Voisitteko seurustella mielenterveysongelmaisen kanssa?
En tahdo kertoa tarkemmin mistä häiriöstä on kyse, mutta minulla on kausia jolloin näen ja kuulen asioita jotka eivät pidä paikkansa. Tulkitsen ihmisiä jatkuvasti väärin ja ajatukseni ovat välillä hyvin vainoharhaisia. Sitten on aikoja, jolloin pystyn elämään lähes normaalia, tasapainoista elämää. Haluaisin rinnalleni jonkun, mutta pelkään että puuduttaisin hänet vaikeuksillani eikä kukaan ihminen tahdo olla ns. vastuussa toisesta. Myönnän, että pahimpina aikoinani olen todella raskasta seuraa. Kaikki edelliset suhteet on kariutuneet ongelmiini. En tiedä mitä tällä aloituksella edes haen.. kai uusia näkökulmia. Apua.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu menisitkö edes treffeille hullun kanssa?
En kai, en osaa sanoa. Ymmärrän kyllä ihmisten huolen.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Scheherazade kirjoitti:
Käytkö terapiassa?
Olen aloittanut terapian juuri uudestaan, kun oireet pahenivat talven aikana. En ole huomannut helpotusta, mutta ehkä minussakin on ollut vikaa kun en ole tullut tarpeeksi vastaan. Yritän avautua enemmän ja olla mahdollisimman rehellinen. Tahdon apua. Toivon, että tästä on suunta ylöspäin.
Tästä unohtui ap.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan jaksa, olet yksin. Olet viallinen.
Mitä tapahtuu ihmisen päässä silloin, kun päättää naputella täydellisen tunnekylmän kommentin jollekin? Et voi olla aikuinen. Oot jotenkin hemmetin surkea ja onneton lapsi. Otan osaa, vaikka en tiedä tajuatko siitäkään mitään.
Ennemmin jopa lääkitystä syövät bibon tai skitsofreenikon kanssa yhdessä, kuin toivottoman tapauksen (= narsistit ja muut persoonallisuushäiriöiset tai niiden läheinen "hovi").
Äää olen hullu!! Ägöglgöglgölölööö!!! Syön teidät
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin jopa lääkitystä syövät bibon tai skitsofreenikon kanssa yhdessä, kuin toivottoman tapauksen (= narsistit ja muut persoonallisuushäiriöiset tai niiden läheinen "hovi").
En tahdo pahaa kenellekään, mutta tiedostan että käytökseni voi muuttua radikaalisti jaksojen aikana. Se olisi varmasti rankkaa myös kumppanilleni, siksi parisuhde ei ole nyt ajankohtainen. En tiedä, onko koskaan.
-ap
Ite mt-tapaus enkä siitä huolimatta pystyisi seurustelemaan miehen kanssa jolla tällasia ongelmia.
Tiedän mitä on elää mielisairauden kanssa, mutta se ei tarkoita että sitä samaa jaksaisi katsella toisesssa ihmisessä.
Enkä oo millään tavalla sosiaalisesti suuntautunut, tai kykenevä mihinkään sosiaalialan hommiin, en töissä, en yksityiselämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ite mt-tapaus enkä siitä huolimatta pystyisi seurustelemaan miehen kanssa jolla tällasia ongelmia.
Tiedän mitä on elää mielisairauden kanssa, mutta se ei tarkoita että sitä samaa jaksaisi katsella toisesssa ihmisessä.Enkä oo millään tavalla sosiaalisesti suuntautunut, tai kykenevä mihinkään sosiaalialan hommiin, en töissä, en yksityiselämässä.
Niin, se on ihan totta. Kyllä siinä sellainen perusturvallisuuden tunne katoaisi, jos toisen käytös muuttuisi oudoksi yht’äkkiä. Senkin ymmärrän.
-ap
Hitto. Harvoin tulee mistään ketjusta täällä näin täydellisen lamaantunut ja surkea olo.
Olet, ap, erittäin fiksun oloinen tyyppi. Tämä ei ole oikea foorumi sinulle.
Täällä pyörii pinnallisia mulkivisteja, joilla ei ole mitään käsitystä edes alkeellisista käytöstavoista.
Kaikkea hyvää sinulle. Toivon elämääsi pelkkää hyvää.
Ja nyt poistun täältä ikuisiksi ajoiksi.
Hyi hemmetti oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Hitto. Harvoin tulee mistään ketjusta täällä näin täydellisen lamaantunut ja surkea olo.
Olet, ap, erittäin fiksun oloinen tyyppi. Tämä ei ole oikea foorumi sinulle.
Täällä pyörii pinnallisia mulkivisteja, joilla ei ole mitään käsitystä edes alkeellisista käytöstavoista.Kaikkea hyvää sinulle. Toivon elämääsi pelkkää hyvää.
Ja nyt poistun täältä ikuisiksi ajoiksi.
