haluaisivat päästä onnittelemaan. Ja sitten ojennetaan ne hopeiset chippendale-lautasliinarenkaat suurieleisesti.

Jos yksi ylioppilas on saanut 20 laudaturia, miksi sinun, ap, pitää siinä tilanteessa ottaa puheeksi jonkun toisen C:n paperit? Kyllä niistä tulevaisuuden mahdollisuuksista voi puhua vertaamatta ihmisiä toisiinsa. 

Eikö ihmiset nykyään osaa edes mennä ylioppilasjuhliin ilman, että ohjeistetaan erikseen? Tai niin toimittajat ainakin luulevat.

Vai pitää olla jo ohjet YO- juhlat. Oltu niissä 2 omat lapseni yksinhuoltaja äitinä.Mutta juhlat ei niin suurelliset.Rakkat ihmiset läsnä.Mokia ei tullut. Isot juhlat käyty jo 2 lapsen lapseni YO juhlat ja lämpimät olivat,tuskin kukan mokasi?Vaikka ohjeita ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Jos yksi ylioppilas on saanut 20 laudaturia, miksi sinun, ap, pitää siinä tilanteessa ottaa puheeksi jonkun toisen C:n paperit? Kyllä niistä tulevaisuuden mahdollisuuksista voi puhua vertaamatta ihmisiä toisiinsa. 

Varsinkin, kun todennäköisesti se C:n ylioppilas sitten elämässään pärjää paremmin kuin se ylisuorittaja, joka saa burnoutin ja työkyvyttömyyseläkkeen viimeistään 30 vuotiaana.

Onko jossain lehdessä tuollainenkin juttu? Tämä on jännä ilmiö nykyaikana, että sosiaaliseen kanssakäymiseen annetaan ohjeet. En ainakaan muista, että vielä 10-20 vuotta sitten olisi ollut tällaista.

Vierailija kirjoitti:

Juu, ei, kyllä sinä ap olet oikeassa. Ylioppilasjuhlissa aloitetaan siitä, että ensimmäisenä tentataan ne arvosanat, sitten kovaan ääneen verrataan arvosanoja meidän Vesaan, joka "kirjoitti  vuonna -98 viisi ällää ja kaksi ämmää, vaikkei lukenutkana yhtään, mutta se Vesa nyt aina on ollutkin luonnostaan niin fiksu ja lahjakas" ja sitten siirrytään pitämään 45 minuutin puhe, jossa horistaan kaikki lapsuusjutut mieluiten kolmeen kertaan läpi ääni väristen ja seisotetaan juhlakalua paikoillaan ja odotutetaan kaikkia muita juhlavieraita, jotka haluaisivat päästä onnittelemaan. Ja sitten ojennetaan ne hopeiset chippendale-lautasliinarenkaat suurieleisesti.

Lol. Kuvailit niin täydellisesti edesmenneen tätini! Lisäksi täti olisi vielä samassa tilanteessa ruvennut horisemaan kaikista maailman matkoistaan jne vetänyt katseet itseensä.

Sain hyvät paperit aikoinaan, mutta tänä päivänä jos menisi surkeasti kirjoitukset niin scannaisin sen ja photoshoppauttaisin sitä todistusta vähän paremmaksi ja laittaisin sen photoshopatun version esille kansioon kaikkien ihailtavaksi! :D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vai pitää olla jo ohjet YO- juhlat. Oltu niissä 2 omat lapseni yksinhuoltaja äitinä.Mutta juhlat ei niin suurelliset.Rakkat ihmiset läsnä.Mokia ei tullut. Isot juhlat käyty jo 2 lapsen lapseni YO juhlat ja lämpimät olivat,tuskin kukan mokasi?Vaikka ohjeita ei ollut.

Jaahas. E l ä n ä m k l o u l a in e n taas vähän vauhdissa ja kommentoi? Ei tuosta saanut selvää, eikä ihme ettei teillä ole kukaan koskaan valmistunut mistään jos ei paria lausetta edes osata tuottaa.

Huokaan helpotuksesta,että en omana aikanani saanut omiin ylioppilasjuhliini Ap:n kaltaista vierasta. - Hänellä olisi tietysti ollut mukavaa ja suurta iloa siitä, että olsi pääsyt vertaamaan minun todistustani muihin. Varmasti olisi saanut käydä aika monissa ylioppilasjuhlissa, että olsi löytänyt yhtä surkean ylioppilastodistuksen.

Onneksi sen jälkeen e. tarkalleen kolmannen yrittämän jälkeen pääsin "omalle alalleni" opiskelemaan niin en ole enää jaksanut liiemmin stressata ylppäreiden arvosanojen kanssa. Vaikka toisaalta eihän sitä tiedä, jos sitä vaikka päädyn ministeriksi niin silloin taatusti ylioppilastodistukseni otetaan esiin ja halutaan sen avulla osoittaa, miten tyhmä ja idiootti olen.

Tietysti samalla kertaa sittemmin suorittamani oikeusteiteen maisterin tutkinto viimeistään mitätöidään, koska luulatvasti on käynyt virhe, eikä minulle olsi koskaan pitänyt myöntää edes opiskeluoikeutta (,vaan se olisi tullut myöntää neljä laudaturia ja kaksi mahgnaa kirjoittaneelle naapurin likalle, joka opiskeli terveydenhoitajaksi) ja minun olisi pitänyt ymmärtää syrjäytyä ja tai kuolla nuorena vääränlaisten elämänvalintojen johdotsa,