Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epätodellinen olo kylässä, kutsuttiinko mut vai tulinko väärään aikaan tms
Olet/olette perheesi kanssa kylässä, jonkun tutun kotiin kutsuttuna. Sulle tulee tunne, että tulitko väärään aikaan, vääränä päivänä, olitko ymmärtänyt jotain väärin. Isäntäväki tai siis pelkkä isäntä/emäntä kohtelee kuin olisit tullut häiritsemään, on kuin sua ei olisikaan, kuin kaduttaisi koko kylään kutsu tms. Olet kuin ilmaa, tai sulle ollaan töykeitä. Haluaisit lähteä heti kotiin, mutta et kehtaa oikein sitäkään tehdä. Tilanne on kiusallinen, hämmentävä. Onko kokemuksia? Mistä nämä ovat johtuneet, onko selvinnyt?
Olin tilanteessa, ja sanoin emännälle puhelimessa kotiin päästyäni: "Hei, jos me tultiin huonoon aikaan tai teille tuli jotain muuta, niin olisitte vaan peruneet tai sanoneet heti. En mä sellaisesta pahastu. Parempi perua koko tapaaminen kuin väkisin tavata."
Tähän emäntä: "No miten sä nyt tolleen otit itseesi, jos ei heti ollut kahvit ja kakut pöydässä!" Jotain tuollaista. Mitään tarjoilua ei siis missään vaiheessa ollut, mikä on aika ankeaa, ei edes lasillista vettä. Touhusi vain omiaan oman lapsensa kanssa ja minä ja leikkimään tullut lapseni istuimme sohvalla kahdestaan hämmentyneinä.
Emme menneet enää sinne, eikä muutenkaan pidetty yhteyttä. Kutsun olimme saaneet ja oikeaan aikaan tulleet heille, siitä ei ollut kyse.
Mutta hirveän vaivautunut olo koko ajan, kun kutsuja ei kertonut ollenkaan, mikä vaivasi ja miksi jätti meidät yksin.
Vastaavia kokemuksia?
Kommentit (1132)
Tuliko kutsu ja aloite alun perin tältä isännältä/emännältä, vai olisiko voinut käydä niin, että kutsuit itse itsesi, vaikka jotenkin vihjailemalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tuli heti mieleen, että isäntäparilla oli riita käynnissä.
Ei ole ihan tuollaista käynyt, oudolta kuulostaa. Kerran menimme synttäreille kutsussa ilmoitettuna ajankohtana ja olimme ensimmäiset vieraat. Isäntä ja emäntä häipyivät heti oven avaamisen jälkeen keittiöön ja jättivät meidät eteiseen pällistelemään, mutta tähän oli selvä syy: heillä oli tarjoilut vielä ihan vaiheessa, vaikka he eivät sitä suoraan sanoneetkaan ja toimivat siinä minusta vähän tökerösti. Mutta myöhemmin juttu luisti kyllä ihan tavallisesti.
Ap, tunnetko hyvin tuon emännän eli tiedätkö, oliko nuiva käytös hänelle ominaista? Ehkä hän odotti, että olisit tuonut jotain kahvipöytään, kun puhelimessa heti otti esille tarjottavat? Tai ehkä hänelle oli sattunut jokin akuutti harmistus (esim. riita kaverin/sukulaisen kanssa puhelimessa tai oli tullut ilmi jokin iso rahanmeno) juuri ennen kuin tulitte eikä hän ehtinyt/ilennyt enää ilmoittaa teille, että älkää tulkokaan.
Katto pään päällä pitäisi riittää.
Miten henkilö normaalisti käyttäytyy, onko tällainen hänelle tyypillistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin oma kokemukseni, ap. Eli on käynyt. Ei pidetty sitten enää yhteyttä tuon kokemuksen jälkeen. Vieläkään en ymmärrä tapahtunutta. Jäi tosi kurjat fiilikset.
Ap vastaa: En ollut kutsunut itse itseäni kylään tietenkään, jos niin olisi, olisin ymmärtänyt käytöksen enkä sitä nyt tässä ihmettelisi! Jos minut ja lapseni kutsutaan iltapäivällä kylään, oletan, että lapset leikkivät keskenään ja me aikuiset saamme silloin rupatella edes hetken keskenämme. Tarjottavat ei ollut se pointti tässä, vaan se, että meidät "unohdettiin" istumaan sohvalle kahdestaan, kunnes sitten lähdimme kotiin. Luulen, että nainen ei oikein osaa kasvattaa lastaan eikä hallitse sosiaalisia tilanteita, kun lähtiessämme istui siellä lastenhuoneessa ja katseli, kun lapsensa leikki barbeilla.
En minä häntä syyttänyt kahvittelun puutteesta (meilläkin on kahvia ja keksejä) vaan seuran puutetta ihmettelin, sitä varten me menimme. Hänen tulkintansa oli, että suutuin, kun hän ei tarjonnut mitään.
Tilanne oli siis outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häipyisin heti, en jaksa hetkeäkään outoa/käytöstaidottomia ihmisiä.
Juu, vanha kaveri kutsui katsomaan vauvaansa. Otti tuliaiset vastaan ja alkoi puhua miten oikeastaan pitäisi lähteä katsomaan yhtä uutta asuntoa että jos ei niitä kahveja juodakaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat tuttavani toivottavat aina, meidän pitäisi nähdä enemmän, tulkaa kyläilemään joskus, mennään joskus kahville/lounaalle heitoilla, ilman että se on oikea kutsu.
