Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kateus kaverin saamista asioista?
20.02.2022 |
En tiedä, onko tämä nyt mikään oikea ongelma, mutta kerron silti.
Alakouluikäisellä tyttärelläni on luokkakaveri, jonka seurassa viihtyy tosi hyvin ja viettävätkin paljon aikaa sekä meillä että tytön luona. Tyttö on tosi mukava, kohtelias, ja vanhemmatkin vaikuttavat mukavilta jalat maassa- tyypeiltä, joiden kanssa voisi itsekin kuvitella ystävystyvänsä.
Ainoana ongelmana olen havainnut, että oma tytär on kateellinen kaverin saamista asioista. Pääosin nämä on leluja tai vaikka huoneen sisustukseen liittyviä asioita.
Tämä tulee ilmi niin, että oma tyttö puhuu kotona meille vanhemmille, että kun ei ole sitä ja kun ei ole tätä, kaverillakin on. Ja on selkeästi kateellinen.
Kaverin ollessa meillä huomaan, että oma tyttö kommentoi vähän harmitellen ja nolostellen vaikkapa, että meillä ei ole mitään taloa barbeille. (Ei tosiaan olla hankittu, koska maksaa ihan pirusti.)
Kaveri käyttäytyy mielestäni ihanasti noissa tilanteissa. Esim. tuohon barbietalo asiaan sanoi, että no eihän se haittaa, voihan joku tuolikin olla niiden talo - tai niille voi tehdä talon ja huonekaluja vaikka pahvilaatikosta ja askartelemalla. Ovat tehneetkin näitä, kaverilla selkeästi kivoja ideoita, ja tuntuu että nämä aina helpottaa oman tytön oloa.
Nyt tuoreimpana juttuna tuon kaverin vanhemmat on näperrelleet itse jonkinlaista lego- leikkimiljöötä tuolle tytölle ja tämän sisaruksille. Oma tyttö oli siellä kylässä eilen, ja oli pakahtua kateudesta tullessaan kotiin. Oli siis suorastaan harmissaan, koska meille ei sellaista mahtuisi.
Pakko myöntää, että tulee kyllä itsellekin vähän kateellinen olo, ei nimittäin olla mieheni kanssa yhtään näpertelijätyyppejä eikä ideanikkareita. :)
Aikuinen kuitenkin selviää, ja alemmuuskompleksi helpottanee aikanaan, mutta miten voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa? Kuitenkaan ei mielestäni ole vaihtoehto, että alamme hankkia kaiken, mitä kaverilla tai tämän perheessä on. Ja siis kyllä omallakin tytöllä tavaroita on, mutta kadehtii vaan paljon näitä kaverin juttuja, vaikka ne on aika moni yhteisiä sisarusten kanssa.
Oma tytär on ainoa lapsi, asumme kompaktisti, eli tilaakaan ei hirveästi ole. Kaverin perhe on isompi ja asuvat paljon väljemmin eli voisin ajatella, että tilaakin löytyy enemmän.
Onko muilla tällaista?
Kommentit (18)
Tottakai tuo on ongelma. Insta, youtube, punterest ovat täynnä askarteludeoita. Niitä katsomaan ja näpertelemään. Teillä kun on vain yksi lapsi, niin aikaakin on.
Terkkuja tutuille: Minulla oli lapsena 4 kerroksinen talo Barbeille. Oli ihan tavallinen Lundiahylly, mutta siihen oli näperrelty kaikenmoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita kohentamalla omaa itsetuntoasi. Se auttaa.
Teillä on sellaista kuin on ja sillä hyvä
Kakkonen jatkaa: Oletteko kysyneet, että mitä lapsenne toivoo? Nyt hiihtolomalla voi käydä askartelukaupassa, kangaskaupassa yms ja ideoida lapsen kanssa näperrettävää. Ommellakaan ei tarvitse, kuumaliimalla pääsee pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Kakkonen jatkaa: Oletteko kysyneet, että mitä lapsenne toivoo? Nyt hiihtolomalla voi käydä askartelukaupassa, kangaskaupassa yms ja ideoida lapsen kanssa näperrettävää. Ommellakaan ei tarvitse, kuumaliimalla pääsee pitkälle.
