Lue keskustelun säännöt.
Isotooppitutkimus lapselle? Onko kokemuksia?
27.01.2010 |
Äsken tuli postissa kutsu isotooppitutkimukseen 6-vuotiaalle tyttärelle. Tytöllä oli syksyllä virtsatientulehdus, sai antibioottikuurin ja lähetteen munuaisultraan (kuuluu täällä kuvioon aina kun on virtsis). Ultrassa näkyi oikean munuaisaltaan lievä laajentuminen. Nyt tuli sitten kutsu isotooppitutkimukseen. Luin miten tutkimus tehdään ja musta se on aika inhottava toimenpide. Lapsi katetroidaan ja rakkoon tiputetaan keittosuolaliuosta ja radioaktiivista ainetta ja sitten kuvataan mihin suuntaan se pissa virtailee.
Tyttö on arka kaikille toimenpiteille, tavallisen pissanäytteen ottaminenkin on tuskan takana kun jännittää niin paljon.
Millaisia kokemuksia muilla on kyseisestä tutkimuksesta? Ja onkohan mitään muuta keinoa tutkia lapsen vaivaa, kannattaako soittaa tälle asiaa hoitavalle lääkärille ja kysyä asiaa. Lisäksi en luota tähän kyseiseen sairaalaan koska ovat mokanneet monta kertaa aikaisemmin minun ja perheeni kohdalla määräämällä turhia tutkimuksia, vääriä lääkkeitä ja tyrimällä leikkauksen.
Kommentit (13)
mitä kaikkia tutkimuksia meillä lapselle tehtiin samasta syystä. Ainakin vauva sai rauhoittavia (eihän se muuten pysynyt paikallaan), luulisin, että tuonkin ikäiselle on mahdollista saada jotain kipulääkitystä tai peräti niitä rauhoittavia, jos kovasti pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimus sinällään on kivuton. Toki kannattaa lapselle kertoa että hänen on jäätävä huoneeseen yksin ja että kone tulee hyvin lähelle yms. mutta että kun katetri on paikoillaan, on kivuton loppuosa.
ellei ole pakko. 6-v. on kiikun kaakun, riippuen lapsesta joku varmasti osaa olla paikallaan, toinen taas ei millään. Kun ketään ei huoneeseen voi jäädä tutkimuksen ajaksi.
Tutkimus sinällään on kivuton. Toki kannattaa lapselle kertoa että hänen on jäätävä huoneeseen yksin ja että kone tulee hyvin lähelle yms. mutta että kun katetri on paikoillaan, on kivuton loppuosa.
Meillä tehtiin vauvalle liuta tutkimuksia ja kyllä mä olin vieressä koko ajan. Jossain tutkimuksessa mulla oli lyijyliivit ja kaulukset päällä, mutta vieressä sai olla ja kannattikin ihan sen takia, ettei pienestä voinut olla varma, ettei yhtäkkiä hätkähdä ja tipu pöydältä.
t. 3
isotooppitutkimus sama kuin virtarakon varjoainetutkimus? Jälkimmäinen tehtiin meidän lapselle ja tehtiin isotooppilaboratioriossa. Sain siis olla sen aikana paikalla.
t. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säteilylähde tutkimuksessa on se lapsi, kamera ei lähteä säteilyä. Joku röntgenmenetelmä on eri asia.
En ole ollut kuvauksissa mukana aikoihin, joten en tiedä nykykäytäntöä.
Ohjeissa luki että äiti ja isä saa olla vieressä koko ajan.
Mitä noihin rauhoittaviin tulee niin en mielellään antaisi niitä lapselle.
Miten tuo säteily, onko siitä vaaraa sen tutkimuksen jälkeen? Esim. saako tyttö olla pikkusiskonsa lähellä tutkimuksen jälkeen vai pitääkö odottaa että se kaikki aine on tullut pois?
Veikkaan että parempi vaan mennä tähän tutkimukseen. Mietin vain että onko lääkäri ihan varma että tämä tutkimus on ehdottomasti tarpeellinen tähän väliin.Tuo isotooppilabra varmasti kyllä osaa asiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saako olla pienten lasten lähellä. Mulle tehtiin vähän vastaava tutkimus, luuston kartoitus, ja sen jälkeen piti välttää lähikontaktia pikkulasten kanssa muistaakseni 24h. Eli ei saanut ottaa vauvaa syliin jne. Tosiaan tutkittavasta tulee se säteilylähde, ei sinänsä vaarallista, ainakin luuston kartoituksesta tulee muistaakseni saman verran säteilyä kuin yhden vuoden taustasäteily, eli aika pieni määrä lopulta.
