Lue keskustelun säännöt.
Maalaisten puhetapa erittispiirteitä
09.03.2022 |
Maalaisilla on omintakeinen tapa puhua arkisista asioista kuin ne olisivat jotain suurta. Kuten nyt vaikka käynti kaupungissa tai hakea "vanhukset" mökiltä. Kysehän tässä on itsekorostuksesta. Joku normaali asia on erityistä kun säätyläinen tekee sen. Ja sääty yhteiskunnan perintö hän elää maaseudulla vahvana.
Miksei puhuta auton tai talon ostamisesta van "laittamisesta". Onko tämä jotain teeskenneltyä vaatimattomuutta? Mutta miksi ei käytetä suomenkieltä oikein vaan kuten joku metsäläinen joka ei tunne edes kaikkia kirjaimia?
Vaimo on tietysti emäntä vaikkei kyse olisi maa talosta. Kaiken huippu on ilmaisi "mamma" kun puhutaan vaimosta tai ylipäätään naisesta. Voisi kysyä puhutko äidistäsi vai vaimostasi.
Sitten tietysti sanojen venyttely "kolommee"
Kommentit (9)
Voi kun joku maalainen osaisi kääntää tuon tekstin maakuntasuomeksi! Etenkin "Ja sääty yhteiskunnan perintö hän elää maaseudulla vahvana." on aivan liian kaupunkilainen ja edistynyt tapa ilmaista asioita.
Kaupunkilaiset eivät koskaan puhu arkisista asioista suurina, mutta kaikenlaiset brunssit ja padeltunnit - nuo juhlavat tapahtumat - ansaitsevatkin tulla mukaan keskusteluihin puhumattakaan siitä, että on satanut lunta. Maalla ollaan niin luonnon keskellä, ettei edes hoksata sitä, että lumi estää normaalin sivistyneen elämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun joku maalainen osaisi kääntää tuon tekstin maakuntasuomeksi! Etenkin "Ja sääty yhteiskunnan perintö hän elää maaseudulla vahvana." on aivan liian kaupunkilainen ja edistynyt tapa ilmaista asioita.
Kaupunkilaiset eivät koskaan puhu arkisista asioista suurina, mutta kaikenlaiset brunssit ja padeltunnit - nuo juhlavat tapahtumat - ansaitsevatkin tulla mukaan keskusteluihin puhumattakaan siitä, että on satanut lunta. Maalla ollaan niin luonnon keskellä, ettei edes hoksata sitä, että lumi estää normaalin sivistyneen elämisen.
Padel on typeryydessään uusi versio squashista. Menee pari vuotta niin Padel hallit lopettavat vähin äänin. Brunssille ei ole oikein suomenkielistä vastinetta. Ehkä lähin olisi myöhäinen aamiainen tms.
Ei maalaiselle asia olekaan suuri vaan merkittävää on kun nimenoman Niskasen isäntä käy vaikka paskalla.
Onko siis suomen kielen käyttäminen "oikein" jotain sellaista, minkä sinä määrittelet? Mistä sinulle on tullut tällainen valta?
Sitten on niitä käsittämättömiä sanontoja, esimerkiski "Laitettiin sitten perunoita seipäälle".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajunnut apn jutusta mitään?
Siis mitä?
Mun mummi jota famuksi sanottiin, oli ruotsinkielisestä perheestä ja meille tuli „förkkeliä“ myöden (essu, esiliina) paljon sanoja sieltä. Ja opimme siinä sivussa ruotsia. Toinen mummi oli karjalasta ja äitini oli mutukka hänelle ja me lapset vunukoita ja muutenkin kuulimme mie ja sie ja myö -puhetta paljon. Kotihengettäremme tuli länsirannikolta ja hänellä oli muun muassa ,tällase kynne‘ kun oli paljon siivonnut, ja muutenkin puhui meille sillälailla kuin Laaksosen Heli kirjoittaa. Koskaan meille ei ole ollut mitään haittaa siitä, että kirjasuomea rikastuttivat murteet, joten todellakaan en ymmärrä mistä te täällä taistelette!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten ihmisten puhetavan morkkaaminen kertoo huonosta itsetunnosta. Ei muusta.
Ja sä kaupunkilaisena et osaa kirjoittaa oikein.