Miksi vanhemman pitäisi ruveta askartelemaan jotain pieneen kämppään vain siksi että kaverillakin on? Ei todellakaan tarvitse. Jos ei mahdu eikä ole aikaa tai mielenkiintoa niin sillä hyvä.
Tulee vähän mieleen minä lapsena. Sanoisin, että ole vain mahdollisimman hyvä aikuinen lapselle, tehkää kaikkea kivaa yhdessä, niissä puitteissa, jotka ovat olemassa. Oma aikasi on parasta mitä voit lapsellesi tarjota. Käykää pulkkamäessä yms. Se on tärkeämpää kuin mikään tavara, hän tulee myös huomaamaan sen :) Tehkää yhdessä omia juttuja. Toi Lego on selvästi toisen perheen juttu, te voitte vaikka askarrella talostanne kartan ja leikkiä sen mukana aarteenmetsästystä. Kivaa, eikä maksa mitään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kakkonen jatkaa: Oletteko kysyneet, että mitä lapsenne toivoo? Nyt hiihtolomalla voi käydä askartelukaupassa, kangaskaupassa yms ja ideoida lapsen kanssa näperrettävää. Ommellakaan ei tarvitse, kuumaliimalla pääsee pitkälle.
Tuo kuulostaa hyvältä! Itse olen lapseton, mutta joku askarteleva vanhempi varmaan osaa vinkata jonkun hyvän youtube-videon, josta ottaa mallia näpertelyyn. Ehkä askartelukaupan työntekijätkin osaavat auttaa? Ja lapselle tietysti kerrotte, että ne näperrettävät pitää olla kohtuullisen kokoisia, jotta mahtuvat asuntoonne.
No tässähän on hyvä hetki kasvattaa siihen pikku pettymysten sietoon. Että elämässä ei aina välttämättä saa sitä samaa kuin kaverillakin on.
Lisäksi voi itse tehdä sellaista, josta tykkää.
Lapselle voi myös suoraan selittää, miksei meille hankita sitä ja tätä. Ei ole rahaa tai tilaa on ihan OK selitys. Siitä seuraa sitten keskustelu, että miten sitä rahaa saisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi lukea aloitusta, mutta otsikon perusteella lapsi on kasvatettu vinoon. En itse koskaan ollut kavereille kateellinen, eivätkä lapsenikaan ole olleet.
Hyllyihinn meilläkin on sisustettu barbeille koteja. Myös ovelliset kaapit sopivat tarkoitukseen. Kaappien seinät voi halutessaan maalata tai tapetoida.
Kalusteita voi sekä ostaa että tehdä itse päällystämällä pahvilaatikoita kankailla tai tapetin kaistaleilla.
Kirjastossa on ohjekirjoja aiheesta oman luovuuden tueksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjastossa on kirjoja, kuinka tehdä barbeille kalusteita. Esim. maitopurkeista. Lapsesi osaa tehdä itse kun vähän autatte.
Ap, saako lapsesi koskaan toivomia asioita? Monilla vanhemmilla tuntuu olevan ajatus ettei lapset tarvi mitään kivaa, pitää tuottaa pettymyksiä, muotitavara on turhaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En viitsi lukea aloitusta, mutta otsikon perusteella lapsi on kasvatettu vinoon. En itse koskaan ollut kavereille kateellinen, eivätkä lapsenikaan ole olleet.
