Miksi sota ei ole rikos?

Montako ihmistä tulee olla osallisena, että murhaamisesta tulee sotaa?

Muutamien ihmisten kuolema on tragedia, tuhansien ihmisten kuolema on tilasto. Mitä enemmän joku asia on "harmaata massaa", yksilöllisyys haipuu pois, ja samaten asian inhimillinen arvo. Lisäksi sivistyksen ohuen pintasilauksen alla ihmiset ovat loppuviimeksi eläimiä. 

Siksi kun ei ole mitään oikeuslaitosta joka olisi valtioiden yläpuolella.

YK:n kansainvälistä rikostuomioistuinta perustettaessa oli tarkoitus, että sotarikosten, ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten ja kansanmurhan lisäksi syytteen alaiseksi tulisi myös hyökkäysrikos-niminen rikos, joka tarkoittaisi oikeudettoman sodan aloittamista. Tämän rikoksen määritelmästä ja rangaistavuudesta ei kuitenkaan syntynyt riittävää yksimielisyyttä jäsenvaltioiden välillä.

Suunnitelmaa ei kai edelleenkään ole virallisesti haudattu, mutta ei se ole myöskään käsittääkseni juuri edennyt vuosikausiin. Ehkä vielä joskus sodan aloittaminen ilman oikeutusta saadaan määriteltyä rikokseksi.

Monien maiden kansallisissa lainsäädännöissä on kyllä sodan lietsomiseen liittyviä rikoksia.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ei ole mitään oikeuslaitosta joka olisi valtioiden yläpuolella.

On paljonkin sellaisia tuomioistuimia. Tietenkin niiden pakkovalta rajoittuu siihen, millaisia keinoja valtiot kulloinkin ovat valmiita käyttämään toisiaan vastaan tuomioiden täytäntöönpanemiseksi.

Mitä sitten vaikka olisi. Miten rys sien kohdalla laitetaan tuomiot käytäntöön. Ei mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ei ole mitään oikeuslaitosta joka olisi valtioiden yläpuolella.

On paljonkin sellaisia tuomioistuimia. Tietenkin niiden pakkovalta rajoittuu siihen, millaisia keinoja valtiot kulloinkin ovat valmiita käyttämään toisiaan vastaan tuomioiden täytäntöönpanemiseksi.

Eli ei ole.

Rys sät edes tunnusta näitä tuomioelimiä.

Joskus väkivalta on moraalisesti hyväksyttyä, kuten esimerkiksi poliisin pidättäessä rikollisen. Eli sotia sinänsä ei kai voisi pitää rikollisena, mutta jotain ylempänä mainitun kaltaista hyökkäyssotarikosnimikettä olisi ehkä mahdollista kehitellä.

Niinpä, tätä olen miettinyt: jos joku yksittäinen ihminen tai useampi tulee ja ryöstää toisen omaisuutta tai pahoinpitelee tai tappaa, niin hänet pyritään ottamaan kiinni, tuomitsemaan oikeusistuimessa ja laittamaan vankilaan. Tällaisen menettelyn tueksi on myös lainsäädäntöä.

Sitten, jos sodan "varjolla" tekee vahinkoa, niin "ei se mitään".

Pitää tappaa tarpeeksi paljon, niin se ei ole rikos.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, tätä olen miettinyt: jos joku yksittäinen ihminen tai useampi tulee ja ryöstää toisen omaisuutta tai pahoinpitelee tai tappaa, niin hänet pyritään ottamaan kiinni, tuomitsemaan oikeusistuimessa ja laittamaan vankilaan. Tällaisen menettelyn tueksi on myös lainsäädäntöä.

Sitten, jos sodan "varjolla" tekee vahinkoa, niin "ei se mitään".

Jos esimerkkisi uhri puolustautuu ja joutuu käyttämään väkivaltaa, niin silloin tilanne vertautuu ainakin joihinkin sotiin.

Sodat ovat politiikan jatke.

Siitä kai se tulee. Ja kuka sitten jollekin ylivertaiselle sotilaalliselle vallalle menee sitä oikeutta jakamaan?

Vahvemman oikeutta, mitäpä muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ei ole mitään oikeuslaitosta joka olisi valtioiden yläpuolella.

On paljonkin sellaisia tuomioistuimia. Tietenkin niiden pakkovalta rajoittuu siihen, millaisia keinoja valtiot kulloinkin ovat valmiita käyttämään toisiaan vastaan tuomioiden täytäntöönpanemiseksi.

Eli ei ole.

Kyllä esimerkiksi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen (eri kuin yllä mainittu kansainvälinen rikostuomioistuin) ratkaisuita noudatetaan varsin laajasti valtioiden välisissä kiistoissa.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä EU:n tuomioistuimen ratkaisut ovat jo jäsenvaltioiden kansallisenkin lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla jäsenvaltioita velvoittavia.

Kyllä kansainvälisellä oikeudella on merkitystä ihan käytännössäkin, vaikka se ei aina ja kaikkialla toteudukaan.