Jos olisi tällainen epä-kutsu, ja tuijottivat ikkunasta että ei helvetti miks noi tänään tuppaa tänne, äkkiä jotain kalsareiden päälle.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: En ollut kutsunut itse itseäni kylään tietenkään, jos niin olisi, olisin ymmärtänyt käytöksen enkä sitä nyt tässä ihmettelisi! Jos minut ja lapseni kutsutaan iltapäivällä kylään, oletan, että lapset leikkivät keskenään ja me aikuiset saamme silloin rupatella edes hetken keskenämme. Tarjottavat ei ollut se pointti tässä, vaan se, että meidät "unohdettiin" istumaan sohvalle kahdestaan, kunnes sitten lähdimme kotiin. Luulen, että nainen ei oikein osaa kasvattaa lastaan eikä hallitse sosiaalisia tilanteita, kun lähtiessämme istui siellä lastenhuoneessa ja katseli, kun lapsensa leikki barbeilla.
En minä häntä syyttänyt kahvittelun puutteesta (meilläkin on kahvia ja keksejä) vaan seuran puutetta ihmettelin, sitä varten me menimme. Hänen tulkintansa oli, että suutuin, kun hän ei tarjonnut mitään.
Tilanne oli siis outo.
Ymmärrän mitä tarkoitat. Tunsit tunteen ettei teitä haluttu sinne vaikka teidät oli kutsuttu sinne. Tuttu tunne. Epätodellinen olo ja ihan kuin muuri olisi ollut teidän aikuisten välillä? Ottiko tämä toinen vanhempi mitään kontaktia sinuun tai hänen lapsensa sinun lapseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään tuollaisia tilanteita, varmistelen moneen kertaan ajan ja paikan ja ilmoittelen kun olen tulossa. Ehtii monta kertaa tarvittaessa sanomaan, että josko tulisit joku toinen kerta.
Vierailija kirjoitti:
Juu, vanha kaveri kutsui katsomaan vauvaansa. Otti tuliaiset vastaan ja alkoi puhua miten oikeastaan pitäisi lähteä katsomaan yhtä uutta asuntoa että jos ei niitä kahveja juodakaan..
Uskomatonta! Olisin ottanut viemiseni, jos se olisi ollut mahdollista, ja häipynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo vielä mitään, minua yksi tuttu kutsuu tasaisin väliajoin syömään ja joka kerta sanoo, että hei onko sun sittenkään nälkä, en oo nyt mitään jaksanutkaan laittaa, tilaisinko jotain… Siihen sanon, ei ole nälkä en tartte mitään ja tuttava siihen, että hyvä juttu, hänelläkään ei ole yhtään nälkä.😂😂 Pari kertaa menin retkuun ja maha tyhjänä menin kylään muka odottaen saavani ruokaa. No enää en edes odota ja syön kotona ennen kyläilyä. 😂 Tuttava tataa olla hieman pöpi.
Tuttava kutsui pääsiäisenä kylään. Oisko eka kerta ,koska aina oli minun luona viikonloput , koska asun keskustassa. Hyvät sapuskat ym .
No kiva näinkin päin ajattelin .
Hän oli laittanut pöytään avaamattoman sillipurkin ja leipää. Sanoi että ei jaksa laittaa tarjottavaa, jos kelpaisi silli.
Otin siitä hetkestä ja häivyin. 10 vuotta sitten ,enkä kadu.
Suututtaa tuo ylimalkaisuus, kun itse aina järjestin juhlat niin juhannuksena, syksyllä ,jouluna ja uutena vuotena. Että tästä poikki.
Mä olen ollut kutsuttuna vieraana kerran brunssilla, kovasti sitä brunssia laitettiin ja osallistuin ruoanlaittoonkin - ja sitten odotettiin puutarhassa kierrellen/istuskellen toisien vieraiden saapumista. Nämä toiset vieraat jostain syystä eivät sitten koko päivänä tulleetkaan joten brunssia ei ikinä tarjottu vaan isäntäväki kävi itse sisällä närppimässä tekemiämme ruokia eikä minulle tarjottu mitään lainkaan. Kun lähdin sitten kotiin joskus iltapäivästä, perheen lapsikin havahtui kyselemään että missä se brunssi oli :D
En kyläile, enkä pyydä kylään. Tapaan harvoja kavereitani muualla. Jos niille tulee joku este, voivat aina ilmoittaa, etteivät saavu paikalle. Näin säästytään epämiellyttäviltä ja ahdistavilta tilanteilta.
Mun miesystävä on pari kertaa ollut tuollainen. Meillä pitkä välimatka, ja oletan että kertoisi jos ei haluaisikaan tavata.
Tulee tosi tyhmä fiilis itselle, kun menee luokse ja on toiselle kuin ilmaa.
Emäntä ujosteli, ettekä tulleet toimeen keskenänne. Vaistositko, että vaikka menisit lapsesi kanssa mukaan leikkimään, tilanteesta ei kehkeytyisi mitään?
Alue: Aihe vapaa
Oltiin viettämässä iltaa tutun pariskunnan luona. Nämä riitelivät keskenään alusta asti, tuskin edes katsoivat päin. Jotain tarjottavaa oli pöydässä, mutta ei sen ääreen koskaan istuttu. Katsottiin toisiamme ja sanoimme, että jos me vaikka sitten lähdemme. Lähdimme. "No mitä te nyt..?" ihmetteli nainen, ja mies oli hiljaa. Omituisinta, että loukkaantuivat siitä, kun lähdimme, vaikka eivät reagoineet meihin mitenkään, kun tulimme vaan jatkoivat keskinäistä epätoimivaa kommunikointiaan, tai mitä se nyt oli.