Epätodellinen olo kylässä, kutsuttiinko mut vai tulinko väärään aikaan tms

Tällaisina aikoina ei käydä vieraissa kyläilemässä. Pitäisi nyt idiootinkin se tajuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli kutsuttu synttäreille klo 15, olimme paikalla 15.05 ja minä hätäilin, että anteeksi kun tuon Vilin myöhässä. Juhlittavan äiti oli pieruverkkareissa, juhlasankari jossain likaisissa housuissa ja äiti ihmetteli, että oliko siinä kutsussa todella klo 15. Oli, kutsu oli minulla mukana. Äiti totesi, että hän kyllä tarkoitti, että klo 16, mutta voihan Vili tulla siivoamaan heidän kanssaan.

Vastasin, että kiitos mutta ei kiitos, harmi, että se aika oli väärä. Meillä on kuitenkin sovittu meno jo klo 17, joten on  varmaan parempi, että mennään kotiin ja toivotetaan onnea. Kortin lykkäsin päivänsankarille, pakettia en.

Loukkaannuit kyllä aika pienestä, kirjoitusvirheestä. Vahinkoja sattuu. Kyllä mäkin pidän verkkareita kotona jos luulen että vieraat tulee vasta tunnin päästä. Nainenhan oli ystävällinen kun oli valmis ottamaan lapsesi hoitoonsa vaikka kaikki oli kesken vielä ja siivottavaa vielä. Olisit ihan hyvin voinut jättää vilin sinne, olisi lapsesi ehtinyt edes vähän aikaa juhlia. Vai olisiko niin kauheeta jos pikku prinssi olisi vähän joutunut siivoamaan? Ja tylysti jätit lahjan antamatta lapselle jolla ei varmaan ollut vahinkoon mitään osaa, ja vaikka oliskin ollut lapsen kirjoittama kortti, niin kiva rangaista lasta kirjoitusvirheestä.

Totta, miksi en jättänyt 5v lasta valmistelemaan toisen juhlia ja noutanut häntä sitten pois siinä vaiheessa, kun muut ovat sinne saapumassa. Olisi ollut kamalaa, jos poika olisi joutunut siivoamaan toisen juhlia varten siksi, että kutsun kirjoittanut aikuinen oli epähuomiossa laittanut siihen väärän ajan.

Teit ihan oikein.

Se oli minusta aika moukkamaisen töykeää, kun puolitutut kutsui minut korjaamaan tietokonettaan ja sitten homman jälkeen jotenkin odotin edes jonkinlaista vaivanpalkkaa. Vaan porukka vain röhnötti sohvalla katsomassa televisiota siinä kun minä vähän kröhömistelin ovenpielessä, emäntä sieltä sitten sanoi että voivoi kun ei nyt oikein rahaa taida olla. Sitten hetken päästä välähti, että ai niin pitäisikö kahvit keittää. En voi helvetti vie käsittää miten jotkut voi olla noin pällejä, vai ovatkohan peräti jonkun asteen psykopaatteja, joita ei muut ihmiset kauheasti kiinnosta.

Mullakin on joskus tullut tällainen epätoivottu olo, tosin silloin olen itse kysellyt että sopiiko tulla piipahtamaan. Ja sitten kun menen, niin talon väki vaan puuhailee jotain omiaan koko ajan ja itse istut katselemassa. Kyllä siinä tulee äkkiä kiire kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli kutsuttu synttäreille klo 15, olimme paikalla 15.05 ja minä hätäilin, että anteeksi kun tuon Vilin myöhässä. Juhlittavan äiti oli pieruverkkareissa, juhlasankari jossain likaisissa housuissa ja äiti ihmetteli, että oliko siinä kutsussa todella klo 15. Oli, kutsu oli minulla mukana. Äiti totesi, että hän kyllä tarkoitti, että klo 16, mutta voihan Vili tulla siivoamaan heidän kanssaan.

Vastasin, että kiitos mutta ei kiitos, harmi, että se aika oli väärä. Meillä on kuitenkin sovittu meno jo klo 17, joten on  varmaan parempi, että mennään kotiin ja toivotetaan onnea. Kortin lykkäsin päivänsankarille, pakettia en.

