Hesarin kummalliset ohjeet ylioppilasjuhliin
1. Arvosanoja ei saa kysellämiksei saa, pitääkö niistä tehdä tabu?
2. Älä suorita, ole läsnä läsnäolo olo on jotain, mikä joko on tai ei ole, yhtä ärsyttävää on keinotekoinen läsnäolo.
3. Älä vertaa muihin. miksi ei voisi verrata, jos on onnistunut ja kirjoittanut tukun laudatureita, mahdollisuudet jatko-opiskeluun ovat tuolloin paremmat kuin muilla. Se on realismia.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi arvosanoista tehdään tabu, kun samalla mielestäni on terve suuntaus, että myös muita kuin kymmenen laudaturin oppilaita juhlitaan. Miten tähän päästään jos arvosanat ovat tabu? Miksei voi vain laittaa paperia hyllylle ja that's it.
Vertailu ääneen sen sijaan on moukkamaista. Ihan joka tilanteessa. Jos joku juhlii jotain, niin on moukkamaista mennä siihen pätemään jonkun muun / omilla suorituksilla.
BCME ylioppilas.
Tuossa kai se just onkin, että kyllä suurin osa ylioppilaista tietää omien arvosanojensa vertailtavuuden eikä jaksa tai halua kuunnella sitä supinaa tai tivaamista mitä ne aiheuttavat, että miten sä nyt tolla tavaoin. Ja mitä sä nyt aiot kun arvosana on toi ja tää ja ku silläkin oli tuollane ja kai sää nyt tai ethän saa vaan luule....
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi arvosanoista tehdään tabu, kun samalla mielestäni on terve suuntaus, että myös muita kuin kymmenen laudaturin oppilaita juhlitaan. Miten tähän päästään jos arvosanat ovat tabu? Miksei voi vain laittaa paperia hyllylle ja that's it.
Vertailu ääneen sen sijaan on moukkamaista. Ihan joka tilanteessa. Jos joku juhlii jotain, niin on moukkamaista mennä siihen pätemään jonkun muun / omilla suorituksilla.
BCME ylioppilas.
Ehkä tuossa nyt on kuitenkin enemmän ajatuksena se, että jos niitä arvosanoja ei ole laitettu esiin, niitä ei myöskään aleta kysellä. Monelle ne arvosanat voivat kuitenkin olla kova paikka, jos on itse odottanut enemmän tai jos on sellainen tunne, että on suoriutunut alakanttiin, kun vaikkapa perheessä/suvussa on aina aiemmin krijoitettua L:n paperieta, ja itse kirjoittikin "vain" E:n paperit. Tällaisessa tilanteessa ei siis ole asiallista niistä kysyä, vaan ihan vain keskittyä juhlimaan sitä valmistumista. Ei se tietenkään sitä tarkoita, etteikö niitä arvosanoja halutessaan saisi laittaa esille ja olla niistä ylpeä ihan siitä riippumatta, mikä kirjainyhdistelmä sieltä on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Huokaan helpotuksesta,että en omana aikanani saanut omiin ylioppilasjuhliini Ap:n kaltaista vierasta. - Hänellä olisi tietysti ollut mukavaa ja suurta iloa siitä, että olsi pääsyt vertaamaan minun todistustani muihin. Varmasti olisi saanut käydä aika monissa ylioppilasjuhlissa, että olsi löytänyt yhtä surkean ylioppilastodistuksen.
Onneksi sen jälkeen e. tarkalleen kolmannen yrittämän jälkeen pääsin "omalle alalleni" opiskelemaan niin en ole enää jaksanut liiemmin stressata ylppäreiden arvosanojen kanssa. Vaikka toisaalta eihän sitä tiedä, jos sitä vaikka päädyn ministeriksi niin silloin taatusti ylioppilastodistukseni otetaan esiin ja halutaan sen avulla osoittaa, miten tyhmä ja idiootti olen.
Tietysti samalla kertaa sittemmin suorittamani oikeusteiteen maisterin tutkinto viimeistään mitätöidään, koska luulatvasti on käynyt virhe, eikä minulle olsi koskaan pitänyt myöntää edes opiskeluoikeutta (,vaan se olisi tullut myöntää neljä laudaturia ja kaksi mahgnaa kirjoittaneelle naapurin likalle, joka opiskeli terveydenhoitajaksi) ja minun olisi pitänyt ymmärtää syrjäytyä ja tai kuolla nuorena vääränlaisten elämänvalintojen johdotsa,
Oho tuli niin monta kirjoitusvirhettä, että nyt odotan nettipoliiisin saapuvan pillitvinkuen hakemaan minut pakkohoitoon, että en aiheuta enempää järkytystä ja lamaannusta niiden joukossa, jotka ovat siinä käsityksessä, että jos väittää suorittaneensa sekä ylioppilaaksi ja sen jälkeen suorittanut maisterin tutkinnon, niin näin väittänyt osaisi myös kirjoittaa.
Okei, jatketaan häpeämistä ja juhlitaan koko kansan voimin median lellimiä kymmenen laudaturin oppilaita.
Ei supinakulttuuri lopu jos "keskivertoarvosanoja" ei normalisoida juhlapöydissä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi arvosanoista tehdään tabu, kun samalla mielestäni on terve suuntaus, että myös muita kuin kymmenen laudaturin oppilaita juhlitaan. Miten tähän päästään jos arvosanat ovat tabu? Miksei voi vain laittaa paperia hyllylle ja that's it.
Vertailu ääneen sen sijaan on moukkamaista. Ihan joka tilanteessa. Jos joku juhlii jotain, niin on moukkamaista mennä siihen pätemään jonkun muun / omilla suorituksilla.
BCME ylioppilas.
Tuon hesarin ohjeen/jutun pointti oli juuri, että tuollaista ääneen vertailua pitäisi välttää. Ei se näytä olevan läheskään kaikille selvää, tästäkin ketjusta sen huomaa.
Minua vähän jännittää kaikki yo-juhlat. Olen itse jo yli 30-kymppinen, mutta sukulaiset tietävät, että sain aikoinani varsin korkeat yo-arvosanat. Joka yo-juhlissa joku sukulainen ottaa asian esille ja alkaa vertailla. Tökeröimmät tekevät sen niin, että ensin kutsuvat juhlakalun esittelemään todistustaan, sitten yrittävät hakea minut siihen yleisön eteen ja tyrkkiä juhlakalun syrjemmälle. Olenkin jo useamman kerran kieltäntynyt menemästä sinne muiden eteen, sivulta vaan huikkaan, että en kommentoi mitenkään arvosanojani, tämä päivä on nyt lakin saaneen juhla. Eipä vaan mene perille. Tekisi mieli ruveta rähisemään, että saisi kyseinen arvostelija esitellä ihan omia arvosanojansa...
En ymmärrä, miksi arvosanoista tehdään tabu, kun samalla mielestäni on terve suuntaus, että myös muita kuin kymmenen laudaturin oppilaita juhlitaan. Miten tähän päästään jos arvosanat ovat tabu? Miksei voi vain laittaa paperia hyllylle ja that's it.
Vertailu ääneen sen sijaan on moukkamaista. Ihan joka tilanteessa. Jos joku juhlii jotain, niin on moukkamaista mennä siihen pätemään jonkun muun / omilla suorituksilla.
BCME ylioppilas.