Lue keskustelun säännöt.
Nykyinen yhteiskuntarakenne on syynä alhaiseen syntyvyyteen ja asialle ei voi oikeastaan tehdä mitään.
20.02.2022 |
Käytän esimerkkinä itseäni. 20 vuotiaana yliopistoon ja 26 vuotiaana paperit käteen. Opiskeluaikana ei perhettä voinut perustaa kun piti opiskella, käydä töissä, eikä sillon ollut sopivaa miestäkään.
Valmistumisen jälkeen on mentävä töihin, koska opintolaina pitää maksaa ja työkokemusta on saatava.
Itse sain koulutusta vastaavaa työtä vasta yli kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Siihen asti oli tehtävä muita töitä.
Nykyään olen hyvässä työpaikassa ja rinnalla ihana puoliso mutta ei mahdollisuutta perustaa perhettä, koska äitiysloma katkaisisi urakehityksen kuin seinään. Mieheni taas on yrittäjä eikä hänelläkään ole mahdollisuutta jäädä lapsen kanssa kotiin.
Näin ollen olen 32 vuotiaana siinä tilanteessa, että ainakaan pariin vuoteen ei perheen perustaminen ole ajankohtaista.
Lopulta kyse on siis työurasta ja toimeentulosta. Ehkä muutaman vuoden päästä olen työelämässä siinä pisteessä, että voin harkita äitiyslomalle jääntiä mutta sen näkee sitten.
Tilanne on tämä, eikä se ole minun tai mieheni vika, vaan ympäröivän maailman, joka menee eteenpäin niin kovaa vauhtia, ettei kyydistä arvaa pudota . Mitkään kosmeettiset lapsilisä korotukset tai vastaavat tuet eivät tätä ongelmaa ratkaise.
Kommentit (131)
Kaikkea ei voi saada. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi saada. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.
Näin se tietysti on. En ole muuta väittänytkään mutta nykyään kun siitä syntyvyydestä ollaan niin kovin huolissaan, niin päätin nyt kertoa oman näkökulman asiaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi saada. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.
Näin se tietysti on. En ole muuta väittänytkään mutta nykyään kun siitä syntyvyydestä ollaan niin kovin huolissaan, niin päätin nyt kertoa oman näkökulman asiaan.
Ap
Et ole tajunnut keskustelupalstan olennaista käytäntöä: se oma mielipide kirjoitetaan sinne olemassaolevaan ketjuun, ei uudeksi avaukseksi. Täällä olisi aika kamalaa olla, jos jokainen kirjoittaisi oman mielipiteensä omaksi avauksekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei voi saada. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.
Näin se tietysti on. En ole muuta väittänytkään mutta nykyään kun siitä syntyvyydestä ollaan niin kovin huolissaan, niin päätin nyt kertoa oman näkökulman asiaan.
Ap
Et ole tajunnut keskustelupalstan olennaista käytäntöä: se oma mielipide kirjoitetaan sinne olemassaolevaan ketjuun, ei uudeksi avaukseksi. Täällä olisi aika kamalaa olla, jos jokainen kirjoittaisi oman mielipiteensä omaksi avauksekseen.
No pahoittelut tästä etikettivirheestä!
Ap
Itse tein töitä koko opiskeluajan. Oman alan töissä olin jo oikeustieteen ylioppilaana. Itsestä se on kiinni ja selittelijät on selittelijöitä. Totuus on se, että mitä enemmän naisille annetaan oikeuksia ja etuoikeuksia, sitä alemmaksi syntyvyys romahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pah. Ihan sama millaiset rakenteet olisi tai vaikka voittaisin miljoonia lotossa niin en siltikään ikinä hommaisi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein töitä koko opiskeluajan. Oman alan töissä olin jo oikeustieteen ylioppilaana. Itsestä se on kiinni ja selittelijät on selittelijöitä. Totuus on se, että mitä enemmän naisille annetaan oikeuksia ja etuoikeuksia, sitä alemmaksi syntyvyys romahtaa.
Tottakai se on näinkin. Kun ennen naisten työ oli olla kotona hoitamassa lapsia ja mies toi leivän pöytään. Enää vaan ei pelkillä miehen tuloilla monikaan perhe elä. Varsinkin kun ennen se oli kirjaimellisesti leipä mitä mies pöytään toi. Ei kulunut rahaa kahteen autoon, ulkomaanmatkoihin eikä viihde-elektroniikkaan. Eipä tuollaisista ennen tiedetty mitään. Maailma on muuttunut ja tämä nykyinen malli on naiselle paljon parempi kuin 50 vuoden takainen. Ei tarvi olla kotiorjana ja synnytyskoneena. Parempi malli tämä on kyllä miehellekin ku ei tarvi pellolla tai tehtaassa tehdä 50-60 tuntista viikkoa, jotta saa lapsilauman, vaimon ja anopin ruokittua. Nykyään ura ja perhe on vaikea yhdistää. Ennen taas ei ollut mitään uraa mitä perheeseen yhdistäisi. Varsinkaan naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sille sitte pitäisi tehdä?
