Harmittaa ihan hirveästi se kenet tuli valittua puolisoksi ja lasten isäksi

Olen ns. hyvä mies ja hävisin aina noille "tunne edellä" valituille miehille. Osa naisista pysyi kavereina ja valitti aina välillä miten mies on laiska, tyhmä ja saamaton. Niinpä niin.

Olet siis vieläkin suht nuori. No eroa, voit saada toisenlaisen tulevaisuuden.

Yksinkin jää ehkä enemmän käteen kuin tuhlurin kanssa.

Minuakin harmittaa kenen valitsin lasteni isäksi, mutta vähän toisista syistä. Tosin erosimme niin pian, etteivät hänen leväperäiset raha-asiansa ja ulosottonsa oikein kuulu minulle, varsinkaan enää kun lapsetkin aikuisia.

Minuakin harmittaa, että lapsiperhe-elämä oli niin huonolaatuista epähuomaavaisen miehen kanssa. Olemme tosin eronneet. Lasten puolesta olen surullinen, mutta minun arkeni on parempaa, kun kukaan ei ole kotonani tyhmästi ja itsekkäästi. Tosin muutoin olisivat kyllä lapset varmaan jääneet saamatta, jos en olisi eksän kanssa ryhtynyt. Jos ikäluokassani joku fiksu ja mukava nuori mies oli salaa tykönänsä kiinnostunut, en saa koskaan tietää. Asiallisia aloitteita eksäni lisäksi tuli tasan nolla.

Vierailija kirjoitti:

Olen ns. hyvä mies ja hävisin aina noille "tunne edellä" valituille miehille. Osa naisista pysyi kavereina ja valitti aina välillä miten mies on laiska, tyhmä ja saamaton. Niinpä niin.

Kaikki minun tuntemani hyvät miehet ovat naimisissa, on perheet ja vaimot hyvin tyytyväisiä.

Minä en yksinkertaisesti saanut ketään huomaavaista, aikuismaista ja menestyvää kumppanikseni. Kukaan sellainen ei ole koskaan kiinnostunut minusta. Joten oma miehenikin on tuollainen huithapeli ikiteini. Yhteisiä lapsia ei ole. Voin vain kuvitella, millaista vääntöä sillon olisi miehen kanssa, jos meillä olisi lapsia.

Mietin ihan samaa! Mulla vain meni niin että tein valinnan järki edellä. No nyt on rahaa ja kulissit kunnossa.

Mutta mies on suoraan sanottuna ylimielinen k-pää ja se luonne vaan vahvistuu koko ajan. Lapset ovat perineet ärsyttävää änkyrä-luonnetta. Suku on myös karmeaa takakireää ja epäsosiaalista porukkaa.

Mietin niin usein että olisin ihan sairaan onnellinen vaatimattomamman mutta kivan ja hauskan miehen kanssa.

Eroa

Vierailija kirjoitti:

Mietin ihan samaa! Mulla vain meni niin että tein valinnan järki edellä. No nyt on rahaa ja kulissit kunnossa.

Mutta mies on suoraan sanottuna ylimielinen k-pää ja se luonne vaan vahvistuu koko ajan. Lapset ovat perineet ärsyttävää änkyrä-luonnetta. Suku on myös karmeaa takakireää ja epäsosiaalista porukkaa.

Mietin niin usein että olisin ihan sairaan onnellinen vaatimattomamman mutta kivan ja hauskan miehen kanssa.

Tuossahan se ongelma onkin: kiva JA hauska.  Kyllä se menee niin että on valittava kiva TAI hauska.  Hauskan valinta vaan yleensä johtaa tuohon tilanteeseen, jossa olet nyt.

Vierailija kirjoitti:

Mietin ihan samaa! Mulla vain meni niin että tein valinnan järki edellä. No nyt on rahaa ja kulissit kunnossa.

Mutta mies on suoraan sanottuna ylimielinen k-pää ja se luonne vaan vahvistuu koko ajan. Lapset ovat perineet ärsyttävää änkyrä-luonnetta. Suku on myös karmeaa takakireää ja epäsosiaalista porukkaa.

Mietin niin usein että olisin ihan sairaan onnellinen vaatimattomamman mutta kivan ja hauskan miehen kanssa.

Heh meillä myös miehen lapsi perinyt isänsä ärsyttävän negatiivisen luonteen. Miehen puolen suku on muutenkin kaikki rasittavan takakureitä arvostelijoita. Jos tulisi yhteisiä lapsia, toivoisin todella, että perisivät oman luonteeni. Olin laosenakin aurinkoinen ja reipas. Mies oli kuulemma lapsena vihainen ja sisäänpäinkääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin ihan samaa! Mulla vain meni niin että tein valinnan järki edellä. No nyt on rahaa ja kulissit kunnossa.