Jos tapat yhden, olet murhaaja. Jos tapatat miljoonia, olet suuri valloittaja

Kummalla puolella se Jumala on sodassa? Kumpikin osapuoli rukoilee voittoa.

Vierailija kirjoitti:

Jos tapat yhden, olet murhaaja. Jos tapatat miljoonia, olet suuri valloittaja

Mikäs Stalin oli, kun se tappoi kymmeniä miljoonia omiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tapat yhden, olet murhaaja. Jos tapatat miljoonia, olet suuri valloittaja

Mikäs Stalin oli, kun se tappoi kymmeniä miljoonia omiaan?

Isä Aurinkoinen

Rikoslait ovat valtioiden säätämiä ja valvomia yksittäisiä ihmisiä toimvalta-alueellaan koskevia sääntöjä. Sen sijaan valtiota koskevaa rikoslakia ei ole. Valtio on määritelmällisesti ja käytännössä ylin vallankäyttäjä. Jos se haluaa tappaa tai tuhota, siinäpä sitten. 

Sota taas on määritelmällisesti valtion käynnistämä toiseen valtioon tai joskus johonkin muuhun ryhmittymään kohdistuva voimatoimi. Sodassa sinänsä ei ole mitään laitonta. Se on eräs ulkopolitiikan työkalu.

Sotaa toki koskee joukko kansainvälisiä sopimuksia, joissa määritellään sallittua ja kiellettyä. Sota ilman hyväksyttävää syytä yleensä tuomitaan laittomaksi. Esimerkiksi brutaali ja provosoimaton hyökkäys rauhanomaiseen naapurimaahan (kuten Venäjä nyt teki) on sellainen. Venäjä yrittää oikeuttaa hyökkäyksensä väitetyillä Ukrainan pahoilla teoilla kohdistuen venäläisvähemmistöihin. Jos sellaista olisi oikeasti tapahtunut, sota voisi olla oikeutettu eikä siis laiton. Esimerkkinä vaikkapa 9/11-iskut provokaationa, joka oikeutti hyökkäyssodan sen tekijöiden nujertamiseksi.

Oikeutetussa sodassakin voi syyllistyä erikseen määriteltyihin sotarikoksiin. Siviilien terrorisointi ja tiettyjen aseiden käyttö voi olla sellaista.

Rikoksista tuomitaan aina yksittäisiä ihmisiä, yleensä niistä päättäneet poliitikot/komentajat ja toimeenpanneet upseerit. Rivimosurien mahdolliset omatoimiset teot menevät usein enemmän siviilioikeuden piiriin, kuten siviilien tarpeeton/tahallinen surmaaminen tai väkisinmakaus sekä omaisuuden ryöstely. Mutta jos se on käskettyä ja johdettua toimintaa, silloin toki myös johtaja voidaan tuomita. Sotilaan oman valtion sotaoikeus voi myös tuomita sotilaita rikoksista.

Oikeudettoman sodan aloittaneet ja päättäneet poliitikot voidaan lisäksi tuomita sotasyyllisiksi. Oikeudettomasta sodasta hyökkääjävaltio voi saada maksettavaksi sotakorvauksina kohdevaltiolle tuottamansa tuhon mukaan rahaa, tarvikkeita tai palveluita. Lisäksi voidaan määrätä aluemenetyksiä. Nämä usein rauhanneuvotteluissa. Sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä järjestetään soveltaen rauhanneuvotteluiden yhteydessä tai kansainvälisissä oikeusistuimissa tai sovitun valtion tuomioistuimissa. Sotarikoksia käsitellään ja tuomitaan yleensä kansainvälisissä oikeuksissa, mutta myös valtioiden toimesta niiden omissa tuomioistuimissa. Yksittäisten sotilaiden henkilökohtaiset rikokset siis käsitellään useimmiten rikoslain mukaan siviilituomioistuimissa tai sitten sotaoikeudessa. 

Kyllä sodissa siis monenlaisia rikoksia voidaan tehdä eri tasoilla ja niistä voidaan tuomita, sekä ihmisiä että valtioita. Mutta sotia voi myös ilman rikosseuraamuksia, koska valtioilla on mahdollisuus käyttää sodassa tuhoavaa väkivaltaa täysin legitiimisti. Sodalle on oltava hyväksyttävät perusteet ja on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia sekä yksittäisten päättäjien/komentajien/sotilaiden on noudatettava sääntöjä. Silloin ei tapahdu rikoksia vaikka ruumiita ja tuhoa syntyisi kuinka. Taustaperiaatteena on valtioiden kiistaton oikeus suvereniteettiin ja sen suojelemiseen ulkoiselta tai sisäiseltä uhalta jopa väkivaltaa käyttäen. Siis ihan samoin kuin poliisilla on oikeus surmata vaarallinen rikollinen tai särkeä asunnon ovi, myös armeijalla on oikeus tietyin ehdoin tuhota omaisuutta ja surmata vihollisia.

Kyllähän sellainen termikin on kuin sotarikokset ja niistä tuomitaan kaikki syylliset. Outo väite ettei olisi.