Mikael Agricolalla oli varmaan rankkaa olla ainoa kirjoitus- ja lukutaitoinen suomalainen

Monen suomalaisen sanan keksikin tuolloin... Onhan se ollut etuoikeutettukin asema siinä mielessä...

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Pakko kertoa puujalkavitsi. Oli jossain niissä 80- tai 90-luvun sketsisarjoissa.

Postin lajittelijat lajitteli kirjeitä lokeroihin. "Jaa, mikäs se tässä vastaanottajana Mikael Agricola"

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Kohta tämä kansa on taas luku- ja kirjoitustaidoton ja ties kenen ulkomaalaisen mahdin vietävissä.

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

4: Ilman muuta näin oli.

Rahvas haluttiin pitää ja pidettiinkin kirjanoppineisuuden ulkopuolella. Pojat/miehet olivat tykinruokaa Ruotsin armeijalle.

Agricolan päivistä suomalainen kulttuuri ja kieli kehittyivät. Nyt kulttuuri katoaa ja kieli on jo pahasti rapautunut. Parin sukupolven päästä suomalainen kulttuuri alkaa olla kadonnut, ja täällä asuvat puhuvat jotain ihan muuta kuin suomea.

Olihan niitä nyt muitakin luku- ja kirjoitustaitoisia.  Jos osasi lukea ruotsia, niin miksei sitten Mikaelin suomeakin?  Saattoi olla hauskaa saada uutta luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Ja missä on todisteet näistä kirjeistä? Vanhin olemassa oleva suomalainen kirjoitus on Mikael Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543. Ja syy siihen miksi Agricolan ajalta ei ole muita suomalaisia kirjoituksia on se että muut Agricola eivät olleet kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Tuota. Mikael ei suinkaan ollut ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen suomalainen aikanaan, vaikka suurin osa muista luku- ja kirjoitustaitoisista täällä toki luki ja kirjoittikin muilla kielillä (pääasiassa latinaksi, mutta myös kirkkoslaaviksi, ruotsiksi, ja keskialasaksaksi). Kuten muuten suurimmalta osalta teki myös Mikael.

Ja kyllä suomeksikin oli kirjoitettu jo aikaisemmin. On säilynytkin fragmentteja suomenkielisistä asiakirjoista (lähinnä kuiteista ja tilimateriaalista) . Ja kirkollisesta materiaalista saarnat pidettiin keskiajallakin aina kansankielellä, vaikka niistä nyt sit ei ole säilynyt suomeksi kuin fragmentteja sieltä täältä.

Ei Agricola suomea tyhjästä keksinyt, olihan täällä tietysti suomea puhuvia, mutta hän loi sitten erikoissanastoa, mitä maassa ei ollut käytetty.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Ja missä on todisteet näistä kirjeistä? Vanhin olemassa oleva suomalainen kirjoitus on Mikael Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543. Ja syy siihen miksi Agricolan ajalta ei ole muita suomalaisia kirjoituksia on se että muut Agricola eivät olleet kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Todiste on Novgoodin tuohikirje no. 292 1200-luvulta. Tosin se ei oikeastaan ole SUOMEN kielinen, vaan karjalankielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Ja missä on todisteet näistä kirjeistä? Vanhin olemassa oleva suomalainen kirjoitus on Mikael Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543. Ja syy siihen miksi Agricolan ajalta ei ole muita suomalaisia kirjoituksia on se että muut Agricola eivät olleet kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Todiste on Novgoodin tuohikirje no. 292 1200-luvulta. Tosin se ei oikeastaan ole SUOMEN kielinen, vaan karjalankielinen.

Se kirje on kirjoitettu karjalan kielellä, joka ei ole suomen kieltä. Siis jos se nyt ylipäätään on mitään kieltä eikä vain sekalaista siansaksaa.. Lisäksi kirje on löydetty Novgrodista joka on kaukana suomenkielisistä asuma-alueista.

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Papit ja munkit opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Kirjoja pidettiin todella arvokkaina, ja yleensä niitä vaihdettiin toisiin kirjoihin. Jos luostarilla oli joku kirja, ja joku munkki osasi kopioida sen (siihen meni todella pitkä aika), niin kopio voitiin vaihtaa toiseen kirjaan. Sen toisen kirjan oli luonnollisesti joku toinen luostari kopioinut omasta pienestä kokoelmastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Ja missä on todisteet näistä kirjeistä? Vanhin olemassa oleva suomalainen kirjoitus on Mikael Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543. Ja syy siihen miksi Agricolan ajalta ei ole muita suomalaisia kirjoituksia on se että muut Agricola eivät olleet kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Todiste on Novgoodin tuohikirje no. 292 1200-luvulta. Tosin se ei oikeastaan ole SUOMEN kielinen, vaan karjalankielinen.

Se kirje on kirjoitettu karjalan kielellä, joka ei ole suomen kieltä. Siis jos se nyt ylipäätään on mitään kieltä eikä vain sekalaista siansaksaa.. Lisäksi kirje on löydetty Novgrodista joka on kaukana suomenkielisistä asuma-alueista.

No daa, kirjeet yleensä löydetään jostain muuualta kuin sieltä, missä ne on kirjoitettu. Se ikäänkuin kuuluu asiaan. Jos ne ovat edelleen siellä, missä ne on kirjoitettu, ne eivät yleensä ole kirjeitä vaan kirjekonsepteja.

Ei Agricolankaan suomen kieli ole suomen kieltä, se on turkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000–350 000 ihmistä. 1770-luvulla asukasluku oli 580 000 ja vuonna 1810 runsaat 860 000 henkeä. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 549 599 asukasta ja väkiluku kasvaa joka vuosi noin 1 000 asukkaalla syntyvyyden nopeasta laskusta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.