Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomi vaikea kieli oppia?
25.04.2022 |
Alustus: (tämä on aidosti hauska)
https://www.quora.com/What-is-the-craziest-language-youve-heard-of-What…
Miksi mielestäsi osa vieraskielisistä oppii Suomen hyvinkin nopeasti, mutta osalla kestää todella pitkään?
Kommentit (48)
On joillekin suomalaisillekin. Kun puhutaan suomen kielestä, se kirjoitetaan pienellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen vaikeat puolet:
Ei ole sukua millekään kielelle kuin vähän virolle, mekään emme ymmärrä viroa äidinkielisen suomen pohjalta, ja hyvin kaukaista sukua esim. unkarille, mistä ei-kielitieteilijä ei näe yhtäkään yhteistä piirrettä, sanoissa ei ole mitään yhteistä.
Vaikeasti taipuvat sanat. Samaa tosin on esim. venäjässä, joten venäläinen oppii yleensä suomea nopeasti. Suomessa tosin on enemmän sijamuotoja.
Puhekielen ja kirjoitetun kielen suuri ero, oppikirjasuomella ei kertakaikkisesti pärjää.
Suomen helpot puolet:
Sanat kaikesta huolimatta taipuvat melko loogisesti.
Ei epäsäännöllisiä verbejä.
Helppo lausua, lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Tämä on kielten parissa harvinaista.
Motivaatio ja oppimisikä vaikuttaa.
Pakistanilainen työkaverini muutti Suomeen 17-vuotiaana, tuli meille töihin 19-vuotiaana. Totta kai puheessa on räikeä aksentti, mutta sanavarasto on laaja ja sijamuodot oikein. Luulin hänen olleen paljon kauemmin Suomessa, kysyessäni miten hän itse kokee suomen kielen vaikeuden, hän vastasi että kaikki on vaikeaa jos ottaa sen asenteen.
Juuri ne sijamuodot tekevät osaltaan suomen kieleistä tosi hitaan ja vaikeankin oppia.
Kun muissa maissa käytettään prepositioita sijapäätteiden asemesta, mutta suomen kielessä jokaikisella sanalla oma erillinen sijamuoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri ne sijamuodot tekevät osaltaan suomen kieleistä tosi hitaan ja vaikeankin oppia.
Kun muissa maissa käytettään prepositioita sijapäätteiden asemesta, mutta suomen kielessä jokaikisella sanalla oma erillinen sijamuoto.
Höpö höpö. On paljon kieliä, joissa pääsana muuttuu eri sijamuodoissa. Englanti on yksi harvoista, joissa ei muutu. Osassa tarvitaan sekä prepositio, että muuttaa pääsanaa preposition mukaan.
Noin yleisesti tavallinen ihminen oppii (aktiivisesti opettelemalla ja käyttämällä sitä arjessa) uuden kielen 1 vuodessa, 3 vuodessa osaa täydellisesti ja 5 vuodessa ei enää erota syntyperäisestä puhujasta. Suomen oppii tuossa ajassa, jos on motivaatiota. Niillä, jotka eivät opi, ei ole motivaatiota oppia.
Kokeilkaapa vaikka opetella venäjää. Haluatte vaikka sanoa, että "minulla on 5 autoa". Auto on monikon genetiivissä (olisi nominatiivissa, jos 1 auto, ja yksikön genetiivissä, jos 2-4 autoa). "Olen ilman autoa". auto on genetiivissä, koska ilman propositio (bez) muuttaa pääsanan genetiiviin. Sitten vielä puhuttaessa pitää tietää, mikä on jokaisen sanan painollinen vokaali, joska lausunta muuttuu sun mukaan, ja tietysti sanan taivuttaminen muuttaa sitä, mikä niistä vokaaleista on painollinen (haraso=hyvä, harosij=hyvin, painollisen o:n paikka sanassa muuttuu eli sana horoso/horosij kirjoitettuna). Sitten jokaiseen sääntöön on aina erikoistapauksia, poikkeuksia ja kaikkea muuta. Ihan loputon suo oppia.