Loukkaannuit kyllä aika pienestä, kirjoitusvirheestä. Vahinkoja sattuu. Kyllä mäkin pidän verkkareita kotona jos luulen että vieraat tulee vasta tunnin päästä. Nainenhan oli ystävällinen kun oli valmis ottamaan lapsesi hoitoonsa vaikka kaikki oli kesken vielä ja siivottavaa vielä. Olisit ihan hyvin voinut jättää vilin sinne, olisi lapsesi ehtinyt edes vähän aikaa juhlia. Vai olisiko niin kauheeta jos pikku prinssi olisi vähän joutunut siivoamaan? Ja tylysti jätit lahjan antamatta lapselle jolla ei varmaan ollut vahinkoon mitään osaa, ja vaikka oliskin ollut lapsen kirjoittama kortti, niin kiva rangaista lasta kirjoitusvirheestä.

Totta, miksi en jättänyt 5v lasta valmistelemaan toisen juhlia ja noutanut häntä sitten pois siinä vaiheessa, kun muut ovat sinne saapumassa. Olisi ollut kamalaa, jos poika olisi joutunut siivoamaan toisen juhlia varten siksi, että kutsun kirjoittanut aikuinen oli epähuomiossa laittanut siihen väärän ajan.

Teit ihan oikein.

Miksi oli oikein olla antamatta lahjaa?

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi niin että kutsuttiin yökylään useammaksi päiväksi toisessa maassa asuvaan perheeseen, lentolippujen takia tilanteesta ei voinut lähteä pois kesken kaiken. Itsekin olen majoittanut samaa porukkaa useita kertoja. Kutsun esittäjä oli ulkosuomalainen perhe. Päästyäni perille alkoi tulla vihjaiuja ja lopulta toruja siitä että minun olisi oikeasti kuulunut tajuta kieltäytyä kutsusta. Yritin vierailullani korjata sitä, että niin monesti aikaisemmin olin kieltäytynyt heidän kutsuistaan mistä he olivat ilmaisseet harmistumista.

Teetpä niin tai näin, joidenkin ihmisten kanssa kaikki on aina väärin päin.

Ja tämä oli siis jo ennen koronaa.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin viettämässä iltaa tutun pariskunnan luona. Nämä riitelivät keskenään alusta asti, tuskin edes katsoivat päin. Jotain tarjottavaa oli pöydässä, mutta ei sen ääreen koskaan istuttu. Katsottiin toisiamme ja sanoimme, että jos me vaikka sitten lähdemme. Lähdimme. "No mitä te nyt..?" ihmetteli nainen, ja mies oli hiljaa. Omituisinta, että loukkaantuivat siitä, kun lähdimme, vaikka eivät reagoineet meihin mitenkään, kun tulimme vaan jatkoivat keskinäistä epätoimivaa kommunikointiaan, tai mitä se nyt oli.

Jotkut tekee noin. Tarvitsevat yleisön riitelylleen. Ehkä se kiihottaa heitä.

Minut ja puolisoni kutsuttiin naapurikaupunkiin ystäväni luo kahville. Menimme sovittuun aikaan kukkapuskan ja kahvipaketin kanssa. Oven avasi kiukkuinen neiti joka ilmoitti välittömästi että kahvia sopii keittää itse jos sellaista haluaa eikä hän sitten ainakaan ole mitään pipareita ostellut. Kiitin kohteliaasti, ojensin tuliaiset ja ilmoitin että lähdemme tästä huoltoasemalle kahville. Ei ole tullut soiteltua tuon jälkeen.

Oletan minäkin, että kyseessä on nykyaikainen kännykkäkulttuuri. Mikään sopimus ei ole enää sitova, aina voi viime tipassa ilmoittaa muutoksista tai olla ilmoittamatta ollenkaan. Ihan samoin siis voidaankin muuttaa mieltä siitä, onko kyläily ok vaikka on itse kutsuttu. Mutku ei mua nyt huvitakaan.

Ihmisistä on tullut uskomattoman röyhkeitä ja töykeitä. En tiedä onko tässä sitäkin, kun lapsena on paapottu eikä mihinkään sanottu ei. 