Ohjeissa luki että äiti ja isä saa olla vieressä koko ajan.
Mitä noihin rauhoittaviin tulee niin en mielellään antaisi niitä lapselle.
Miten tuo säteily, onko siitä vaaraa sen tutkimuksen jälkeen? Esim. saako tyttö olla pikkusiskonsa lähellä tutkimuksen jälkeen vai pitääkö odottaa että se kaikki aine on tullut pois?
Veikkaan että parempi vaan mennä tähän tutkimukseen. Mietin vain että onko lääkäri ihan varma että tämä tutkimus on ehdottomasti tarpeellinen tähän väliin.Tuo isotooppilabra varmasti kyllä osaa asiansa.
Rauhoittavista ymmärrän vastahakoisuutesi, mutta en huomannut niillä sen päivän uneliaisuutta kummempaa vaikutusta. Eli itse antaisin, jos lapsi on kovin pelokas ja tuntuu, että tutkimuksesta jäisi pahakin pelko.
Itse tutkimuksessa sinänsä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä, mutta toki outo tilanne ja laitteet saattavat pelottaa.
Meillä ei sanottu säteilystä mitään muuta ohjetta kuin vaihtaa vaippaa tiheään, kun säteilevä ainehan on siis virtsassa. Muistaakseni myös juomista suositeltiin, jotta eritys on nopeampaa, mutten ole varma, kun vauvahan juo kun janottaa eikä käskemällä. Muistelen myös, että aineen puoliintumisaika oli aika lyhyt, joten laskeskelin, että kotiin päästyämme sitä ei olisi muutenkaan enää paljon ollut jäljellä. En siis usko, että tarvitsee välttää kontaktia.
Menkää vaan tutkimukseen. Ei se ole niin paha kuin kuulostaa. (En edes aluksi osannut yhdistää kirjoittamaasi meidän lapselle tehtyyn tutkimukseen, kun kirjoittamasi kuulosti niin ikävältä ja meidän lapselle tehty meni niin helposti ja rauhallisesti.)
Kertoisikin kuitenkin labrassa, että lapsi pelkää. Auttaisiko, jos hänelle annettaisiin hetki aikaa tutustua tutkimushuoneeseen ja kerrottaisiin mitä siellä tapahtuu.
t. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos en ihan väärin muista, niin 24 h tutkimuksen jälkeen piti pysyä välimatkan päässä pikkulapsista ja raskaana olevista. Voi olla tapauskohtaistakin tuo, mulla tutkittiin silloin koko kroppa eli säteilyn määrä oli todennäköisesti isompi kuin teidän tytöllä tulee olemaan. Mitään isompia/pidempiä eristyksiä ei kyllä ollut. Varmista asia vielä lääkäriltä!
lapsi saa rauhoittavaa ja tutkimus menee hyvin, näin ainakin meillä.
Ei ole muuta konstia tehdä tuota tutkimusta kas kun lääkäreillä ei ole röntgenkatsetta jolla näkisivät lapsesi kehon sisälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä välissä googlailin, ja totesin, että noita samankaltaisia tutkimuksia on montakin. Onkohan se sama kuitenkaan mitä meidän lapselle tehtiin? Epäilen ettei, kun en muista katetroidun.
Itse kuvaus on kuitenkin muuten käsittääkseni saman kaltainen, joten muilta osin tekstini varmaan pitää paikkaansa.
t. 3
Tutkimus sinänsä on ihan rutiinitutkimus, eikä muuta tapaa tuohon oikein ole. Toimenpiteen suorittaa isotooppipuolen hoitaja (tai lääkäri, joskus), joka yleensä on tehnyt noita paljon ja osaa homman.
Ikävä kuulla, etttä teillä on ollut huonoja kokemuksia sairaalasta. Tuskin se koko apikka on ihan luokaton, isotooppipuoli on oma yksikkönsä, eikä muiden osastojen törppöily sinänsä kerro siitä mitään.
minä kertoisin lapselle etukäteen, mitä tulee tapahtumaan ja että homma voi tuntua inhottavalta, mutta ei ole vaarallinen, eikä satu, kun letku on paikallaan.