Hyi hemmetti oikeesti.
Olen pahoillani, että ketju toi sinulle pahan mielen. Tein aloituksen, koska halusin kysellä jostakin nopeasti mielipiteitä ja ajatuksia asiaan liittyen. Kiitos kuitenkin sanoistasi, pistin ne korvan taa. Toivon sinullekin vain hyvää.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan jaksa, olet yksin. Olet viallinen.
……. 😬 autsss
En, enkä muutenkaan pidä muslimeista.
Kokemusta on tapailla miestä jolla meni "vintti pimeeksi" Ihan normaalin oloinen oli kun tavattiin ja muutamassa kuukaudessa käytös muuttui.
Esim: Vein hänelle lehtiä luettavaksi työpaikaltani kun sai niitä ottaa-sanoi että ei lue tollasia jotka olet varastanut vaikka ennen oli niitä lukenut..
Suihkuun ei saanut enää mennä kun laittoi sinne jotain silikoonia joka piti mukamas kuivua kuukauden..itse sitten näytti esimerkki että nyt aletaan käymään läheisellä uimarannalla "suihkussa!
Töistä tullessa odotin miestä siellä ulko-ovella -niin oltiin tapailtu sen verran vähän aikaa ettei ollut avainta asuntoon. Mies siihen sitten sanoi että hei mene tonne kadulle odottamaan äläkä odottele tässä pihassa (kerrostalo) vaikka olin siinä samassa paikassa useamman kertaa odottanut. Siis aivan outoa-katosi sitten vuodeksi jonnekin -ei saanut mitään yhteyttä ei käynyt baareissa ym ..Yhtäkkiä vuoden kuluttua se ilmestyi baariin ja sanoi että sä olit aina niin surullinen -siis hän ei ikinä nauranut ei heittänyt mitään huumoria ym ja yhtäkkiä hän sanoi että sä olit niin surullinen. Oisko pitänyt yksin siellä naureskella kuten hän joskus teki -nauroi siinä loppuvaiheessa jopa ääneen ja kun kysyin mitä naurat niin ei vastausta!!
Vierailija kirjoitti:
En, enkä muutenkaan pidä muslimeista.
??
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on tapailla miestä jolla meni "vintti pimeeksi" Ihan normaalin oloinen oli kun tavattiin ja muutamassa kuukaudessa käytös muuttui.
Esim: Vein hänelle lehtiä luettavaksi työpaikaltani kun sai niitä ottaa-sanoi että ei lue tollasia jotka olet varastanut vaikka ennen oli niitä lukenut..
Suihkuun ei saanut enää mennä kun laittoi sinne jotain silikoonia joka piti mukamas kuivua kuukauden..itse sitten näytti esimerkki että nyt aletaan käymään läheisellä uimarannalla "suihkussa!
Töistä tullessa odotin miestä siellä ulko-ovella -niin oltiin tapailtu sen verran vähän aikaa ettei ollut avainta asuntoon. Mies siihen sitten sanoi että hei mene tonne kadulle odottamaan äläkä odottele tässä pihassa (kerrostalo) vaikka olin siinä samassa paikassa useamman kertaa odottanut. Siis aivan outoa-katosi sitten vuodeksi jonnekin -ei saanut mitään yhteyttä ei käynyt baareissa ym ..Yhtäkkiä vuoden kuluttua se ilmestyi baariin ja sanoi että sä olit aina niin surullinen -siis hän ei ikinä nauranut ei heittänyt mitään huumoria ym ja yhtäkkiä hän sanoi että sä olit niin surullinen. Oisko pitänyt yksin siellä naureskella kuten hän joskus teki -nauroi siinä loppuvaiheessa jopa ääneen ja kun kysyin mitä naurat niin ei vastausta!!
Ikävää, että sulla on tällainen kokemus. Harhani liittyvät yleensä pelkoihin siitä, että joku tahtoo satuttaa minua. Näen että joku ihminen katsoo minua tai sanoo jotakin, mitä ei todellisuudessa tapahdu. Sitten se tietenkin herättää väärinkäsityksiä kummallekin ja hankalia tilanteita. On myös sellaista, että luulen että kahvi on myrkytetty. Nyt, selvempinä ajanjaksoina ne ajatukset tuntuvat tietenkin ihan järjettömiltä.
-ap
Pakkohan tuo on jaksaa koska kelpuutan ainoastaan naisia seurustelukumppaneiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan tuo on jaksaa koska kelpuutan ainoastaan naisia seurustelukumppaneiksi.
Olen mies
-ap
Olen aloittanut terapian juuri uudestaan, kun oireet pahenivat talven aikana. En ole huomannut helpotusta, mutta ehkä minussakin on ollut vikaa kun en ole tullut tarpeeksi vastaan. Yritän avautua enemmän ja olla mahdollisimman rehellinen. Tahdon apua. Toivon, että tästä on suunta ylöspäin.