Suomi on lopulta helppo kieli. Lausutaan niinkuin kirjoitetaan. Säännöt ovat helpot. Suomi aika uutena kielenä on välttänyt paljon vanhojen kielien sudenkuoppia olemalla foneettinen yms..
Varmaan sellanen perussuomi, jolla pärjää arjessa ei ole sen vaikeampaa kuin muutkaan kielet.
Sanoja toisen perään, niin ymmärretyksi tulee.
Suomalaiset ovat armollisia kielemme oppijoita kohtaan. Tiedämme itse mitä se on. Joudumme itse opettelemaan vaikeimman kautta kaikki kielet, koska ei ole sukulaisuuksia.
Parempi kielioppi voi jo vähän vaatiakin enemmän kun on esim noita sijamuotoja. Kaikissa kielissä on omat kommervenkkinsä.
Jotkut oppivat nopeammin kieliä hyvän muistin takia. Motivaatio on myös tärkeä seikka. Oppijan ikä ja tausta vaikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väittäisin että ei ole. Toki esim. indoeurooppalaisten kielten kuten englannnin puhjille jokin sukukieli kuten vaikka ruotsi on rakenteiden samankaltaisuuden takia helpompi kuin aivan eri kieliryhmään kuuluva suomi. Mutta suurin este suomen oppimiselle taitaa silti olla 1) myytti että suomen kieli on lähes mahdoton oppia ja/tai 2) haluttomuus oppia koska täällä pärjää englannillakin.
Hyvä esimerkki on mies ja sen ulkomaalaiset työkaverit. Mun mies on irlantilainen, hänen tiimissään on työpaikalla pari brittiä, venäläinen ja pari intialaista. Kaikki näistä ovat varmasti tarpeeksi älykkäitä oppimaan halutessaan kieliä, kun it-alalla ovat ja ohjelmointikielten parissa työkseen. Kauimmin suomessaa on asuneet britit, toinen 10 vuotta ja suomalaisen kanssa naimisissa, mutta nämä eivät puhu ollenkaan suomea. He ihmettelevät miksi edes pitäisi, koska työpaikan virallinen kieli on englanti ja kaikki suomalaiset puhuu englantia. Venäläinen osaa melko hyvin mutta kuulee heti aksentista että on ulkomaalainen. Mutta nuo intialaiset osaa jo tosi hyvin vaikka on olleet täällä vasta pari vuotta. Heillä on ollut vaan isompi motivaatio, koska todennäköisyys jäädä töihin vauraaseen maahamme paranee kielen osaamisella. Ja mun mies on asunut täällä vasta vuoden mutta hoitaa jo aika paljon asioita suomen kielellä. Häntä kiinnostaa kielet yleensä, ja siksi tykkää opetella.
Tämän voi aina näyttää ulkkiksille jos tulee puhe suomen kielen "vaikeudesta"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sellanen perussuomi, jolla pärjää arjessa ei ole sen vaikeampaa kuin muutkaan kielet.
Sanoja toisen perään, niin ymmärretyksi tulee.Suomalaiset ovat armollisia kielemme oppijoita kohtaan. Tiedämme itse mitä se on. Joudumme itse opettelemaan vaikeimman kautta kaikki kielet, koska ei ole sukulaisuuksia.
Parempi kielioppi voi jo vähän vaatiakin enemmän kun on esim noita sijamuotoja. Kaikissa kielissä on omat kommervenkkinsä.
Jotkut oppivat nopeammin kieliä hyvän muistin takia. Motivaatio on myös tärkeä seikka. Oppijan ikä ja tausta vaikuttavat.
Ovat niin armollisia että alkavat puhua heti englantia kun joku ei osaa sujuvaa suomea, eikä aloitteleva suomen puhuja pääse ikinä harjoittelemaan.
T: ulkomaalaisen suomea opettelevan puoliso
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi aina näyttää ulkkiksille jos tulee puhe suomen kielen "vaikeudesta"
En lähtis tuollaisilla ketään pelottelemaan, suurinta osaa noista ei kukaan koskaan käytä vaikka teknisesti ottaen voisiatkin kieliopillisesti olla oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ymmärtävät tosi hoonoo soomee. Sanajärjestys ei ole niin tsrkkaa kuin monessa kielessä ja ilman sijamuotoja, perusasian tajuaa.
