Nihkeimmät/oudoimmat asiat, joita pomosi on sanonut/ehdottanut sinulle?

Koronan takia jouduin pari vuotta sitten siirtämään vuosilomaani kesältä, kun töissä oli tiukka paikka. Esimies ehdotti, että viettäisin kesälomani marraskuussa, "kun se on niin kivaa aikaa olla lomalla ja voi vaikka lähteä matkallekin."

En muista tiedä, mutta musta marraskuu ei todellakaan ole mikään ihana lomakuukausi ja ei tuolloin edes päässyt tai olisi halunnut lähteä mihinkään ulkomaille matkustamaan.

En siis suostunut tuohon marraskuuhun, kun ei ole tesin mukainen lomakuukausi.

Että antaisin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos sen, mitä työpaikkakiusaajani ovat minulle sanoneet

Muistan loppuelämäni, miten yksi kesätyöpaikan na. rs. is.ti. nen. pomo haukkui minut pystyyn muiden kuullen. Haukkuminen tapahtui täysin syyttä. Pomo lyttäsi minussa kaiken. Miten en tullut kenenkään kanssa toimeen. En kuulemma osannut mitään ja olin täysin väärällä alalla. Oikeasti olin saanut hyvää palautetta aiemmissa paikoissa, olin ahkera, hiljainen puurtaja ja tein kovasti töitä. Pomo varmasti aisti sen, että olin haukuille helppo kohde. 

Olin vasta työuran alussa ja silloinen esimies (keski-ikäinen mies) tunnusti eräässä keskustelussa, että oli palkannut minut vain ulkonäköni takia. Tuntui tosi pahalta, sillä olin opiskellut maisteriksi yliopistossa ja tehnyt paljon töitä opiskeluaikana. Inhotti, että tuolla ei näyttänyt olevan merkitystä.

Esimies oli kyllä muutenkin tosi pinnallinen, kommentoi työpaikan naisten ulkonäköä ja pukeutumista. Ja meidän työ ei siis liittynyt mitenkään ulkonäköön eli ei ollut työn kannalta olennainen asia.

Olin palaamassa hoitovapaalta töihin syyskuussa. Pomo kyseli tarkkaa paluupäivää ja ilmoitti laittavansa minut heti hoitovapaalta palaamisen jälkeen suoraan kesälomalle syyskuun ajaksi, jotta saisivat poltettua kertyneitä vuosilomapäiviäni. Ei todellakaan houkutellut pitää syyskuussa kesälomaa, koska kukaan työpaikalla ei koskaan joutunut pitämään kesälomaa tuolloin. Käytännössä kaikkien kesäloma oli kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana, eikä kenenkään tarvinnut lomailla esim. toukokuussa/syyskuussa, vaikka ne virallisesti kesälomakuukausia ovatkin. Lomat saatiin aina järjestymään kesään, eikä ollut koskaan ongelma työnantajan kannalta. Ilmoitinkin työnantajalle jatkavani hoitovapaalla syyskuun loppuun, jotta en olisi joutunut lomailemaan syyskuussa.

Taustaltani olen maisteri ja tein määräaikaista hommaa alani työpaikassa. Esimiehellä ei ollut tarjota jatkoa, mutta ehdotti, että jos töiden tekemisen sijaan menisin yliopistolle tekemään väitöskirjaa. 

Älytön ehdotus alallani, jossa tohtoriksi lukeminen vaikeuttaa työpaikan saamista todella paljon, koska kukaan ei halua palkata ylikoulutettua ihmistä/maksaa sen takia enemmän.

Ehdotti, että tekisin vapaa-ajallani palkatta ylimääräisiä töitä. Ei jostain syystä napannut.😁

Että pitäisin työkavereita vähän "silmällä" ja raportoisin esimiehelle mm. Iltavuorossa taukojen pituuksista.

Tästä ehdotuksesta vielä hölmönä kerroin rehellisesti työkavereille jonka seurauksena minua alettiin karttaa kuin ruttoa.

Onneksi ei enää tarvitse siinä käärmeen pesässä työskennellä.

Kielsi meitä alaisia lihomasta, jotta olisimme olleet mahdollisimman edustavan näköisiä. Ei oltu missään myyntityössä.

Ehdotti seksiä palkankorotusta vastaan.

Silloinen esimies puolusteli ahdistelijaani, kun jouduin paljon vanhemman työkaverini ahdistelun kohteeksi. Esimies kielsi ahdistelua tapahtuneen, mutta totesi vielä, että jos jotain oli tapahtunut niin se oli omaa syytäni, kun käyttäydyin provosoivasti. Oli kaikkiaan traumaattinen kokemus, eikä tuo esimiehen reaktio auttanut asiaa.

"kyllä sinä vielä uuden miehen löydät"

esimiehen sanat, kun kerroin aviomieheni pakanneen tavaransa ja lähteneen toisen naisen matkaan

Vierailija kirjoitti:

Ehdotti seksiä palkankorotusta vastaan.

No mieti nyt: palkankorotus tulee jokaisessa tilissä siitä eteenpäin, mutta seksi kestää luultavasti vain minuutteja. Melko hyvä diili, eikö?

Minä olin sinkkuna ollessani se, joka aina jousti töissä. Lomailin toukokuussa ja elo-syyskuussa, jotta muut saivat paremmat loma-ajat. Tein vaikeisiin aikoihin olleet työvuorot ja pyhäpäivät. Joustin ottamalla työvuorot, jotka olisivat monille perheellisille olleet tosi kurjia. Nyt kun olen itse saanut lapsen ja lapsi on pieni, niin en halua tässä elämänvaiheessa joustaa. Esimies vaan pudistelee päätään ja hokee, että en voi pienen lapsen vanhempana saada mitään helpotuksia töihin esimerkiksi työvuorojen vaihtamisen myötä.

