Miehen kanssa totaalisen eri linjoilla

Tuon ikäiset lapset voivat hyvin mennä nukkumaan tuntia myöhemminkin, esim. klo 20.30 ja nukkua vastaavasti vähän pidempään. Miksi heräävät jo klo 6, onko pakkko? Eli jos nukkumaan myöhemmin, myös aamulla nukkuvat pidempään.



Teillähän on hyvä tilanne, kun ei ole pienempiä lapsia. Relaa vähän.

Siinä saatte yli tunnin yhteistä aikaa lisää, kun venytät nukkumaanmenoa puoli yhdeksään.

mutta kun rytminsä ollut sellainen jo vuosikausia!!

Kaipaisin nyt ihan jotain muita kommentteja kuin se että alan lasteni nukkumarytmejä muuttelemaan varsinkin kun ovat kuten sanoin, kovin väsyneitä jo tuolloin 19-19.30

Toisekseen haluavat aamuisin hieman aikaa ennnen kuin pitää ovesta lähteä klo07.30

Ap

Kukaan ei pysty niitä tunteja sun vuorokautees lisäämään. Itse päätät miten tunnit jaat. Jos haluat laittaa lapset nukkumaan klo 19, laita vapaasti. Sitten teillä ei ole yhteistä aikaa. Älä nurise. Se on valintasi.



Jos haluat aikaa, järjestä sitä siirtämällä nukkumaanmenoaikaa. Lapset tottuvat siihen viikossa. Ole hyvä neuvoista.

Toinen vaihtoehto on sitten työaikojen muuttaminen tai harrastusten vähentäminen tai niiden aikojen muuttaminen. Kelpaako tai onnistuuko sekään?



t. 3

Mutta ymmärrän tuon uniasian. Meilläkin ekaluokkalainen herää AINA puoli seitsemän, vaikka olisi valvonut monta iltaa, niin ei vaan aamuisin nuku pidempää. Ollut samanlainen vauvasta asti. Mutta jos koittaisit valvottaa vaikka puolisen tuntia pidempää, saisit hetken aikaa enemmän viettää aikaa lasten kanssa.

koko perheen harrastus. Meillä ainakin tuon ikäiset rakastavat laskettelua.



Mutta sitähän se on. Lapsia näkee ihan liian vähän, itseäni lohduttaa kuitenkin se että lasten ei tarvitse olla kuin maksimissaan 7 tuntia hoidossa/pois kotoa, kun miehen kanssa pystytään joustaan jommasta kummasta päästä työpäivää.

Lasten unirytmiä et voi muuttaa (aika aikaisin menevät munkin mielestä nukkumaan ...).

Omaa työtilannettasi et voi muuttaa.

Et harrasta mitään.

En voi neuvoa muuta kuin että koita vähän rauhoittua. Älä laske lasten kanssa viettämiäsi hetkiä, vaan nauti niistä. Kun lapset menevät niin aikaisin nukkumaan ehdit hyvin käydä kävelemässä (kevät tulee, illat pitenee), lukea tai katsoa leffoja tai ommella tai kuunnella musiikkia, mitä vaan. Siitä on iloa koko teidän perheelle. Elämässäsi on oltava jotain muutakin kuin työtä ja ahdistusta lasten takia.

Ihan oikeasti, ap, rauhoitu, ole vähän itsekäs ja nauti perheestäsi!

Sekö sinusta on tarkoituksenmukaista, että valvottaa väsyneitä lapsia? SE että eivät sais unta tarpeeksi vaikuttaisi sitten taas kaikkeen ihan kuopuksen luonteeseen joka ennestäänkin tulinen ja väsyneenä ihan räjähdysherkkä puhumattakaan esikoisen koulussa jaksamiseen ja siellä menestymiseen.

Ja ei, en ole kiittänyt sinua neuvosta josta olisi enemmän hallaa kuin hyötyä.

Sorry vain, mutta olen henkisesti siinä jamassa etten todellakaan jaksa vastata tuollaiseen erityisen diplomaattisesti tahi sopuisasti.



Ap

Taitaa olla se, että sinä yrität nyt epätoivoisesti keksiä syitä miksi et voisi käydä töissä - eikö niin? Kaikki kirjoittamasi viittaa siihen, kaivat asioista vain kaikki negatiiviset puolet.



