Olisiko joulukuussa syntyneen lapsen parempi mennä kouluun vuotta myöhemmin?

Onko kellään kokemusta siitä, että millainen paperisota asiaan liittyy ja missä kaikkialla lasta täytyy käyttää testeissä yms? Eikö vanhempia kuunnella yhtään? Onnistuuko koko paketin lykkääminen eli että aloittaisi eskarinkin vuotta myöhemmin?

up

Nimittäin siellähän näitä asioita on luontevaa käsitellä varhaiskasvatuskeskusteluissa ja muissa. Toinen paikka, mistä saat neuvoja miten edetä on neuvola.

Onko kellään kokemusta siitä, että millainen paperisota asiaan liittyy ja missä kaikkialla lasta täytyy käyttää testeissä yms? Eikö vanhempia kuunnella yhtään? Onnistuuko koko paketin lykkääminen eli että aloittaisi eskarinkin vuotta myöhemmin?

Ei ole päivähoidossa tällä hetkellä ja neuvolasta ei osattu neuvoa. Siitä syystä hieman tuuliajolla asian kanssa.

aikanaan koulun aloittamista vuoden myöhässä iän takia.

Äiti nauroi niille p-set naurut, mä osasin lukea, kirjoittaa, laskea ja olin muutenkin takuulla koulukypsä.

Ei se kai niin paljon ole iästä kiinni kuin lapsesta itsestään!

uppista

ongelmana yksinolot aamuisin. Miehellä on vuorotyö, joka kolmas viikko ilta. Koulu alkaa joko klo 9 tai kello 10, ja minun työni kello 8, ja työmatkaan menee tunti. Lapsi pelkää yksinään kotona ja soittelee vähän väliä parkuen, on arka ja epävarma. Jos menen liukuman mukaan töihin klo 9.30, pääsen vasta 17.45 ja olen kotona 18.45. Iltapäiväkerho päättyy klo 16.30. Joko teen tunteja sisään tai roikun myöhään töissä, ei hyvä sekään lapsen kannalta..Nyt vasta uskaltaa vähän olla yksin, niin että pääsen lähtemään puoli tuntia aikaisemmin. Aamukerhoa ei alueelle ole.



Kyllä, olisi kiva jos lapsi olisi mennyt kouluun vasta ensi kesänä. On aika kurjaa jättää 6-v yksin kotiin.

Sieltä yleensä joka tapauksessa tarvitaan lausunto, että koulunalkua voidaan lykätä.

Meille sanottiin, että päiväkodilta hyvin pitkälti sanellaan ehdot vaikka lapsi ei siellä olisi ollutkaan. Yleinen linjaus kai sellainen nykyisin, että kukin menee kouluun silloin kun ikävuodet niin määräävät. Sitten jos ongelmia tulee, niin tuplataan eskari tai eppuluokka. Kuulostaako teistä kovin reilulta lasta ajatellen?

vastauksen alusta, mutta halusin kirjoittaa meidän "tarinan". Meillä on toiseksi vanhin syntynyt joulukuun puolessa välissä. Eskarissa oli leikkivä lapsi, ei mitään kiinnostusta kirjaimiin, tehtäviin ym. Leikkiminen oli kivaa ja sujui kaikkien kanssa. Niissä ei ollut mitään onglemia!! Juttelin eskariopettajien kanssa ja olivat sitä mieltä, että pärjää hyvin koulussa, mitään oppimisvaikeuksia ei ole. Mitään testejä ei siis tehty. Poika aloitti ekan luokan ja hyvä, kun saatiin se luokka rämmittyä!!!! :( Siis mikään ei sujunut, paitsi kavereiden kanssa leikkiminen... Kaikki kirjat oli yleensä koulussa, kun ei koskaan tullut mitään läksyä, mukamas... Läksyjä ei tullut, koska niitä ei huvittanut tehdä... Takeista lähtien kamat oli koko vuoden ajan koulussa. Kerran tuli jopa ilman kenkää kotiin. Siis ei minkäänlaista ymmärrystä, että mitä koulussa pitäis tehdä... Kunhan siellä käy, kun tarttee!! Mä kyseenalaistin koulu kypsyyden jo aikaisin. Mutta kun kukaan ei uskonut mua, niin ajattelin, että taidan vaan ylireagoida. Mutta se eka luokka oli jotain ihan kauheeta!! Saatiin vanhempina tehdä äärettömän paljon töitä, että saatiin se käytyä!! Syvään huokaisin, kun ekaluokka oli ohi!!! Toka luokka kun alkoi, niin ei ollut mitään ongelmia!! Kaikki sujui hyvin. Läksyt tiedettiin, mistä tuli, kamat kuljetettiin kotoa kouluun ja koulusta kotiin. Todistus oli ihan erilainen, kun ekalla! Eli mä kadun suuresti sitä, että en hakenut lapselleni lykkäystä tai edes pienluokalle menoa tai jotain!! Ihan mitä vaan!!! Se eka vuosi oli TODELLA rankka. Jopa opettaja oli aika epätoivoinen silloin, vaikka ei sitä silloin sanonut, mutta jälkeenpäin kun ollaan puhuttu, niin on ihmetellyt suuresti kuinka paljon kasvoi yhden kesän aikana!! Nyt poika kolmosella eikä ole mitään ongelmia. Arvosanat ovat hyviä ja osa jopa kiitettäviä. Luottakaa äidin vaistoon!!! Kukaan muu ei tunne teidän lasta niin hyvin, kun te itse!!!