Laittaa vanhempien työnantajat maksamaan vanhempainvapaakulut puoliksi riippumatta siitä, kumpi vanhempi on kotona. Muuta ratkaisua ei ole.
Eiköhän se ole niin, että koskaan ei ole sitä "oikeaa täydellistä hetkeä" hankkia lasta, vaan on päätettävä mikä on tärkeintä ja mitkä asiat voi siirtää sivuun tai luopua kokonaan. Jos jollain on täydellinen hetki, olkoon hän onnekas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten teko opiskelujen loppuvaiheessa on oikeasti aika fiksu idea. Sitten ei tule niitä pitkiä poissaoloja työuran alkuvaiheilla, kun lapset on jo tehty ja pikkulapset ei oikeasti kummoisia puitteita kaipaa. Tämä tietysti edellyttää sitä, että opiskelee hyvin työllistävälle alalle ja on se kunnollinen puoliso jo löytynyt, ihan ymmärrettävästi kaikilla ei ole niin onnekas tilanne. Olen kuitenkin vähän sitä mieltä, että pikkuisen turhan pitkään nykyään odotetaan että "kaikki on valmista" ennen lapsien tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein töitä koko opiskeluajan. Oman alan töissä olin jo oikeustieteen ylioppilaana. Itsestä se on kiinni ja selittelijät on selittelijöitä. Totuus on se, että mitä enemmän naisille annetaan oikeuksia ja etuoikeuksia, sitä alemmaksi syntyvyys romahtaa.
Tottakai se on näinkin. Kun ennen naisten työ oli olla kotona hoitamassa lapsia ja mies toi leivän pöytään. Enää vaan ei pelkillä miehen tuloilla monikaan perhe elä. Varsinkin kun ennen se oli kirjaimellisesti leipä mitä mies pöytään toi. Ei kulunut rahaa kahteen autoon, ulkomaanmatkoihin eikä viihde-elektroniikkaan. Eipä tuollaisista ennen tiedetty mitään. Maailma on muuttunut ja tämä nykyinen malli on naiselle paljon parempi kuin 50 vuoden takainen. Ei tarvi olla kotiorjana ja synnytyskoneena. Parempi malli tämä on kyllä miehellekin ku ei tarvi pellolla tai tehtaassa tehdä 50-60 tuntista viikkoa, jotta saa lapsilauman, vaimon ja anopin ruokittua. Nykyään ura ja perhe on vaikea yhdistää. Ennen taas ei ollut mitään uraa mitä perheeseen yhdistäisi. Varsinkaan naisilla.
Ei neen monilla naisilla uraa ollut, mutta töitä naiset ovat Suomessa tehneet aina. Joko maataloustyötä, tehdastyötä tai jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sille sitte pitäisi tehdä?
Laittaa vanhempien työnantajat maksamaan vanhempainvapaakulut puoliksi riippumatta siitä, kumpi vanhempi on kotona. Muuta ratkaisua ei ole.
Yhteiskuntahan ne maksaa suurimmaksi osaksi jo nyt, jotkut tesit edellyttää maksamaan äitiyslomalta palkkaa, mutta kela maksaa siitäkin suurimman osan työnantajalle. Eikä se ratkaise sitä ongelmaa minkä muutaman vuoden poissaolo tekee urakehitykselle, ja ongelma on myös asenne mammalomalta palaaviin. Ei luoteta siihen, että pikkulapsen äiti voisi palata samoihin tehtäviin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Lasten teko opiskelujen loppuvaiheessa on oikeasti aika fiksu idea. Sitten ei tule niitä pitkiä poissaoloja työuran alkuvaiheilla, kun lapset on jo tehty ja pikkulapset ei oikeasti kummoisia puitteita kaipaa. Tämä tietysti edellyttää sitä, että opiskelee hyvin työllistävälle alalle ja on se kunnollinen puoliso jo löytynyt, ihan ymmärrettävästi kaikilla ei ole niin onnekas tilanne. Olen kuitenkin vähän sitä mieltä, että pikkuisen turhan pitkään nykyään odotetaan että "kaikki on valmista" ennen lapsien tekoa.