Elämä nyt vain on yleensä sellaista, että arkipäivisin lasten kanssa vietettävä aika jää vähäiseksi, sitä voi sitten kuitata takaisin viikonloppuisin. Ja niiden lasten kanssa voi ihan hyvin harrastaa yhdessä, miksette tosiaan hankkisi sitä laskettelua yhteiseksi harrastukseksi?



Ja - ennen kaikkea - ei se ajan määrä vaan se laatu. Pidä huolta siitä että se aika mikä sinulla on käytettävissä yhdessä lasten kanssa - käytä se aika hyvin ja sitten se aika milloin lapset ovat nukkumassa teet kotihommia ja valmistelet seuraavan päivän ruoat yms.



Tuo lasten nukkumaanmenoaika on muuten ihan oikeasti naurettava, tuon ikäisille lapsille riittää varmasti lyhyempi uni kuin 11 tuntia yössä (tai päivässä tässä tapauksessa).

Ymmärrän sinua, ap aika pitkälle. Elämä on yhtä kodin ja työpaikan välistä säntäilyä ja huonoa omaatuntoa siitä, mihin kummassakin kykenee/ehtii.



Eikä siitä lasten vuorokausirytmin muutoksesta taida senkään vuoksi olla erityistä apua tuossa, koska jos lapset menevät myöhemmin nukkumaan, he heräävät myöhemmin eli se yhdessäoloaika vähenee sitten aamulla, eli mitä iloa siitä ylipäänsä olisi? Ei mitään.



Ap. Mietihän nyt, kuka tuosta oikeasti kärsii? Kärsivätkö lapset? Tuskin. He ovat jo isoja ja heille on iloa sosiaalisesta elämästä ikätoveriensa kanssa. Kotona ollessaan jompi kumpi - isä tai äiti - on heidän kanssaan, ja se on riittävää.



SINÄ siis olet ainoa, joka nyt haikailee ja itkee. Mikä tuossa oikein eniten sinua itkettää, eiköhän vain se, että lapset kasvavat, ja sinua tarvitaan yhä vähemmän... Mahdatko muuten haaveilla vielä uudesta vauvasta?



Voi olla, että elämäsi yleinen stressi myös ryydyttää ja se väsymys purkautuu itkuna.



Fyysisiä oireitakin sinulla on, mutta eivät ne kuulosta mitenkään erityisen poikkeavilta.



Ehdottaisin sinulle, että armahtaisit hiukan itseäsi. Olet hyvä äiti nykyiselläänkin ja lapsesi varmasti pärjäävät. Jos jatkuvasti haikailet sitä, miten vähän aikaa sinulla on olla lastesi kanssa, olosi ei varmasti helpotukaan.



Kevät tulee ja kuka tietää, jos vaikka saat piankin vakinaisen työpaikan. Sitten voit neuvotella osittaiselle hoitovapaalle jäämisestä.



Ja minusta olisi erinomainen ajatus, että hankkisitte yhteisen harrastuksen. Geokätkentää, luistelua, partiota, kuvataidekerhoa... moneen paikkaan voi nainen menna kouluikäisten lastenkin kanssa (lasken eskarilaisen samaan).

Olen ite kotiäiti kuudetta vuotta ja sopeutuminen työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen kieltämättä kauhistuisi. Varsinkin kun rinnalla on myös mies joka kauniisti sanottuna osaa ihan todella hyvin huolehtia omasta ajastaan ja harrastuksistaan...itse haluaisin aina panostaa perhe-elämään ensin.



Laskettelu kyllä mun mielestänikin voisi olla koko perheen homma, noin isot lapset kuitenkin. Tohon uniaikaan en kommentoi, se on niin riippuvainen muistakin tekijöistä joka perheessä.



Tsemppiä kuitenkin, muista huolehtia itsestäsi!

Minustakin helpoin ratkaisu on tosiaan miettiä unirytmin muuttamista, mutta jos se ei ole teille mahdollista, niin sitten ei.



Sinulla on aika pitkät työmatkat, joten jos työmatkoihin käytettyä aikaa voi muuttaa, niin sitä kannattaa harkita.





