Voisitteko seurustella mielenterveysongelmaisen kanssa?
En tahdo kertoa tarkemmin mistä häiriöstä on kyse, mutta minulla on kausia jolloin näen ja kuulen asioita jotka eivät pidä paikkansa. Tulkitsen ihmisiä jatkuvasti väärin ja ajatukseni ovat välillä hyvin vainoharhaisia. Sitten on aikoja, jolloin pystyn elämään lähes normaalia, tasapainoista elämää. Haluaisin rinnalleni jonkun, mutta pelkään että puuduttaisin hänet vaikeuksillani eikä kukaan ihminen tahdo olla ns. vastuussa toisesta. Myönnän, että pahimpina aikoinani olen todella raskasta seuraa. Kaikki edelliset suhteet on kariutuneet ongelmiini. En tiedä mitä tällä aloituksella edes haen.. kai uusia näkökulmia. Apua.
Kommentit (86)
En voisi seurustella. Mä olen hoitoalalla töissä ja näen ihan tarpeeksi tuollaisia töissä. En kaipaa sitä vapaa-ajalle ja kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Paras kumppani sinulle olisi varmasti sellainen, jolla on sama mielenterveydenhäiriö, kuin sinulla. Saisitte varmasti hyvää vertaistukea toisistanne.
Voisi olla aika kaoottista
-ap
Vierailija kirjoitti:
En voisi seurustella. Mä olen hoitoalalla töissä ja näen ihan tarpeeksi tuollaisia töissä. En kaipaa sitä vapaa-ajalle ja kotiin.
Ymmärrän. Varmasti todella rankkaa.
-ap
Albert Einstein. Todellisuus on vain harha, tosin se on sitkeä harha.
Aika harva tulee ajatelleeksi että kaikki näkevät "todellisuuden" hieman eri tavalla, ei ole olemassa mitään täysin samanlaista todellisuuden kokemista. Siksi riitoja, erimielisyyksiä, sotia.
Minua on tuomittu skitsofrenian takia ja huomaan jopa lääkäreillä ja spykiatrilla selviä ennakkoasenteita, vaikka olen selvä järkinen ihminen. Ja tämähän se ihmetyttää. Meinaan jo jos lääkärit suhtautuvat sillä tavalla, vaikka pitäisi olla avoin ihminen niin voi kyyti olla kylmempää ns "tavallisilla" kansalaisilla.
Yleensä on hyödyllistä ettei näille taviksille kerro mt-ongelmista, koska eivät aina ymmärrä tai ole näkemystä siitä. Yleensä leimaavat ihmistä liikaa sekä ovat tuomitsevia.
Joka kymmenes suomalainen aikuinen syö mielialalääkkeitä. Pienelle osalle lääkkeiden lopettamisesta seuraa vakavia, jopa työkyvyn vieviä oireita. Lääkkeet eivät saisi olla ainoa hoito, mutta resurssipulasta kärsivän mielenterveyshoidon suositukset ja toteutus eivät aina kohtaa.
En suosittele. Tosi rankkaa kun mieli muuttuu hetkessä vaikka just puhuttu muuta. Ei voi luottaa mihinkään ja pitää olla varpaillaan, kun muutos alkaa. Olen nähnyt psykoosin ja soittanut poliisit hakemaan kun ei lähtenyt. Muuttui aggressiiviseksi. Joutui (taas) suljetulle. Sairas ei tietenkään ole, eikä syö lääkkeitä. Yhteiskunta vaan rajoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun diagnoosi on?
Luultavasti skitsofrenia. Aiheuttaa just ap:n kuvailemia harhaluuloja.
Naiset voisivat kertoa poikalapsilleen hvossä ajoin ettei sitten kannata sairastua mt-sairauksiin koska naiset, äiti mukaan lukien, hylkivät.
Vierailija kirjoitti:
En voisi seurustella. Haluan ehdottomasti sellaisen miehen, joka on henkisesti tasapainossa.
Miksi persu ei kelpaa?
Mä olen itsekin hullu eli en varmaan tulis edes "normaalin" kanssa toimeen. Kaikki mun miehet olleet ongelmaisia myös.
Edellinen epävakaa oli manioissaan myös väkivaltainen, pettävä ja nussi muita niin siihen en ehkä lähtisi uudestaan.
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä, mutta jos haluaa seurustella, niin pitäisi olla mielen suhteen riittävän hyvässä kuosissa, sillä ei parisuhteesta oikein tule mitään, jos toista tai molempia vaivaa selkeät mielenterveyshäiriöt.
Toinen asia mikä liittyy mt-häiriöihin myös on päihdeongelmat. Vakavasti päihdehäiriöisen henkilön kanssa seurustelu on myös hankalaa. Eikä suositeltavaa.
Mt-ongelmat ovat naisilla yleisempiä, kun taas päihdeongelmat ovat miehillä yleisempiä.
Eiköhän jokaisella ole jonkinlainen mt-häiriö, tervettä ole olemassakaan. Toiset ei vaan tarvi lääkkeitä.
Paras kumppani sinulle olisi varmasti sellainen, jolla on sama mielenterveydenhäiriö, kuin sinulla. Saisitte varmasti hyvää vertaistukea toisistanne.