Mikael Agricolalla oli varmaan rankkaa olla ainoa kirjoitus- ja lukutaitoinen suomalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.

Viime syksynä ilmestyi kaksikin kirjaa Mikael Agricolasta.  Jari Tervon kirjassa Mikael ei ainakaan mikään rikas aatelisherra ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.

Viime syksynä ilmestyi kaksikin kirjaa Mikael Agricolasta.  Jari Tervon kirjassa Mikael ei ainakaan mikään rikas aatelisherra ollut.

Agricolan syntymäkoti oli Torsbyn talo. Talo oli varakas, mutta ei kuitenkaan mikään rikas aateliskartano.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.

Mikaelin kotitila tunnetaan, se on Pernajan Torsbyn maakirjan ensimmäien tila. Se on iso maatila, muta ihan tavallinen tila joka maksoi tavallisia veroja, ei mikään kartano (Kartanon määritelmä on, että siellä asuu rälssiä, jotka on vapautettu maaverosta.)

Kyllähän noita oppineita oli. Agricola vaan yhdisti eri murteet yhteneväksi kirjakieleksi. Murteet on vieläkin vahvoja ympäri Suomea. Kuvittele tilanne 500 vuotta sitten.

Mikael Agricola syntyi Pernajan Torsbysta tuntemattomana ajankohtana ja vuonna. Pernajan seurakunnan kirkkoherra taivutteli Mikaelin vanhemmat lähettämään pojan 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus ja siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen Agricolan, joka oli suosittu sukunimi saksalaisissa humanistipiireissä, joihin Agricola tutustui ollessaan Viipurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhjästä? Suomenkieliset tuohikirjeet kirjoitettiin kolmesataa vuotta ennen Agricolan syntymistä.

Ja missä on todisteet näistä kirjeistä? Vanhin olemassa oleva suomalainen kirjoitus on Mikael Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543. Ja syy siihen miksi Agricolan ajalta ei ole muita suomalaisia kirjoituksia on se että muut Agricola eivät olleet kirjoitus- ja lukutaitoisia.

Abckiria on vanhin painettu suomenkielinen kirja, mutta ei vanhin suomenkielinen kirjoitus.

Yksittäisiä suomenkielisiä sanoja on kirjoitettu jo 1200-luvulla nimissä. Vanhin tunnettu on Lätin Henrikin mainitsema ristiretkeläispappi Petrus Kaikkivalta, joka vaikutti nykyisen Latvian alueella 1215-26. Yhteensä keskiaikaisissa kirjoituksissa on säilynyt reilu 1000 suomenkielistä sanaa.

Pidemmistä kirjoituksista tiedetään, että viimeistään 1400-luvulla on käännetty suomeksi Isä meidän ja Ave Maria rukoukset sekä apostolinen uskontunnistus. Niistä tosin ei ole säilynt keskiaikaista käsikirjoitusta, mutta Agricola erittäin todennäköisesti käytti ainakin Isä meidän -rukouksesta aiemmin käännettyä versiota.

Joku Agricolan aikalaisista, todennäköisesti yksi Tukholman suomalaisen seurakunnan papeista, käänsi evankeliumitekstejä Suomeksi ennen Abckirian julkaisemista. Tämä nykyään Uppsalan evankeliumikirjana tunnettu käsikirjoitus valmistui todennäköisesti joskus 1530-luvun lopulla eli 5-6 vuotta ennen Abckirian painamista. Evankeliumikirja on vanhin säilynyt suomeksi kirjoitettu kirja, mutta sitä ei koskaan painettu. Agricolahan myös teki käännöstöitään jo tuohon samaan aikaan, mutta hänen varhaisia käsikirjoituksiaan ei ole säilynyt.

Mikaelin syntymäpaikka oli Torsbyn kylä nykyisellä Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pernajan kunnassa. Mikaelin koti oli varakas talonpoikaistalo, ja perheeseen kuului Mikaelin lisäksi kolme sisarta. Mikaelin isän nimi oli Olavi. Äidin ja sisarten nimistä ei ole säilynyt tietoa. Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa suurtilaa. Agricolan syntymäpaikanan on pidetty Torsbyssä sijaitsevaa Sigfridsin talonpoikaiskartanoa, joka oli Torsbyn kantataloista numero yksi ja sijaitsi lähellä Pernajan kirkkoa. Sigfrids oli tyypillinen varakas talonpoikaistila, jossa tosin oli tiilistä muurattu tulisija ja ajalleen poiketen lasi-ikkunat (arkeologien mukaan, paikalta ei löytynyt kaivauksissa aatelisten esineistöä). Vuonna 1560 Torsbyssä oli kuusi veroa maksavaa taloa. Sigfridsin tila oli kantatalo numero yksi. Tila periytyi vuonna 1592 Agricolan sisarenpojalle nimeltä Sigfrid Månsinpoika ja siitä tila sai nimen Sigfrids. Historiallisista lähteistä on selvitetty, että Agricola todella syntyi kyseisellä tilalla. Talon kohtaloksi koitui 1500-luvun lopulla tulipalo, jonka jälkeen sen päälle rakennettiin uusi ja huomattavasti vaatimattomapi päärakennus jonka tulisija oli muurattu luonnonkivistä.