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on joskus tullut tällainen epätoivottu olo, tosin silloin olen itse kysellyt että sopiiko tulla piipahtamaan. Ja sitten kun menen, niin talon väki vaan puuhailee jotain omiaan koko ajan ja itse istut katselemassa. Kyllä siinä tulee äkkiä kiire kotiin.

Nössöt ihmiset eivät osaa sanoa, että ei käy piipahtaminen, vaan passiivisaggressiivisesti osoittavat sen näin. Ehkä ei kannata jatkossa tuossa paikassa vierailla, vaikka kävisi kutsukin.

Vierailija kirjoitti:

Joo, onhan näitä. Mentiin lapsen synttäreille ja annettiin lahja. Meidät ohjattiin kahdestaan pöytään, ei ollut muita vieraita paikalla. Syötiin kahdestaan, tuli toiset vieraat, isäntäväki ohjasi meidät 1v. synttärisankarin kanssa sohvalle ja meni itse kahvittelemaan näiden toisten vieraiden kanssa. Näin meni tunti, sitten lähdettiin pois.

Mulle kaveri sanoi aina että tulla ennen kuin muut vieraat tulee, tai kun muut vieraat on lähteneet. Tämä siksi että hän viihdytti aina näitä parempia vieraita, eikä minulle suonut edes katsetta kun muita oli paikalla. Tämä siis hänen lastensa synttäreillä. Tunsin todellakin olevan vain lahjantuoja. Lopetin hyvin pian käymisen näillä kutsuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli kutsuttu synttäreille klo 15, olimme paikalla 15.05 ja minä hätäilin, että anteeksi kun tuon Vilin myöhässä. Juhlittavan äiti oli pieruverkkareissa, juhlasankari jossain likaisissa housuissa ja äiti ihmetteli, että oliko siinä kutsussa todella klo 15. Oli, kutsu oli minulla mukana. Äiti totesi, että hän kyllä tarkoitti, että klo 16, mutta voihan Vili tulla siivoamaan heidän kanssaan.

Vastasin, että kiitos mutta ei kiitos, harmi, että se aika oli väärä. Meillä on kuitenkin sovittu meno jo klo 17, joten on  varmaan parempi, että mennään kotiin ja toivotetaan onnea. Kortin lykkäsin päivänsankarille, pakettia en.

Loukkaannuit kyllä aika pienestä, kirjoitusvirheestä. Vahinkoja sattuu. Kyllä mäkin pidän verkkareita kotona jos luulen että vieraat tulee vasta tunnin päästä. Nainenhan oli ystävällinen kun oli valmis ottamaan lapsesi hoitoonsa vaikka kaikki oli kesken vielä ja siivottavaa vielä. Olisit ihan hyvin voinut jättää vilin sinne, olisi lapsesi ehtinyt edes vähän aikaa juhlia. Vai olisiko niin kauheeta jos pikku prinssi olisi vähän joutunut siivoamaan? Ja tylysti jätit lahjan antamatta lapselle jolla ei varmaan ollut vahinkoon mitään osaa, ja vaikka oliskin ollut lapsen kirjoittama kortti, niin kiva rangaista lasta kirjoitusvirheestä.

Totta, miksi en jättänyt 5v lasta valmistelemaan toisen juhlia ja noutanut häntä sitten pois siinä vaiheessa, kun muut ovat sinne saapumassa. Olisi ollut kamalaa, jos poika olisi joutunut siivoamaan toisen juhlia varten siksi, että kutsun kirjoittanut aikuinen oli epähuomiossa laittanut siihen väärän ajan.

Olisihan muksu saanut tunnin olla virallisissa juhlissa ja varmaan olisi ollut kivaa kaverin kanssa valmistella. Ei siellä nyt tuntia ennen juhlia enää mitään suursiivousta ryhdytä tekemään. Nyt tuotit ihan kaikille pahaa mieltä ja ihan turhaan. Sen takia, kun ei mentykään sun sääntöjen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on joskus tullut tällainen epätoivottu olo, tosin silloin olen itse kysellyt että sopiiko tulla piipahtamaan. Ja sitten kun menen, niin talon väki vaan puuhailee jotain omiaan koko ajan ja itse istut katselemassa. Kyllä siinä tulee äkkiä kiire kotiin.

