Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko seurustella mielenterveysongelmaisen kanssa?
M29
08.04.2022 |
En tahdo kertoa tarkemmin mistä häiriöstä on kyse, mutta minulla on kausia jolloin näen ja kuulen asioita jotka eivät pidä paikkansa. Tulkitsen ihmisiä jatkuvasti väärin ja ajatukseni ovat välillä hyvin vainoharhaisia. Sitten on aikoja, jolloin pystyn elämään lähes normaalia, tasapainoista elämää. Haluaisin rinnalleni jonkun, mutta pelkään että puuduttaisin hänet vaikeuksillani eikä kukaan ihminen tahdo olla ns. vastuussa toisesta. Myönnän, että pahimpina aikoinani olen todella raskasta seuraa. Kaikki edelliset suhteet on kariutuneet ongelmiini. En tiedä mitä tällä aloituksella edes haen.. kai uusia näkökulmia. Apua.
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkitys?
Lääkitys on. Vie huiput, niin hyvässä kuin pahassa, mutta ei poista ongelmia kokonaan.
-ap
En jaksaisi olla terapeutti, joten en.
Vierailija kirjoitti:
Sairastat siis skitsofreniaa?
Mullekin tuli heti mieleen.. mitä kaikkea näät? Voitko kuvailla sun oireita tarkemmin? Mua kiinnostais 😯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan jaksa, olet yksin. Olet viallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi seurustella. Haluan ehdottomasti sellaisen miehen, joka on henkisesti tasapainossa.
En. Mun miehellä on ollut yksi lyhyt psykoosi, ja se oli niin pelottavaa ja raskasta etten jaksaisi jos sitä tapahtuisi säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nyt sairaan kanssa tahtoisi seurustella?
Kyllä monet skitsofreenikot ovat parisuhteessa ja perheellisiäkin. Voisitko saada jollain keinolla oireita vielä harvemmaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Nuo kuvailemasi ovat todella vakavia ongelmia. Itsesuojeluvaisto saisi minut häipymään heti ensi merkeistä.
Lähinnä pelottaisi, että nuo harhat saattaisivat aiheuttaa vaaraa minulle tai muille. Eli mieluummin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytkö terapiassa?
"Mikä on vallassamme tehdä, se on vallassamme jättää tekemättä." — Aristoteles
Vierailija kirjoitti:
Onko petari, jos seurustelee lapsen tasolle jääneen aikuisen kehitysvammaisen kanssa?
Näin uteliaana kysyn, koska palstalla päivystävien kanojen mielestä ikä ei sitä määritä esim. jos aikuinen nainen on liian lyhyt tai liian kevyt tai on lapsellinen tyyli.
Kyllä tuo aika petoviililtä kuulostaa.
Minulla on siitä aiempaa kokemusta mutta jotain muilla osa-alueilla merkittävästi tavallista parempaa pitää olla tarjota suhteeseen että siihen taas alkaisin.
En ikinä. Ihmisen perusturvallisuuteen kuuluu se, että vietset voivat olla pöydällä ja toinen ihminen siinä vierellä eikä tarvitse pelätä, että leipäveitsi on kohta vasemmassa keuhkossa. Olen ollut tekemisissä nk. rajatapauksen kanssa ja samoja tuntemuksia tuli heti, että pystynkö luottamaan tohon ja kääntämään selkäni vai pitääkö vahtia.
Minulla on ollut mielenterveysongelmaiset isovanhemmat ja skitsofreniaa sairastava isä. Asuttiin kaikki saman katon alla. Lapsuus oli värikästä. Luulin että kaikki aikuiset näkevät harhoja ja kuulevat ääniä. Odotin innolla aikuisuutta, petyin hieman kun ei tullut harhoja. Sanon vaan että kaikkeen tottuu ja kun muusta ei tiedä asia on normaalia.
Kysymys kuuluu menisitkö edes treffeille hullun kanssa?
En suoraan sanottuna voisi. Olisi liian raskasta, meille molemmille.