Miehen kanssa totaalisen eri linjoilla
Tästä on tullut ihan valtava ongelma meille enkä tiedä miten toimia, nyttenkin itku kuristaa kurkussa.
Lyhyesti sanottuna ongelmana on se aika mitä ehdimme viettämään lastemme, 2-luokkalainen ja eskarilainen, kanssa.
Aamuisin 1-2h ja töiden jälk mies 3-4h ja minä työvuorostani riippuen 1½-4h.
Aamuvuoroon kun lähden 05.30 niin perhe nukkuu, iltavuorosta kun kotiudun klo17.30-18 niin lapset menvät yöunille klo 19.15=ovat silloin jo kovin väsyneitä, heräävät aamuisin 06-07 välillä.
Miestä ei vaivaa eikä häiritse tippaakaan nämä ajat, minua vaivaa niin että itken säännöllisesti.
Uusi työpaikka alkoi vuoden alusta entisen mentyä alta ja työmatkani pitenivät niin että päivässä menee 9½h kaikkinensa minulla siihen osaan elämästä. Osittaista hoitovapaata en voi hakea saati saada koska en ole vakituisena työssäni ja työsuhde tosiaan vasta alkoi.
Tänään olin aamupäivän lasteni kanssa ulkona, mies oli kotona. Nyt lapset nukkuneet 1h verran ja kohta herätän heidät, mies läksi laskettelemaan ja kotiutuu joskus 3h kuluttua.
Aamulla sitten taas arkea, mulla välivuorovko eli lähden kotoa 07.15 bussiin ja olen kotona klo16.45
Siinä sitten 2½h aikaa omien lasten kanssa.
Ja sitten mies vielä tuputtaa minullekin jotain harrastusta (hän siis käy tenniksessä 1x/vkossa ja laskettelemassa aika ajoin eikä lainkaan tarpeeksi usein kumpaakaan mielestään), mutta MILLÄ AIKAA??? Sanoi että vkonloppuisin, mutta en minä halua olla pois lasteni ja perheeni luota, päinvastoin!!! Antaisin toisen käteni lyhyemmästä työmatkasta tai 6h työpäivämahdollisuudesta.
Oikeasti, mulla on jo rytmihäiriöitä, itken ja valvon iltoja ja öitä, verenpainetautini (krooninen) temppuilee jne.
Työtäkään en voi lopettaa, koska sitten tulisi kaiken muun päälle taloudellinen kurimus ja viimevuoden 4kk työttömyysjakso veti meidät tosi liriin ja miehellä siitä yhä hirveät traumat.
Työsuhteeni on heinäkuulle nyt näin aluksi.
MITEN te muut ns normipäivää työskentelevät jaksatte ja toimitte?
Kuolen tähän ahdistukseen ja rumbaan, olen varmaan sitten jotain heikkoa paskalaatua ja ihan luuseri, muta kärsin tästä hirvittävän paljon.
Kommentit (42)
yksilöllisiä eroja. Itse tarvitsen mielellään 10 h yössä unta. Nyt sitä ei varmaan kyllä enää saa vuosiin, kun meille tuli juuri vauva :)
Miksei lapsi voisi nukkua 11 tuntia, kun terve aikuinenkin voi tarvita sen 10? Ja kyllä, olen terve, veriarvot tutkitusti todella hyvät. Olen vain aina nukkunut paljon, lapsesta saakka.
Meillä kolmas- ja nelosluokkalaiset nukkuvat arkena lähes 11h/yö. Viikonloppuisin jopa 12h/yö. Ja en tosiaankaan väkisin nukuta, mutta tarvitsevat aika paljon unta. Mun mielestä vanhempien tehtävä on antaa lapselle mahdollisuus riittävään uneen.
Ap:n ongelmaan voisin sanoa, että uskoisin, että pystyisit pikkuhiljaa muuttamaan lasten unirytmiä niin, että jaksaisivat valvoa vaikka 20:een ja heräisivät aamulla vastaavasti vähän myöhemmin.
Ja kuten joku sanoikin, luulen, että pahin ongelma tuosta yhdessäolosta on sulla. Lapset tuskin kärsivät, jos toinen vanhemmista on kuitenkin useamman tunnin kotona arkisia ja viikonloppuna aina toinen kotona.
Mä teen niin, että yritän välttää viikolla kaikkia iltamenoja. En siis halua raahata kuopusta paikasta toiseen, kun on kuitenkin ollut päivän tarhassa. Mieheni on matkatöissä välillä ja jos hän on illalla kotona, voin lähteä lenkille tms. mutta muuten pysyn itse illat kotona ja rauhoitan illat. Isommat touhuavat omiaan.