Mun yks kaveri tekee tuota. Vastaa väkisin siihen puhelimeen kun soitan, eli ei jostain syystä voi olla vaikka vastaamatta, jos ei halua kanssani puhua, töksäyttää melko ikävään sävyyn että sopii tulla piipahtamaan kahvilla. Esitän asiani aina ensin, että olisin tulossa käymään, JOS se hänelle sopii, toisin kuin moni muu, joka soittaa ja kysyy että "missä oot"? Tuohon kun vastaa että kotona, niin jaa, no olen kohta siinä, tulen kahville.

Asiaan, sittenkun menen kahville niin hän on naama nurinpäin kun olisi tässä vähän kaikenlaista. Yrittää siis töykeydellään saada minut lähtemään mahdollisimman nopeasti sen sijaan että vastaisi puhelimeen ystävällisesti että tänään ei sovi, katsellaan joku toinen kerta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut hyviä arvauksia, mutta tuli vielä mieleen sellainen, että entä jos hän on vain lämpimikseen puhunut, että tule ihmeessä käymään, ja ap on ottanut sen tosissaan. Vastapuoli on sitten pitkin hampain sopinut ajan ja sadatellut mielessään ap:n saapumista.

Ei pidä puhua sellaisia mitä ei tarkoita. Jos tulee kutsuttua vaikka ei halua niin voi syyttää ihan itseään ja ainakin esittää kohteliasta emäntää. Täytyy olla todella epäsosiaalinen jos ei edes hetkeä voi ystävällisesti jutustella ja kahveja tarjota.

Mitämitä! Viimeksi kun kysyin, niin vastaus oli että minä olen se typerä autistinen moukka kun en ymmärrä että kahvittelukutsu on valhetta vain, ja kutsun esittäjällä on  vain kohteliaat käytöstavat! 

Vierailija kirjoitti:

Menin siskoni valmistujaisiin hiukan myöhässä, koska lasten kanssa ruokailu vähän venähti. Pahoittelin myöhästymistäni, ja sitten huomasin, että muut vieraat olivat jo syömässä, siis ihan ruokaa. Totesin, että me söimmekin kotona, joten meillä ei nyt ole nälkä. Siskoni siihen, että ei se mitään, ei tämä ruoka ollut teille tarkoitettukaan.

Tuli muutenkin fiilis, että minut oli kutsuttu vain muodon vuoksi, koska olen sisko ja asuin samalla paikkakunnalla. Mutta pohjimmainen toive kutsujalla selvästi oli, että emme olisi menneet ollenkaan.

Jos olisin ollut yksin, olisin varmaan poistunut ennen kahvitarjoilua, mutta lasten kanssa käyttäydyin niin kuin tilanteessa ei olisi mitään outoa. Mutta ehkä he jotain ymmärsivät, koska ovat nyt aikuisena hyvin valikoivia sen suhteen, kenen sukulaisen kekkereihin lähtevät, ja kenen eivät lähde.

Sori vain, mutta mielestäni sinä olit tuossa kaksinkertainen moukka. Ensinnäkin tulit niin myöhässä juhliin että muut jo söivät, ja toisen kerran kun imloitit syöneesi jo, vaikka tiesit että siskollasi on juhlassaan ruokatarjoilu. Taisi siskosi tietää nämä asiat sinusta, ja oli sinulle vain yhtä kohtelias kuin sinä itse olet aina hänelle.

Yksi nyt jo entinen ystäväni söi itse pullaa/keksiä, eikä tarjonnut vieraille mitään :D Vein itse joskus pullat jos kävin hänellä kahvilla, ja aina kun hän kävi luonani kahvilla, niin tarjosin jotain kahvin kanssa. Jos hän joskus tulikin ns. yllättäen, eli soitti että oletko kotona 5 min päästä, jos tulen kahvilla käymään kun olen lähistöllä, niin hän oli varannut itselleen kahvileipää mukaan, mutta ei tarjonnut sitä minulle. 

Hänen perustelunsa käytökselle oli että jos alkaa tarjoamaan kaikille, niin siihen menee paljon rahaa. :D

Silti hänelle muiden tarjoamiset maistui :D

Kerran laitoin hänelle viestin 5 min vaille tapaamisajan, että myöhästyn 5 minuuttia, johon hän soitti välittömästi että ei kannata sitten tullakaan, kun hän on nyt niin väsynyt, että pitää päästä päiväunille.