Voitko mennä töihin nopeammin jollain toisella kulkupelillä? Omalla autolla? Tai kaupungissa joskus fillari on nopeampi kuin julkiset vaihtoyhteydet.



Seuraavaksi helpoin on varmasti hakea työtä lähempää kotia.



Jos sekään ei ole mahdollista, niin sitten kannattaa miettiä voiko asua lähempänä työtä.

Nyt lapset nukkuneet 1h verran ja kohta herätän heidät, mies läksi laskettelemaan ja kotiutuu joskus 3h kuluttua.

Meilla lapset 5v9kk ja 9v, molemmat lopettivat paikkarit noin joskus 2,5-vuotiaina! Kayvat nukkumaan noin klo 20.00 tienoilla, siihen tahdataan, mutta joskus kuuluu aania viela klo 21, silti heraavat viikolla klo 7.15 ja viikonloppuina nukkuvat pidempaan.

Lopeta nyt ihmeella ensin se lasten nukutus paivalla, niin saatte lisaa aikaa yhteiselle elolle paivisin! Ja miten ihmeessa saat 8-9v lapsen nukkumaan paivalla???

Parista erittäin hyvästä kommentista, sain niistä ajateltavaa.

Ja tuohon lapsen nukkumismäärään, siihen en sano muuta kuin että "se on kuin pistäisi rahaa pankkiin" kun nuori nukkuu lainatakseni rakkaan mummovainaani lausahdusta.

Lapsi ei nuku jos sitä ei väsytä ja esim tänään kumpikin simahti päiväunille oikein hyvin ja helposti, 10min ja olivat unessa, aamulla olivat ylhäällä hieman ennen klo07.

Niin ja sanovathan nuo neurologitkin ym "tietäjät" että ala-asteikäinenkin tarvitsisi 10-11h unta vrkssa...yksilöllisiä eroja tietty on, mutta noin niinkuin yleensä ja aivojen kehityksen kannalta se olisi ideaali määrä.

Työpaikkoja lähempää katselenkin, tuntuu vain olevan nyt todella takkuista sillä saralla ja joka paikkaan hakijoita useita kymmeniä.



Ap

Ei ne ole tässä olennaisia eikä niitä muuttamalla lisätä ap:n yhteistä aikaa lastensa kanssa tai jaksamista yleensäkään.



Jotkut lapset ovat tosi päivärytmitarkkoja, eivät siis kykene nukkumaan viikonloppuisin pidempään. Sen vuoksi heitä ei kannata valvottakaan pidempään, jos joka tapauksessa heräävät normaaliin aikaan - siinä vain yöunet lyhenee ja ma-aamu on sitten karu väsyhetki.



Jos ap:n lapset ovat tänään heränneet kuuden pintaan ja olleet tuntikausia ulkona aamupäivällä, on minusta ihan hyvä ajatus ottaa pienet unet päivällä - jos kerran väsyttää.



-14-

antaa teille yhteistä aikaa jo yli kaksi tuntia päivässä.

Päikkärit pois, yöunille himppasen myöhempään. En ymmärrä, mikä ongelma tuossa on.

Ja miten teidän kakkosluokkalaiselle unta riittää noin paljon, tunnin päikkärit ja 11- tunnin yöunet? Ja on sitten vielä väsy jo seitsemän jälkeen illalla?

antaa teille yhteistä aikaa jo yli kaksi tuntia päivässä. Päikkärit pois, yöunille himppasen myöhempään. En ymmärrä, mikä ongelma tuossa on. Ja miten teidän kakkosluokkalaiselle unta riittää noin paljon, tunnin päikkärit ja 11- tunnin yöunet? Ja on sitten vielä väsy jo seitsemän jälkeen illalla?

Ap varmaan vastaa sinulle kohta, mutta kysynpä minäkin: mistä saat tuon kaksi tuntia lisäaikaa?

Jos siis lapset menevät arkisin nukkumaan klo 19.15 ja heräävät klo 6.15. Yksitoista tuntia on suositusten mukaista vielä alaluokkalaisillekin, ja tuskinpa ap väkisin lapsiaan nukuttaa, vaan he oikeastikin tarvitsevat sen mittaiset yöunet.