Vierailija kirjoitti:

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.

Tuo on liian vahvasti sanottu.

Köyhäkin poika saattoi joskus päästä kouluun ja erittäin harvinaisissa tapauksissa jopa nousta korkealle kirkon hierarkiassa. Ääriesimerkki lienee Agricolan vanhempi aikalainen, unkarilainen Tamas Bacocz, joka syntyi maaorjan pojaksi, mutta josta tuli kardinaali ja melkein paavi: Julius II:n kuoltua hän hävisi paavin vaalissa Giovanni de Medicille. Näissä tapauksissa köyhän pojan auttoi koulutielle joku varakas suojelija, joka totesi pojan lahjakkaaksi. Bacoczin tapauksessa uran alkuun antoi alkusysäyksen hänen setänsä, joka itse oli onnistunut nousemaan pienen seurakunnan kirkkoherraksi.

Keskiajan lopulla Suomessa melkein kaikki kauppiaat osasivat kirjoittaa ruotsiksi ja saksaksi. Kauppiaan poika ei todennäköisesti käynyt koulua, vaan hänet opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kotona. Opettajina olivat joko vanhemmat tai sitten joku varsinaisen koulun vanhempi opiskelija toimi kotiopettajana. Kouluista valmistuneet päätyivät yleensä kirkolliselle uralle tai sitten ammattikirjureiksi.

Vierailija kirjoitti:

4: Ilman muuta näin oli.

Rahvas haluttiin pitää ja pidettiinkin kirjanoppineisuuden ulkopuolella. Pojat/miehet olivat tykinruokaa Ruotsin armeijalle.

Tietämättömyys on aina ollut vallankäytön väline.

Miettikääpä mitä kaikkea Venäjällä/nl:ssä kansalta pimitettiin?

Todellakin "pidetään kellarissa ja syötetään paskaa"- meininkiä. Ja hopsan, siellä ovat raukat (kohta) taas.

Toisaalta tietämättömyys tuntuu vapaassa maailmassa siittävän salaliittohörhöyttä.

Kummallista miten tähän on päädytty.

Eikö meidän pitäisi pystyä parempaan.

Kyllä täällä luku ja kirjoitustaitosia oli, ei tosin ihan kaikki, lähinnä papisto ja ylhäisö. Kirjurit oli lukuhommia varten, tosimiehelle riitti että osasi tehdä puumerkkinsä. Suomea kyllä pakanat puhui sujuvasti

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Vähän Niin kuin nykyään tuossa itänaapurissa

Agricolahan opetti muita kirjottamaan, toimi opettajana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agricola tuli kaiketi erittäin varakkaasta ja vauraasta perheistä sillä koulujen käyminen ja kirjoitustaito olivat tuolloin vain rikkaiden ihmisten etuoikeus jota ei tavalliselle kansalle suotu. Useimmat lulu- ja kirjoitustaitoiset olivat siksi nimenomaan kuninkaallisia ja aatelisia kun taas kansa pidettiin tyhmänä ja lukutaidottomana jotta he tottelisivat hallitsijoita kyseenalaistamatta ja ilman vastustusta.

Ei se kauhean rikas ollut, eikä yläluokkaa.  

No ei se mitään köyhälistöä ja tavallista rahvastakaan ollut kun oli varaa käydä lapsena kalliita kouluja ja matkustella 1500-luvun Saksassa. Ja historiasta tiedetään että kirjoitus- ja lukutaito oli rikkaiden ja varakkaiden ihmisten etuoikeus minkä takia kirjoituksia ajalta ennen modernia taloutta ja koululaitoksia on olemassa niin vähän.

Mikael oli maanviljelijän poika, johon viittaa hänen ottamansa sukunimi Agricola.

Kartanonherran poika ehkä, mutta tavallisen maanviljelijän pojalla ei olis 1500-luvulla ollut varaa eikä mahdollisuutta opiskella kirjoitus- ja lukutaitpiseksi sillä opiskelu ja koulujen käynti oli tuolloin mahdollista vain rikkaille.

Aika moni talollinen rikastui ja lähetti jonkun pojistaan kouluun, ihan ulkomaita myöten.. Ei ne mitään kartanoita olleet.