Te jotka aina olitte lapsena luokkanne lyhyimpiä, mitä teille nykyään kuuluu?

Olin ala-asteen siellä eturivissä. Mä kasvoin vasta yläasteella, nykyään 172 cm. Oli tosi pitkään lyhyen ja pullean tytön identiteetti sen kasvun jälkeenkin.

Seiskaan saakka luokan parin lyhimmän ja pienimmän joukossa. Kasin aikana venähdin ja ysin alussa olin luokan pisimpiä.

Kyllähän se vitutti kun oisin kuitenkin halunnut NBA:han pelaamaan koripalloa :(

Lyhyt olen edelleen. Juuri yritin leikata omenapuun vesiversoja, ei yltänyt.

Olen nykyään 171-senttinen.

Synnyin keskosena ihan loppuvuodesta ja koulussa peruskoulun vikoille luokille asti aina luokkani lyhin.

Minä olin aina eturivissä istumassa. Olen pitkä.

Pituuteni ei ole vaikuttanut koskaan mihinkään. Hyvin meni silloin ja hyvin menee nyt.

Siinähän tuo,olen edelleen useimpia lyhyempi esim töissä ja 160 varsi on ihan sopiva.

Mikäs se Suomi-neidon keskipituus olikaan? Minä olen 163cm. Aina eturivissä ja niin olen vieläkin. Olen johtaja ja hyvä työssäni. 

En ollut ihan lyhyin, oli pari lyhyempääkin. Nyt 164cm ja tyytyväinen olen. Pieneksi on aina sanottu, kun olen aika hento. Lyhyeksi en useinkaan kyllä tunne, aika keskimittainen etenkin täällä päin Suomea.

Hyvää, olen nykyää kaksi ja puolimetrinen. Pituutta on.

152 cm ja kyllä kiusattiin paljon kouluiässä lyhyydestä. Ja on aikuisiälläkin tullut jotain ihan kummallisia loukkauksia. Itse olen tottunut lyhyyteeni enkä vaihtaisi kehoani pidempään vaikka voisinkin. Ja saanhan välillä ostaa lastenosastolta vaatteita halvemmalla.

Olen nykyään 160cm. Olen aina ollut ihan tyytyväinen pituuteeni, eikä se ole vaikuttanut elämääni mitenkään.

Kunpa itsekin voisin olla tyytyväinen, mutta itse olen aina kärsinyt lyhyydestäni. Harvemmin siitä mitään hyötyä on ollut. Tai no, itseasiassa eilen oli hyötyä kun kaaduin jäällä. Ei putoa korkealta niin ei juuri satu mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa itsekin voisin olla tyytyväinen, mutta itse olen aina kärsinyt lyhyydestäni. Harvemmin siitä mitään hyötyä on ollut. Tai no, itseasiassa eilen oli hyötyä kun kaaduin jäällä. Ei putoa korkealta niin ei juuri satu mihinkään.

Sitähän on ihan tutkittu että lyhyet ihmiset elävät pitkiä pidempään osittain juuri sen takia että ei satuteta itseämme niin pahasti kaatuessa. Eli vedettiinkö elämässä kuitenkin pidempi korsi!

Eurooppalaisen naisen keskimitta, 164 cm on saavutettu.

Vierailija kirjoitti:

152 cm ja kyllä kiusattiin paljon kouluiässä lyhyydestä. Ja on aikuisiälläkin tullut jotain ihan kummallisia loukkauksia. Itse olen tottunut lyhyyteeni enkä vaihtaisi kehoani pidempään vaikka voisinkin. Ja saanhan välillä ostaa lastenosastolta vaatteita halvemmalla.

Mulla sama! 154cm ja usein jotain ihan ihmeellistä turhaa kommentointia lyhyydestä ja naljailua, mistä en onneksi ole ikinä välittänyt. Kerran yksi kollega kysyi töissä että miten saan mitään tehtyä kun olen lyhyt. Mitä ihmettä?? Ja tämä kysymys tuli 50-vuotiaalta henkilöltä. 

Olin toiseksi lyhin. Mua pidettiin nälässä. Pääsin sitten sijoitusperheeseen ja kasvoin ihan normi mittaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

152 cm ja kyllä kiusattiin paljon kouluiässä lyhyydestä. Ja on aikuisiälläkin tullut jotain ihan kummallisia loukkauksia. Itse olen tottunut lyhyyteeni enkä vaihtaisi kehoani pidempään vaikka voisinkin. Ja saanhan välillä ostaa lastenosastolta vaatteita halvemmalla.

Täällä saman mittainen :) aina ollut lyhin, myös nykyään työelämässä. Hyvin pärjään. Ehkä jotain uskottavuusongelmaa joskus ja jotain tyhmiä heittoja (aikuisilta) tullut pituuteen liittyen. Viittaan kintaalla tollaisille.

Olin joksikin 12-vuotiaaksi aina luokan pisin tai toiseksi pisin tyttö. Sitten koko luokka meni rytinällä ohi... nykyään menee tosi hyvin kyllä, 160/50 mitoissa ja tammikuussa synttärit.