Ylipaino ja raskaus, miten neuvolassa suhtauduttu?

ei ole sanottu mitään. Sokerirasitukseen vaan laitettiin.

ylipainoa on noin 15 kiloa eli ei mitään paria ylimääräistä.



Ap

mutta luultavasti joudut sokerirasitustestiin. Voithan sitä paitsi syödä niillä diabetesohjeilla raskausajan. Silloin ravitsemuksesi on vauvalle ja itsellesi terveellinen, eikä paino ryöstäydy odotusaikana tähtitieteellisiin lukemiin, kuten voi myös käydä (itselläni 2. raskaudessa).

itse sanoin, kun vaa'alle seisahdin, että nyt on edessä tää pahin.



Terveydenhoitaja sanoi, että sillehän ei mitään voi, se on mitä on. Siinä oli kaikki mitä puhuimme painostani (bmi42).



Kwhuja sain maltillisesta painonnoususta

Keskenmeno-tutkimusten yhteydessä oli ikäloppu miesgyne kysynyt ystävältäni: "paljonko sitä painoa on, että kestääköhän tuo tutkimuspöytä?" Sikamaista jo siinä tilanteessa ja jos äitiyspolilla ei pöytä kestä edes ei-raskaanaolevaa naisten 48-kokoa olevaa naista, niin johan on vehkeet... Siinä kaupungissa ei XL-naisten kannata hankkiutua raskaaksi, on riski, että pöytä romahtaa alta...

Keskenmeno-tutkimusten yhteydessä oli ikäloppu miesgyne kysynyt ystävältäni: "paljonko sitä painoa on, että kestääköhän tuo tutkimuspöytä?" Sikamaista jo siinä tilanteessa ja jos äitiyspolilla ei pöytä kestä edes ei-raskaanaolevaa naisten 48-kokoa olevaa naista, niin johan on vehkeet... Siinä kaupungissa ei XL-naisten kannata hankkiutua raskaaksi, on riski, että pöytä romahtaa alta...

että tutkimuspöytä romahtaa ja ystäväsi satuttaa itseään vielä pahemmin.

ekalla neuvolakäynnillä, että painoa ei tarttis tulla sitte mulle ollenkaan. Sokerirasitus oli viikolla 26. Eikä sitä painoa tullukaan, vaan tippui lähes 8kg, kun alkuraskauden pahoinvointi oli raju ja muutenkin opein syömään asianmukaisesti!!! Ja bmi oli raskauden alussa 39:( Tsemppiä odotukseen!!

Ekaan lähtiessä BMI oli jotain 36, th ei ikinä maininnut mitään. Sanoi vain, että kyllä meitä (oli itsekin pyöreä) isompiakin naisia pitää olla olemassa. Ainoa kommentti painoon liittyen tuli synnärin lääkäriltä, joka paukautti kahden sekunnin tuttavuuden jälkeen, että olet niin lihava, ettei sulle voida epiduraalia laittaa kun selkärankasi ei erotu. Erottui kyllä, sain puudutteen.



Toisessa BMI 32, th sillä kertaa kiloterroristi, joka muisti aina sanoa, että "niin sinä et sitten meinannut stressiä näistä kiloista ottaa?"



Nyt kolmannessa BMI 41, terkkareita on ollut useita, jotkut huomauttelee (ihan kun en tietäisi), jotkut ei.



Sokerirasitus on ollut automaattisesti ohjelmassa (olisi sukurasitteenkin puolesta), ei mitään muuta erikoista normaalipainoisen odottajan ohjelmaan verraten..

raskautta ihan peräkkäin, kussakin tuli lisäkiloja tooosi paljon. Kolmannen raskauden alussa painoin yli 70 kg vaikka olen vain 158 cm. Raskauden lopussa paino oli yli 90!!!! Kukaan ei sanonut mitään.

(mainittakoon että nyt painan alle 60)

Ja sama jatkui synnärille, kaikkialla peloteltiin diabeteksestä jne. ja luultiin että syön salaa, vaikka paino nousi vain 12kg eli täysin sallitun määrän. Hyvin voin koko raskauden, ei ollut sairauksia eikä niitä tullut vauvallekaan :).

lihavuudesta ihan vauvan ja sinun terveytesi vuoksi, ei vittumaisuuttaan. Henkilökohtaisesti niitä terkkoja ei voisi vähempää kiinnostaa sinun läskisi, tekevät vain työtään.

Tosiaan on varmasti paljon kiinni terkkarista.



Viimeinen vastaaja vastasi juuri sillä sävyllä, joka minua ahdistaa. Toivottavasti et ole tuleva terkkarini. Ei minua haittaa, jos asiasta puhutaan ja varmasti itsekin totean olevani lihava ja haluan panostaa yhteiseen hyvinvointiimme. En vain kestä sitä päivittelyä ja huokailua ja voivottelua josta ei ole mitään hyötyä.



No saapa nähdä millainen tapaus sattuu kohdelle. Hirvittää tosiaan.



Ap

eikä taivasteluja tullut koko odotusaikana. sain hyvät ruokailuohjeet, passituksen sokerirasitukseen vkolla 26. bmi oli alussa 30, eli ei kovinkaan kauhea, siitä huolimatta halusin olla tarkkana muiden oireideni takia(korkea verenpaine). kiloja tuli raskauden aikana vain 6.