Liian nuorelta näyttäminen aikuisena
Onko muita, jotka ovat selkeästi aikuisuuden puolella, mutta tulkitaan aina selvästi nuoremmiksi? Itse olen 31 ja uusiin paikkoihin mennessä saan kuulla aina hämmästelyä iästäni, sen jälkeen kun ihmiset ovat luulleet minua parikymppiseksi tai jopa nuoremmaksi.
Olen pienikokoinen ja minulla on "babyface". Olen yrittänyt töissä pukeutua aikuisemmin, käyttää esim. korollisia kenkiä ja paitapuseroita ym. Tämän ikäisenä nuoremmaksi luuleminen ei imartele enää lainkaan, olen niin kyllästynyt selittelemään, enkä jaksaisi enää. Varsinkin kun haluaisi työssään esiintyä uskottavana ja asiansa osaavana. Onko teillä keinoja, miten olette selättäneet turhautumisen tunteet?
Kommentit (46)
On mutta arvelen että johtuu ujoudestani. En ole kehittynyt niin kuin muut 30-vuotiaat. Olen pälyilevä, arka ja ujo.
ihan hyvÄ voi käyttää vaann tennareita ja printtihuppareita
No olen itse vasta 22-vuotias. Olen 155cm ja hoikka. Mutta minua luullaan usein 16-18 vuotiaaksi. Ei se nyt silleen ole paha eikä se oikeastaan haittaa. Mutta välillä vaan mietin kun kavereilleni ei käy samanlailla. Että olenko oikeasti jotenkin liian nuorennäköinen kavereiheni verrattuna?
Odotelepa kuule vuosikymmen-pari niin alat sitä nuorekkuuttasi arvostaa taas.
Olen 41 ja luullaan n. 25-vuotiaaksi ihan kaikkien ikäryhmien toimesta. Välillä ärsyttää, kun pidetään ihan tietämättömänä tyttönä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 ja luullaan n. 25-vuotiaaksi ihan kaikkien ikäryhmien toimesta. Välillä ärsyttää, kun pidetään ihan tietämättömänä tyttönä.
Muakin kutsutaan aina tytöksi ja oon 30v. Lääkäri oli kirjoittanut potilas lausuntoon pari vuotta sitten "28-vuotias tyttö"
Odottelet tuonne 50-vuotiaaksi, niin asia korjaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 ja luullaan n. 25-vuotiaaksi ihan kaikkien ikäryhmien toimesta. Välillä ärsyttää, kun pidetään ihan tietämättömänä tyttönä.
Mulla sama, ja tämä ilmenee nimenomaan negatiivisen kautta, joten kyseessä ei ole tilanne, että haluttaisiin kohteliaisuudesta tai mielistellen sanoa ikä alakanttiin. Esimerkiksi jos jostain käy ilmi lapseni ikä, mikä on sellaisen 10 vuotta enemmän kuin keskustelukumppani voisi edes kuvitella
Olen vain 20vuotias, mutta pituus ei ole kasvanut 16-vuotiaasta lähtien.
olen 154cm, mullakin on tuommoinen ''babyface'' ja monet luulevat että olen alaluokalta.
Huvittavaa kuunnella kun toiset hämmästelevät, mutta ei se minua haittaa ja kaikki ovat kuitenkin erilaisia:)
Alkoholin ostaminen on kyllä joskus hankalaa :D
Täällä myös. Olen lähes 40v, ei sentään enää teiniksi luulla. Paitsi eräässä tilanteessa luultiin lasteni sisarukseksi, ovat vähän alle 10v. Olen aika pieni kooltani, myös kasvoiltani.
Olin - tai siis olen vieläkin, mutta emme enää törmää töissä kun lähdin sieltä livohkaan - ihastunut naiseen, josta en oikeasti osaa sanoa onko hän alle 30v vai neljissäkymmenissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 ja luullaan n. 25-vuotiaaksi ihan kaikkien ikäryhmien toimesta. Välillä ärsyttää, kun pidetään ihan tietämättömänä tyttönä.