Tunnistit kieroon kasvaneen heti kun olet itse samanlainen. Moukkien moukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkonen jatkaa: Oletteko kysyneet, että mitä lapsenne toivoo? Nyt hiihtolomalla voi käydä askartelukaupassa, kangaskaupassa yms ja ideoida lapsen kanssa näperrettävää. Ommellakaan ei tarvitse, kuumaliimalla pääsee pitkälle.
Miksi vanhemman pitäisi ruveta askartelemaan jotain pieneen kämppään vain siksi että kaverillakin on? Ei todellakaan tarvitse. Jos ei mahdu eikä ole aikaa tai mielenkiintoa niin sillä hyvä.
Luultavasti lapsella on kuitenkin nyt jo leluja. Hirveästi ei tilaa vie, jos askartelee massasta ja paperista Barbien ruokia, pieniä astioita, koruja yms. Nuo mahtuvat pieneen pakastepurkkiin. Muutama virkattu/kankassa kuumaliimalla kyhätty myssy. Maitopurkki, joka on päällystetty kankaalla ja siitä on tehty sänky yms.
Mutta oikeassa olet. Tietenkään lasten kanssa ei tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse lukea heille, ei tukea koulussa, ei ohjata liikuntaan ei ohjata askartelemaan ,vaikka lapsi ilmiselvästi sellaista haluaa. Eihän toki ole vanhemman tehtävä ohjata lasta hyvään ja kehittävään tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tytöllänne oma huone/ oma uninurkkaus? Lähdetäänpä tästä liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi lukea aloitusta, mutta otsikon perusteella lapsi on kasvatettu vinoon. En itse koskaan ollut kavereille kateellinen, eivätkä lapsenikaan ole olleet.
Tunnistit kieroon kasvaneen heti kun olet itse samanlainen. Moukkien moukka.
Tämä kommentti kertoo paljon sen kirjoittajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkonen jatkaa: Oletteko kysyneet, että mitä lapsenne toivoo? Nyt hiihtolomalla voi käydä askartelukaupassa, kangaskaupassa yms ja ideoida lapsen kanssa näperrettävää. Ommellakaan ei tarvitse, kuumaliimalla pääsee pitkälle.
Miksi vanhemman pitäisi ruveta askartelemaan jotain pieneen kämppään vain siksi että kaverillakin on? Ei todellakaan tarvitse. Jos ei mahdu eikä ole aikaa tai mielenkiintoa niin sillä hyvä.
Ei siksi että kaverilla on, vaan siksi, että lapsi toivoisi. Kateushan kertoo siitä, etä itsekin haluaa sitä mitä toisella on. Kaikkea ei tarvitse saada. lapsi ilmiselvästi on kateellinen asioista, joita voi tehdä itse. Viisas vanhempi käyttää tämän hyväksi: askartelun ja käsitöiden kautta oppii monta asiaa: innostusta, asioiden opettelua, hienomotoriikkaa, suunnittelua, matemaattista osaamista, avaruudellista hahmotuskykyä puhumattakaan niistä kädentaidoista. Jos on pienikin mahdollisuus, että tyttö nyt innostuisi tekemään käsillään, niin tuosta innostuksesta seuraa monia hyviä asioita.
Vanhemman ei tarvitse osata. Yhdessä voi opetella ja miettiä, että mitä pystyttäisiin tekemään heidän taidoillaan.
Hei ap, olin eron jälkeen tyttöjen kanssa aika pienillä tuloilla, mutta meillä pienemmät tykkäsivät tehdä, tai yhdessä ommeltiin, virkattiin tai neulottiin barbeille vaatteita.
Teini taas nautti leipomisesta, yhdessä väsättiin mm pitsaa tai leivottiin lempileivonnaisia ja teini kavereineen leipoi.
Se oli tosi hauskaa, myös pienistä tytöistä.
Kaikenlaista mukava voi keksiä, ei aina tarvitse olla tavaraa.
Jos lapsellasi on hyvä ystävä, tue heidän ystävyyttä ja mukavia leikkejä heille.
Nostelen jos joku vastaisi..