Mutta mies on suoraan sanottuna ylimielinen k-pää ja se luonne vaan vahvistuu koko ajan. Lapset ovat perineet ärsyttävää änkyrä-luonnetta. Suku on myös karmeaa takakireää ja epäsosiaalista porukkaa.

Mietin niin usein että olisin ihan sairaan onnellinen vaatimattomamman mutta kivan ja hauskan miehen kanssa.

Heh meillä myös miehen lapsi perinyt isänsä ärsyttävän negatiivisen luonteen. Miehen puolen suku on muutenkin kaikki rasittavan takakureitä arvostelijoita. Jos tulisi yhteisiä lapsia, toivoisin todella, että perisivät oman luonteeni. Olin laosenakin aurinkoinen ja reipas. Mies oli kuulemma lapsena vihainen ja sisäänpäinkääntynyt.

Tärkeintä oli että mies on sika ja toivottavasti saadaan 50 sivua pitkä riitelyketju aiheesta.

Hetkittäin sama. Lyhyt pinna, epäluotettava eikä osaa käyttää rahaa. Hyvänä päivänä kuitenkin hauskaa seuraa ja hyvä sängyssä. En osaa päättää lähteäkö vai jäädä. Mitään järkivalintatylsimystä en ottaisi, mutta mietin voisiko samaa intohimoa kokea vähän tasapainoisemmaksi suhteessa.

Yleisimmät riidan syyt pariskunnilla: raha, lapset, kotityöt, seksi.

Onhan tuossa hyvä syy erota jos toinen ei ole huomaavainen eikä pysty suunnittelemaan tulevaisuutta toisen tuhlaavuuden takia. Haluatko olla hänen kanssaan köyhä eläkeläinen?

Jos haluat extravarmistuksen, tee pieni tsekkaus onko hän koskaan pettänyt sinua...

Aika turhaa se on jossitella. Ne muualla kivat miehet voi olla ihan jotain muuta kodin seinien sisäpuolella. Pienet tulot ei haittaa, mutta ei niistä miehen isoista tuloistakaan perheelle mitään iloa ole, jos mies törsää ne omaan itseensä tai laittaa joka euron säästöön naisen maksaessa perheen menot. Pahimmillaan itara mies vahtii jokaisen perheenjäsenen rahankäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä oli että mies on sika ja toivottavasti saadaan 50 sivua pitkä riitelyketju aiheesta.

Kovastihan tuota yrität saada aikaiseksi.

Kikkelis kokkelis, mitäs läksit. Tää on tää maailma.

Sitä saa mitä tilaa.

Rahankäyttöä ja toisen huomiomista voi opetella. Kerro miehellesi että toivoisit hänenkin ottavan vastuuta arjen pyörittämisestä  Jos on itselleen löytänyt hyvän ja rakastavan kumppanin niin ei mun mielestä kannata sellaisten pienten asioiden takia erota jotka todennäköisesti olisi ratkaistavissa ihan puhumalla. Varsinkaan jos on jo lapsiakin ja ero vaikuttaisi heihinkin. 

Itseä harmittaa vähän nämä jutut, sillä olen huomaavainen ja myötätuntoinen mies, joka olen ollut yksinäinen koko elämäni ajan ja sitten nuo muut miehet, kuten APn tyyppi, joka ei välttämättä välitä, niin on saanut naisen.

Joskus on vaikuttanut siltä kuin ne saisi naisia, jitka ei osaa arvostaa ja kiltit miehet on ilman. Näin ainakin itselleni on käynyt.

Elän miehen kanssa, jonka äiti katuu lasten isän tapaamista. Tämä vaikuttaa häneen suuresti. Hän on itse vastuullinen ja ihana mies, jopa turhan ankara itselleen, mikä vaikuttaa kuinka hän puhuu itselleen.

Se on varmasti kamalaa, että kokee myöhemmin pettymystä omista valinnoistaan ja siten se mielessäkin pyörii. Sitä vain huomaa tästä aikuisesta miehestä, kuinka hänen isämallinsa ei ollut hyvä ja hän miettii, jos äiti olisi saanut paremman elämän, jos lapsia ei olisi ollut.... Joten voisiko vaihtoehto olla erota lasten isästä tarjoten lapsille hyvä lapsuus ja kertoa heille jo lapsuuden aikana, että he ovat yksi parhaista asioista, mitä sinulle on tapahtunut ja rakastat heitä.

Aikuisena tuon tuo sisäinen lapsuu raastaa heitä ja vaikuttaa jopa siihen, etteivät he omia lapsia halua. Tämä ei itseäni haittaa, mutta nähdessäni hänet muiden lasten kanssa niin hän olisi aivan ihana isä: turvallinen, luotettava ja rakastava, joskin myös ankara kyseisen miehen mallin saatuaan.