Koskaan työelämäni aikana minun ei ole tarvinnut esittää kertaakaan todistusta akateemisesta loppututkinnostani töitä hakiessani
Pelkkä maininta asiasta CV:ssäni on riittänyt. Tokihan en ole koskaan hakenut valtiolliselle tai kunnalliselle sektorille.
Teen mieluummin tuottavaa työtä, kuin katselen sen tekemistä tai keskustelen viikkopalavereissa työn tekemisestä sillä aikaa, kun sitä oikeasti voisi tehdä.
Kommentit (9)
No ei kai ne Solin siivoojan työssä tai Hesessä hamppareita vääntäviltä tutkintoja kysele. Asiantuntijatöissä tilannne on ehkä toinen.
Nuorena on kysytty yhdessä paikassa. Ja ihan yksityinen firma oli ja katotiin aika tarkkaankin läpi. Myöhemmällä iällä ei kukaan ole ollut kiinnostunut ja olen vähän ihmetellyt tätä.
Kyllä ulkomailla ollaan kiinnostuneita yliopisto-opinnoista. Siellä vaikuttaa myös aika paljon se, että mistä yliopistosta on valmistunut.
Amerikkalaiset konsulttifirmat on yleensä aika kiinnostuneita ihan arvosanoistakin.
Suomessa DI on DI jos sanoo olevansa DI
Yksityisellä puolella ei paljon koulutodistuksia kysellä. Kerrotaan vain mitä töitä on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten toinen kappale liittyy yhtään mihinkään.
Varmaan se johonkin liittyy, mutta ei tosiaan aloituksen aiheeseen mitenkään.
Multa taas on kysytty, myös arvosanat haluttiin nähdä.
Sen sijaan yleisesti vöyhötetään että varusmiespalvelus (varsinkin johtajakoulutus) on kova meriitti, ja että rikosrekisteri vaikeuttaa todella paljon työn saantia.
Kumpaakaan ei olla kertaakaan kysytty - ei matalapalkka-aloilla ennen opiskeluaikoja eikä oman alan töissä yliopiston jälkeen.
Kuopiossa 70-80-luvulla arkkitehdin kanssa naimisiin menneet rakennuspiirtäjätkin alkoivat ja saivat käyttää arkkitehdin titteliä. Ja aviomiehen alkoholisoiduttua , dementoiduttua ja menehdyttyä, johtaa miehensä maineella rakennettua arkkitehtitoimistoa.
En minäkään joutunut koskaan näyttämään yhtään todistusta, joka kerta soitettiin ja tarjottiin uutta tehtävää. Puskaradio toimi aikoinaan suosittelijana, nykyisin kai LinkedIn tai vastaavat.
Vierailija kirjoitti:
Kuopiossa 70-80-luvulla arkkitehdin kanssa naimisiin menneet rakennuspiirtäjätkin alkoivat ja saivat käyttää arkkitehdin titteliä. Ja aviomiehen alkoholisoiduttua , dementoiduttua ja menehdyttyä, johtaa miehensä maineella rakennettua arkkitehtitoimistoa.
Vanhana kuopiolaisena tiedänkin nuo pari arkkiterskatar-rouvaa.
Fiinejä ihmisiä. Zonta-naisia, pahanhajuisia.
En tajua miten toinen kappale liittyy yhtään mihinkään.