Jos ap nukuttaisi heidät vaikkapa nyt tuntia myöhemmin, he sitten vastaavasti myös heräisivät myöhemmin, eli ei siinä yhdessäoloaika lisäänny pätkääkään.

-14-

antaa teille yhteistä aikaa jo yli kaksi tuntia päivässä. Päikkärit pois, yöunille himppasen myöhempään. En ymmärrä, mikä ongelma tuossa on. Ja miten teidän kakkosluokkalaiselle unta riittää noin paljon, tunnin päikkärit ja 11- tunnin yöunet? Ja on sitten vielä väsy jo seitsemän jälkeen illalla?

Ap varmaan vastaa sinulle kohta, mutta kysynpä minäkin: mistä saat tuon kaksi tuntia lisäaikaa? Jos siis lapset menevät arkisin nukkumaan klo 19.15 ja heräävät klo 6.15. Yksitoista tuntia on suositusten mukaista vielä alaluokkalaisillekin, ja tuskinpa ap väkisin lapsiaan nukuttaa, vaan he oikeastikin tarvitsevat sen mittaiset yöunet. Jos ap nukuttaisi heidät vaikkapa nyt tuntia myöhemmin, he sitten vastaavasti myös heräisivät myöhemmin, eli ei siinä yhdessäoloaika lisäänny pätkääkään. -14-

Tuskinpa ap antaa aamuisin klo 6.15 jälkeen lapsille laatuaikaa, eiköhän ne aamuntunnit mene aamuhässäköissä, niin ainakin uskoisin. Niinpä lasten olisi sama nukkua aamuisin vähän pidempään ja olla sitten illalla pirteämpinä perheen viettäessä sitä laatuaikaa.

antaa teille yhteistä aikaa jo yli kaksi tuntia päivässä. Päikkärit pois, yöunille himppasen myöhempään. En ymmärrä, mikä ongelma tuossa on. Ja miten teidän kakkosluokkalaiselle unta riittää noin paljon, tunnin päikkärit ja 11- tunnin yöunet? Ja on sitten vielä väsy jo seitsemän jälkeen illalla?

Ap varmaan vastaa sinulle kohta, mutta kysynpä minäkin: mistä saat tuon kaksi tuntia lisäaikaa?

Jos siis lapset menevät arkisin nukkumaan klo 19.15 ja heräävät klo 6.15. Yksitoista tuntia on suositusten mukaista vielä alaluokkalaisillekin, ja tuskinpa ap väkisin lapsiaan nukuttaa, vaan he oikeastikin tarvitsevat sen mittaiset yöunet.

Jos ap nukuttaisi heidät vaikkapa nyt tuntia myöhemmin, he sitten vastaavasti myös heräisivät myöhemmin, eli ei siinä yhdessäoloaika lisäänny pätkääkään.

-14-

Minä olen oikeasti aidosti luullut, että meidän ekaluokkalainen ja viisivuotias menevät aikaisin nukkumaan, kun menevät sänkyyn klo 20 ja nukahtavat siitä vartin sisään. Pienempi nukkuu päiväunet hoitopäivinä, kotipäivinä (viis päivää viikossa) ei nuku. Koululainen ei tod. nuku päiväunia. Heräävät ihan helposti puoli seitsemältä koulu- ja hoitoaamuina. Viikonloppuna puoli seitsemältä-puoli kahdeksalta.

En ollut tiennyt, että on lapsia, jotka menee nukkumaan jo seitsemältä. :D En yhtään ihmettele, että moni tarttui tähän. Toki tiedän, että unen tarve vaihtelee ihmisillä. Mutta jotensakin hurjalta tuntuu, että tokaluokkalainenkin nukkuu 19-6.15.

Vaan uskoisin, että tämä on aika lyhyt aika, kun näet näin vähän lapsiasi. eiköhän heilläkin ala kohta tulla aika, jolloin nukkuvat vähemmän.

Lopeta turha huolehtiminen ja keskity lapsiisi sen mitä voit. Töissä on käytävä, jos et voi tehäd lyhennettyä, pakko tehdä pitkää päivää. Joten sinun on nyt ap vain sopeuduttuva.