Etsin parhaillaan uutta työpaikkaa - jostain kumman syystä.

Vierailija kirjoitti:

Olin vasta työuran alussa ja silloinen esimies (keski-ikäinen mies) tunnusti eräässä keskustelussa, että oli palkannut minut vain ulkonäköni takia. Tuntui tosi pahalta, sillä olin opiskellut maisteriksi yliopistossa ja tehnyt paljon töitä opiskeluaikana. Inhotti, että tuolla ei näyttänyt olevan merkitystä.

Esimies oli kyllä muutenkin tosi pinnallinen, kommentoi työpaikan naisten ulkonäköä ja pukeutumista. Ja meidän työ ei siis liittynyt mitenkään ulkonäköön eli ei ollut työn kannalta olennainen asia.

Mulla vähän vastaava, mutta tajusin itse et miespuolinen esimies oli palkannut mut vääristä syistä. Mies katsoi mua jo työhaastattelussa "monttu auki", sekoili sanoissaan ja punasteli. Töissä sitten kehui, miten edustavalta näytän ja miten osaan pukeutua tyylikkäästi. Katseli ihailevasti ja nosti minua muiden työntekijöiden yläpuolelle ilman syytä. Ei siis puhunut muista työntekijöistä kuten minusta. Ahdistavaa oli ja onneksi pääsin aika pian pois.

Pomo oli ollut suotuisa minua kohtaan erään diilin suhteen. Kiitin kauniisti. Heti perään pomo sanoi että tykkäsi kovasti paidastini ja hänen mielestään minun pitäisi antaa se hänelle. En suostunut.

Korona veti talouksen firmassa tiukalle. Pomo oli printannut työntekijöiden vakuutuspaperit ja sanoi että hän maksoi ne ne jo, mutta meidän pitäisi maksaa ne itse takaisin hänelle. Emme suostuneet.

Minä olin lähdössä asiakkaani luo ja yöpyisin neljä yötä Sheratonissa. Pomo tuli kärttämään saisiko tulla mukaan reissuun. Voisi hyvin yöpyä huoneessani sillä saisin kahden hengen huoneen kuitenkin. En suostunut.

Näitä riittäisi enemmänkin. Sama naispomo kysessä kaikissa kohdissa.

"Minä en voi olla sinun puolellasi, koska silloin olisin toista vastaan" sanoi esihenkilöni minulle kerran, kun olimme jo pitkään selvittäneet työpaikkakiusaamista. Olin yrittänyt saada kiusaamiseen apua mm. työterveyshuollon kautta ja oli käyty monet keskustelut kiusaamisen selvittämiseksi. Jouduin siis yhden väliportaan esimiehen rankasti kiusaamaksi ja töissä oli aivan helvettiä: en saanut palaverikutsuja, minulle ei kerrottu tärkeitä työhön liittyviä tietoja, selän takana puhuttiin pahaa ja suljettiin porukasta jne. Jouduin lopulta jäämään sairauslomalle pitkäksi aikaa, jolla olen yhä. Esimies on kertonut, että voi siirtää minut työskentelemään toiseen yksikköön. Hieno ratkaisu kiusaamiseen: kiusaaja saa jatkaa entiseen malliin ja kiusattuna minä joudun lähtemään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin sinkkuna ollessani se, joka aina jousti töissä. Lomailin toukokuussa ja elo-syyskuussa, jotta muut saivat paremmat loma-ajat. Tein vaikeisiin aikoihin olleet työvuorot ja pyhäpäivät. Joustin ottamalla työvuorot, jotka olisivat monille perheellisille olleet tosi kurjia. Nyt kun olen itse saanut lapsen ja lapsi on pieni, niin en halua tässä elämänvaiheessa joustaa. Esimies vaan pudistelee päätään ja hokee, että en voi pienen lapsen vanhempana saada mitään helpotuksia töihin esimerkiksi työvuorojen vaihtamisen myötä.

Etsin parhaillaan uutta työpaikkaa - jostain kumman syystä.

Tämä on ihan saakelin raivostuttavaa! Nimimerkillä itse oon joustanut aina ja nyt kun kotona on 1 v taapero, niin pitäisi lähteä tekemään viikon työmatkoja. Pomo voisi siis järjestellä noille matkoille jonkun muun, mutta ei viitsi nähdä sitä vaivaa. Voisin siis tehdä töitä ihan normaalisti tuon viikon työpaikalla, mutta viikon poissaolo kotoa näin pienen luota on tosi paljon.

Johtaja ehdotti ,että antaisin hänelle suuseksiä. Toisessa paikassa pomo sanoi että olen tainnut lihoa. En edes ollut lihonut.

Yritti estää menemisen koulutukseen vapaa-ajallani. Olin siis useampana vuonna anonut työnantajalta koulutukseen pääsyä. Koulutus ei ollut pitkä eikä kallis ja siitä olisi ollut hyötyä työni kannalta. Pyyntö evättiin joka vuosi, koska ei kuulemma ollut minun aikani vielä käydä kyseistä koulutusta nuoren ikäni takia. Menin koulutukseen vapaa-ajalla ja maksoin koulutuksen omasta pussistani. 

Oikeasti syy tuohon nihkeilyyn oli se, että koulutus pätevöitti minut hakemaan vaativampia tehtäviä työpaikkani ulkopuolelta. Eivät halunneet minun lähtevän muualle töihin.