Mulla sama, ja tämä ilmenee nimenomaan negatiivisen kautta, joten kyseessä ei ole tilanne, että haluttaisiin kohteliaisuudesta tai mielistellen sanoa ikä alakanttiin. Esimerkiksi jos jostain käy ilmi lapseni ikä, mikä on sellaisen 10 vuotta enemmän kuin keskustelukumppani voisi edes kuvitella
Mua taas pidetään automaattisesti lapsettomana ja äiti-ihmiset usein puhuvat mulle tyyliin "voivoi tyttö, kun et tiedä väsymyksestä mitään, minulla työpäivä jatkuu vielä iltaan". Omat lapseni ovat jo teinejä..
Minulla on korkea puheääni ja näytän nuorelta + olen kiltin näköinen. Moni on sanonut enkelin näköiseksi. Arvatkaa vaan otetaanko koskaan tosissaan missään asiassa, huoh.
Teininä näytin ikäistäni vanhemmalta, nyt nelikymppisenä näytän 10 v. nuoremmalta. Jos sattuu sopivan nuorekkaasti pukeutumaan, niin alkossa kysyvät papereita. Kroppani ei ole vanhentunut juuri mihinkään pitkiin aikoihin. Hoikka, vähärasvainen ja vähäkarvainen ollut aina. Jossain vaiheessa vähän harmitti esim. ammatillisessa näkökulmassa. Nykyään olen alkanut taas avostaa nuorekasta olemusta.
M40
No pituushan tässä on se ratkaiseva tekijä. Tämän ketjun keskipituus on n. 155cm.
Miehillä se nuoreksi hämäävä asia on huomattava hoikkuus.
Olen 27-vuotias ja myös babyface ja lyhyt. Korona-aikana opiskelin uuden ammatin ja olin ala-asteella harjoittelussa, kun lapsi kysyi minulta "oletko sä aikuinen vai lapsi?", aiemmin tein sijaisuuksia eräässä päiväkodissa ja työkaveri kysyi miehestäni niin toinen työkaveri siihen: "Mies! Noin nuorella tytöllä?!", yllättyi paljon, kun kerroin olevani aikuinen nainen. Saan usein kuulla tytöttelyä. Hieman turhauttaa.
Tuttua! Olen 29v ja kävelin yömyöhään ulkona, kun kävin töiden jälkeen kaupassa niin menin pultsariporukan ohitse niin yksi mies sieltä huusi, että mitä teinit tekee vielä tähän aikaan ulkona, että mene kotiosi siitä :D
Oon 20vuotta ja useimmin mua luullaan 16vuotiaaksi. Olen kuullut veikkaus pelikaupassa käydessä myyjältä suoraan että olen muka 12-vuotias ei edes henkkaria kysellyt. Oon kuullut juhlatapahtumissa myös 13-15vuotiasta... Oon 160cm ja lyhyempi kuin muut sukulaiset tai tuttavat, aina olettavat että kasvaisin sinne 175senttiseksi.
Olen 38-vuotias ja edelleen kysytään papereita kaupassa. Parta ei kasva ja olen hento sekä pienikokoinen mieheksi. Näytän lukiolaiselta.
M38
Mummilla, äidilläni ja minulla ollut aina sama juttu näytämme ikäistämme nuoremmalta. Olen 32v ja minulla on 7-vuotias tytär. Yksi päivä menin koululle tytärtä vastaan ja hänen luokkakaverit olivat sanoneet tyttärelleni että "Isosiskosi odottaa sinua tuolla." Voi vitsi että kyllä se vähän huvitti tytär oli vastannut tomerasti että "Ei mulla ole isosiskoa se on mun äiti!" Paljon on tullut eteen tilanteita jossa minua ollaan luultu nuoremmaksi kuin mitä olen.