Olin siis jo lähtenyt ajamaan, ja hän kyllä tiesi sen, koska matkaa hänen luokseen on 40 minuuttia. Olin siis jo ajanut  autollani 35 minuuttia, kun hän huomasi olevansa väsynyt koska olisin 5 min myöhässä :D Tämä myöhästyminen johtui siitä kun naapurin mummo oli kaatunut lonkkansa pihamaallaan, ja minä autoin häntä siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut hyviä arvauksia, mutta tuli vielä mieleen sellainen, että entä jos hän on vain lämpimikseen puhunut, että tule ihmeessä käymään, ja ap on ottanut sen tosissaan. Vastapuoli on sitten pitkin hampain sopinut ajan ja sadatellut mielessään ap:n saapumista.

Ei pidä puhua sellaisia mitä ei tarkoita. Jos tulee kutsuttua vaikka ei halua niin voi syyttää ihan itseään ja ainakin esittää kohteliasta emäntää. Täytyy olla todella epäsosiaalinen jos ei edes hetkeä voi ystävällisesti jutustella ja kahveja tarjota.

Mitämitä! Viimeksi kun kysyin, niin vastaus oli että minä olen se typerä autistinen moukka kun en ymmärrä että kahvittelukutsu on valhetta vain, ja kutsun esittäjällä on  vain kohteliaat käytöstavat! 

No ei täällä oo vaan yhtä ihmistä joka vastaa, vaan aika monta, joilla voi olla eri näkemyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Saatiin kutsu ristiäisiin. NoMentiin kutsuttuna klo 14 ja ihmeteltiin, kun toiset olivat jo kahvilla ja juhlat menossa. Meidät oli kutsuttu myöhemmin, kuin muu väki eli lapsi oli jo saanut nimensä.. syy oli, että halusivat ehtiä juttelemaan kaikkien kanssa(?) . Kysyin, että tulimmeko myöhässä.

Olimme kuin ilmaa, ja vauvan vanhemmat menivät kumpikin makuuhuoneeseen imettämään heti tunniksi kuin tulimme.

Joimme kupin kahvia ja syötiin pala kakkua. Annoin kalliin ristiäislahjan ja lähdimme kotiin. Kutsukaa juhliin oikeasti vain ne ihmiset jotka haluatte sinne.

Oliko tämä korona-aikaan? Meillä oli vastaavat juhlat ja rajoitukset päällä, joten vieraat oli kutsuttava kahdessa erässä. Eikä meidän kerrostaloasuntoon muutenkaan mahtuisi kaikki kerralla. Kavereille kyllä kerroin, että ensin kahvitellaan sukulaisten kanssa ja toinen kattaus on heille klo x.

Uskomattoman tökeröä käytöstä ihmisiltä. Jos ollaan alamaissa eikä jakseta kestitä tai seurustella kenenkään kanssa, silloin ei kutsuta ketään kotiin vaan mieluummin kahvilaan tai kävelylle jos haluaa vaikka tavata, mutta ei jaksa tehdä mitään. Itselläni oli sellainen vaihe ja parin vuoden ajan halusin tavata ihmisiä vain muualla ja harvoin. Sittemmin alakulo on hellittänyt ja pyydän taas ihmisiä kylään. Ja pöydässä on vähintään teetä/kahvia ja jotain syötävää ja huomioin seuralaiseni todellakin. Muu käytös olisi töykeää ja vähän sama kuin sanoisi toiselle ”et merkitse minulle mitään etkä ole tärkeä”

Mentiin katsomaan puolison kaverin uutta kotia. Oli sovittu päivä ja aika tarkkaan. Perillä tunnelma oli jokseenkin vaivautunut. Jäi fiilis, että isäntä oli unohtanut mainita kutsusta emännälle. Siellä oli mm. lasten kavereita yökylässä samaan aikaan. Kahvit saatiin, mutta sitten lähdettiin katselemaan naapurustoa eikö suinkaan uutta asuntoa.

Astetta karumpi versio on kaverilla, joka kertoi vastaavasta tilanteesta, jossa isäntä oli ollut umpikännissä ja emäntä niin kiukkuinen ettei edes tarjonnut mitään.