olen antanut lapseni adoptioon
ja siksi minua pidetään huonona ihmisenä.Nyt minulla uusi mies ja lapsi ja minua pidetään hyvänä äitinä kun kukaan muu kuin mieheni ei tiedä adoptiosta.Adoptioon antamani lapsi oli ex-miehelleni.
Kommentit (72)
Jos mielestäsi olet tehnyt oikean ratkaisun ja olet sujut asian kanssa on sinun ihan turhaa tulla tänne jankkaamaan asiasta. Tosin jos et ole asian kanssa sujut niin haluat varmaan keskustella tästä, ja se on ihan hyvä juttu - mutta tee se sitten ammattilaisen kanssa.
Mielestäni selvästikin tarvitset ammattiauttajan apua, provo tai ei, tarvitset sitä joka tapauksessa.
en tarvitse ammattiauttajaa siittä olen aivan varma.Elämäni nykyään tasapainoista.
niin siksi oli miestäni hoidettava.Yksin en olisi laskuista selvinnyt joita vanhassa mökissä asuminen aiheutti.
niin siksi oli miestäni hoidettava.Yksin en olisi laskuista selvinnyt joita vanhassa mökissä asuminen aiheutti.
vanhassa mökissä, jossa oli kallista?? Kuulostaa provolle, no, oli miten oli, sinä tuon tekosi(adoption) kanssa elät loppuelämäsi.
koska viralliset adoptiopaperit tehty vuosia sitten niin silloin on adoptiovanhempiensa lapsi.
niin siksi oli miestäni hoidettava.Yksin en olisi laskuista selvinnyt joita vanhassa mökissä asuminen aiheutti.
vanhassa mökissä, jossa oli kallista?? Kuulostaa provolle, no, oli miten oli, sinä tuon tekosi(adoption) kanssa elät loppuelämäsi.
Sitä on niin uupunut, ettei ole voimia muuhun kuin päivästä toiseen rämpimiseen. Ei pysty kelaamaan vaihtoehtoja eikä jaksa yrittää parantaa olojaan. Siinä tilanteessa, niin karmealta kuin se kuulostaakin, ehkä ainoa mieleen tuleva vaihtoehto on pelastaa se oma lapsi edes jonhonkin kelvolliseen paikkaan. Tässä tapauksessa kun on itse lapsen sijoitukseen antanut, takaisin saaminenkin voi olla vaikeaa. Tai vaikka se ei olisi niin vaikeaakaan, ei välttämättä voimat riitä sossun kanssa taistelemiseen.
Joten ymmärrän kyllä ap:ta ja hänen ratkaisuaan. Ja usko pois, ap: ei ne adoptiovanhemmat olisi mitään adoptiolupaa saaneet jos eivät oikeasti haluaisi lasta ja välittäisi hänestä. Kaikille ei ole luontevaa puhua rakastamisesta ääneen, vaan sitä rakkautta osoitetaan teoilla.
Voimia sulle!
Sanokoot muut mitä tykkäävät, mutta mielestäni teit väärän päätöksen kun miehesi eli vielä. Minä olisin kyllä laittanut mieheni hoitokotiin (omaishoitaja tai en) ja pitänyt lasta luonani ennemmin! Lapsi tulee aina ensin, ja vasta sen jälkeen aviomies.
osasit sanoa juuri niinkuin tarkoitin.Sillä hetkellä adoptio oli paras ratkaisu ja sitä myös sossu suositteli.
vaikka 24/7 oli omaishoitaja ja kolme lasta siinä sivussa kasvatti. Välillä oli rankkaa, mutta asuttiin kyllä ihan normaalioloissa..
mökistä oli hirveät kulut eikä se mennyt vuosiin kaupaksi varmasti 10v yritin turhaa myydä.Nykyinen mieheni minut siittä pelasti.
Olisit mennyt töihin. Mikä on hirveät kulut,sähkö, lainanlyhennys, vesi, eivät pienestä mökistä voi paljon tehdä?
mökistä oli hirveät kulut eikä se mennyt vuosiin kaupaksi varmasti 10v yritin turhaa myydä.Nykyinen mieheni minut siittä pelasti.
pyysit siis liikaa, jos ei kaupaksi mennyt, typerä tekosyy tuo raha..
kun ei ole ammattia.Sähkökulut olivat todella isot ja myös matkakulut.Lähin kauppa oli 20km päässä.Ainoastaan sillai pärjättiin että sain omaishoidontukea ja mies eläkettä yksin en olisi pystynyt laskuja hoitamaan tämän kyllä laskin.
vaikka olimme remonttia tehneet niin myin mökin 28 tuhannella eurolla itse olin sen ostanut 35 tuhannella eurolla ja remonttia oli tehty vähintään 10 tuhannella eurolla.
joiden vuoksi oli lapsesta luovuttava..
kun ei ole ammattia.Sähkökulut olivat todella isot ja myös matkakulut.Lähin kauppa oli 20km päässä.Ainoastaan sillai pärjättiin että sain omaishoidontukea ja mies eläkettä yksin en olisi pystynyt laskuja hoitamaan tämän kyllä laskin.
sen röttelön ostit, ja tottakai pyysit liikaa, jos ei mennyt kaupaksi. Jos et saanut töitä, niin olisit saanut työttömyyskorvausta, lapsilisät, toimeentulotukea jne. mutta sinä luovuit lapsestasi, rahan vuoksi ja nyt yrität pestä omatuntoasi, selittelemällä, miten valitsit omaishoidontuen(joka ei ole paljon mitään) ja luovuit lapsestasi.Pöh!
halusi että ostamme sen mökin ja minä tyhmyyksissäni sen ostin.En olisi saanut toimeentulo tai asumistukea koska mökki oli oma.ja olihan tämä adoptio toisaalta positiivinen asia koska lapseton pariskunta sai lapsen.
minulla on 3 vuoden ikäinen lapsi ja sellaista murhetta ja taloudellista ahdinkoa ei maan päällä olekaan, että hänestä luopuisin ja sijaiskotiin antaisin asumaan. Todella oudon kuuloista toimintaa äidiltä. Ehkä hieman tunnetkin siitä syyllisyyttä nyt kun olet saanut toisen lapsen ja tajuat mitä olet ensimmäiselle tehnyt? Ehkä juuri siksi tänne kirjoittelet?
Mutta sitten taas tuo adoptio kuulostaa kyllä ihan järkevältä ratkaisulta. Jos et itse ollut halukas olemaan äitinä lapsellesi, niin hyvä, että soit tälle toisen perheen joka voi huolehtia hänestä. Toivottavasti myös rakastavat!
asuva, varsinkin jos hoidit vaikeasti vammaista(onnettomuus?) miestäsi. Mutta raha ei ole syy luopua lapsestaan, tai sitten arvomaailmasi on pahasti vinksallaan.
minusta se oli sillä hetkellä paras ratkaisu.Sama vaikka minut tällä tuomittaisiin tai haukuttaisiin provoksi mutta kyllä minulla on viralliset paperit että pelan kautta on adoptio järjestetty ja käräjäoikeudessa se on hyväksytty.