Minä tahto kuppi kahvi.
Olen asunut koko ikäni Suomessa, mutta en osaa sanaakaan Suomea. Sen sijaan puhun suomea sujuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijapäätteet voi olla todella painajaismaisia joillekin oppia. Ei meille syntyperäisille ne ole juurikaan ongelma, ei tarvitse ajatella miksi ja miten niitä käytetään. Yritäppä jollekin selittää miksi käytät mitäkin päätettä 😂 Sijapäätteiden oppiminen kielioppia opiskellen on melkoinen suo ja savotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi aina näyttää ulkkiksille jos tulee puhe suomen kielen "vaikeudesta"
En lähtis tuollaisilla ketään pelottelemaan, suurinta osaa noista ei kukaan koskaan käytä vaikka teknisesti ottaen voisiatkin kieliopillisesti olla oikein.
eihän se pelottelua olekaan sillä kaikki muodot noudattavat tarkkoja sääntöjä. Ne on jopa helppo skriptata kuten tuossa on tehty
englanninkieli on siinä mielessä paljon vaikeampi että siinä on paljon poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia jotka pitää vain tietää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi aina näyttää ulkkiksille jos tulee puhe suomen kielen "vaikeudesta"
En lähtis tuollaisilla ketään pelottelemaan, suurinta osaa noista ei kukaan koskaan käytä vaikka teknisesti ottaen voisiatkin kieliopillisesti olla oikein.
Mutta sen ideahan oli vaan näyttää, että nämä ovat täysin säännönmukaisia rakenteita.
Joo meillä on joitakin outoja sanavartalon vaihtumisia, esim. käsi --> kädestä, nuo eivät opettelematta näytä edes samalle sanalle. Mutta kun osaat taivuttaa käden, osaat taivuttaa myös veden.
Se, mitä meiltä puuttuu, on epäsäännölliset verbit. Esim. ranskassa être, olla, taipuu preesensissä persoonamuodoissa suis, es, est, sommes, êtes, sont. Tällaisia rimpsuja ei tarvitse suomessa opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän voi aina näyttää ulkkiksille jos tulee puhe suomen kielen "vaikeudesta"
En lähtis tuollaisilla ketään pelottelemaan, suurinta osaa noista ei kukaan koskaan käytä vaikka teknisesti ottaen voisiatkin kieliopillisesti olla oikein.
Tohon viereen samat hindiksi tai venäjäksi, niin ne suomalaiset alkaa tuntua kovin helpoilta.
Samoin se lausunta on suomessa aika huoletonta, kun niitä ässiä on vaan yksi, ja intonaatiota ei yleensä käytetä ilmaisukeinona lauseen merkityksen muuttamiseen. Venäjässä on todella helppoa sanoa jotain ihan muuta, kun lausuu sen yhden 5 ässän kaltaisesta suhujutusta hieman väärin, tai ymmärtää ihan väärin samasta syystä.
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&text=%D1%8F%20%D0%BF%D0%…
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&text=%D1%8F%20%D0%BF%D0%…
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&text=%D1%8F%20%D0%BF%D0%…
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&text=%D1%8F%20%D0%BF%D0%…
https://translate.google.fi/?hl=fi&sl=ru&tl=fi&text=%D1%8F%20%D0%BF%D0%…
Verratkaapa lausumista. Erotetteko pissaako, työskenteleekö, laulaako, kirjoittaako vai juoko henkilö puistossa? :) Google translatesta kaiuttimen kuvaa painamalla saa lausuttuna nuo. Yksi ässä vähän eri tavalla lausuttuna.
On se, jotkut ei tajua lukemaansa vielä viisikymppisenäkään jos sattuu olemaan väärän kokoinen alkukirjain tai ylimääräinen välilyönti.
Toiset on älykkäämpiä kuin toiset. Se on geneettinen ominaisuus. Esimerkiksi yksi kiinalainen tuttu oppi puhumaan ymmärrettävää Suomea vain 6 kuukaudessa.