Ei se naista paljon hyödytä, että tulee muutaman vuoden katkos opinnoissa. Lasten tekeminen kannattaa taloudellisesti paremmin, kun on vakituinen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vähemmän syntyvyyttä, sitä parempi. Ulkomailta tulee kyllä lisää ihmisiä.
Moni ei kyllä mene nykyään noiden uudistusten jälkeen 20-vuotiaana yliopistoon. Sinne haluamalleen linjalle haetaan vuosia, koska muuten menettää ensikertalaisuuden, jos ottaa vastaan jonkun vähemmän kiinnostavan opintopaikan.
Harva menee suoraan lääkikseen, oikikseen tai kauppikseen. Jostain psykologian linjoista nyt puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sille sitte pitäisi tehdä?
Laittaa vanhempien työnantajat maksamaan vanhempainvapaakulut puoliksi riippumatta siitä, kumpi vanhempi on kotona. Muuta ratkaisua ei ole.
Yhteiskuntahan ne maksaa suurimmaksi osaksi jo nyt, jotkut tesit edellyttää maksamaan äitiyslomalta palkkaa, mutta kela maksaa siitäkin suurimman osan työnantajalle. Eikä se ratkaise sitä ongelmaa minkä muutaman vuoden poissaolo tekee urakehitykselle, ja ongelma on myös asenne mammalomalta palaaviin. Ei luoteta siihen, että pikkulapsen äiti voisi palata samoihin tehtäviin kuin ennen.
Sitten asioiden muuttaminen vaatii sen, että miesten on jäätävä myös osaksi aikaa kotiin, jotta lasten saaminen vaikuttaisi molempiin sukupuoliin ja naisia ei voisi karsastaa työmarkkinoilla lasten vuoksi. Miehillekin tekisi hyvää luoda rauhassa läheistä suhdetta omiin lapsiinsa. Tämä auttaisi miehiä myös siinä tapauksessa, että liitto päättyy eroon ja lasten huoltajuudesta riidellään.
-eri
Minulla on useampi noin kolmikymppinen kaveripariskunta, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana hankkineet korkeakoulututkinnot JA tehneet lapset.
Nyt kolmikymppisenä lapset eivät ole enää ihan pieniä, ja keskittyvät uraan.
Tietty kaikki eivät löydä sopivaa kumppania kovin nuorena, mutta en tiedä onko joillain myöskin liian neuroottinen asenne tuohon lapsen saamiseen eikä siksi uskalleta tehdä lasta, koska ura ehkä kärsisi?
Kaveripiirissä kun nekin, jotka ovat pariutuneet noin kolmikymppisinä ja saaneet lapsen siinä kolmenkympin jälkeen, ovat pärjänneet hyvin. Samoin ne, jotka tekivät lapsen heti valmistumisen jälkeen.
Monenlaisia ratkaisuja olen perheellisiltä kavereilta nähnyt, ja itse olen siis -92 syntynyt ihminen jonka kaveripiirissä on paljon lapsia. Kaikki eivät ole korkeasti koulutettuja, mutta osa on väikkärinkin nuoresta iästään huolimatta tehnyt - ja äiti/isä.
Kyllä eliitin on naurettava makoisasti kun tätä menoa katselee.
Ihmiset ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet pois kaiken tehdäkseen työllään jostakusta muusta rikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten teko opiskelujen loppuvaiheessa on oikeasti aika fiksu idea. Sitten ei tule niitä pitkiä poissaoloja työuran alkuvaiheilla, kun lapset on jo tehty ja pikkulapset ei oikeasti kummoisia puitteita kaipaa. Tämä tietysti edellyttää sitä, että opiskelee hyvin työllistävälle alalle ja on se kunnollinen puoliso jo löytynyt, ihan ymmärrettävästi kaikilla ei ole niin onnekas tilanne. Olen kuitenkin vähän sitä mieltä, että pikkuisen turhan pitkään nykyään odotetaan että "kaikki on valmista" ennen lapsien tekoa.
Ei se naista paljon hyödytä, että tulee muutaman vuoden katkos opinnoissa. Lasten tekeminen kannattaa taloudellisesti paremmin, kun on vakituinen työ.
Sehän riippuu tilanteesta. Yksi tuttuni sai yksin lapsen kesken lääkiksen ja sanoi että hyvin pärjää, kun saa niin hyvät tuet kelalta, ilmaisen päivähoidon ja sitten kun valmistuu niin töitä kyllä riittää. Opinnot kyllä odottaa ja joustaa, työelämässä vuoden-parin katkos voi olla hankalampi juttu, ainakin jos ei ole sitä vakituista oman alan työtä jonka saamiseen voi mennä vuosia.
Mitä sille sitte pitäisi tehdä?