kuten muutkin samana vuonna syntyneet.



Opettajalla oli iso luokka ensiluokkalaisia ja hän oli halukas muuttamaan oppilasmäärää pienemmiksi, HS:ssä oli kirjoitus hänen oppilasmääriä koskeva juttu, varmaan ihan aiheesta kyllä.



Niinpä opettaja päätti aloittaa nuorimmasta oppilaastaan, josko lapseni aloittaisi vasta seuraavana syksynä uudellen ensiluokan.



Lapseni oli ollut jo muutaman kuukauden koululaisena, mutta opettaja ajatteli että lapseni jättäisi koulunsa kesken siltä vuodelta.



Lapseni ei halunut lopetaa aloittamaansa koulunkäyntiä. Hän tunsi itsensä koululaiseksi ja halusi jatkaa. Opettaja perusteli asiaansa sillä mm. että kun tulee ottaa kirja repusta pulpetille ja avata sivu "se ja se" niin lapseni on tarvinnut kuulema apua, ja lippalakkikin on joskus unohtunut päähän luokkaan mentäessä.



Kävimme perheneuvolassa muutamina viikkoina, poika teki siellä mitä pitää ja lopputulos oli pojalle mieluinen. Hänen kouluintoaan ei voi lopettaa, ei nähty mitään estettä sille, etteikö lapseni olisi koulukelpoinen.



Opettaja joutui selviämään suuren luokkansa kanssa, meidän lapsi ei tuonut helpotusta määrään, vaan kävi ensi luokan tunnollisesti, myöhästymättä...vaikka se lippis joskus jäikin päähän. Mutta pois ei olisi ollut flunssassakaan.

Jos on ongelmia esim. oppimisessa ja sosiaalisissa taidoissa ja sitten vielä syntynyt joulu- tai marraskuussa niin sitten harkitsisin lykkäämistä kyllä.

Olisin kiinnostunut vaihtamaan ajatuksia samassa tilanteessa olevien äitien kanssa. Meillä myös edessä tuo mahdollinen kouluun menon siirtäminen. Tuntuu että meille niin tärkeää asiaa ei oteta tosissaan ja olisi kiva saada vertaistukea. Saako tänne laittaa sähköpostiosoitetta vai onko se tehtävä jotain toista kautta?

Ei se fiksummaksi muutu vuodessa, jos sitä ajat takaa... korkeintaan kypsyy. Lahjakas lapsi on sitä jo syntymästään asti, ei se kilahda yht'äkkiä päälle. Helmikuussa syntynyt lapseni oli hyvin epävarma tapaus koulun aloituksen suhteen, ajallaan meni kuitenkin. Toinen onkin sitten joulukuun lapsi ja ei epäilystäkään etteikö menisi ikätovereiden aikaan kouluun ;) Mitään syytä ei ole tavallisella/taitoisella lapsella lykätä, tavoitellaan vaan ilmeisesti mahdollisimman suurta "paremmuutta" muihin verrattuna :O

naurettava väite. Minä ainakin harkitsisin, koska haluan antaa lapselleni pitkän huolettoman lapsuuden ja kouluja ehtii kyllä käydä ihan riittävästi.

kertoisitteko miten saitte pyörät pyörimään, kiitos!

ja aloitti koulun ns. "vuotta aikaisemmin". Eli meni ekalle eri vuonna syntyneen ikäryhmän kanssa.

Pojan 5v neuvolassa kerroimme, että haluaisimme pojallemme lykkäystä koulun aloitukseen. Perusteina meillä oli tuossa vaiheessa lähinnä pojan syntymäaika (30.12.) sekä pienikokoisuus, jota neuvolan taholta oli syntymästä asti seurattu (kasvukontrolleja 6kk välein). Saimme lähetteen toimintaterapeutille arviota varten. Hän suositteli senso-motorista "jumppaa" pojallemme motoriikan, jäntevyyden ja "voimien" vahvistamiseksi (esim. pienille ja hennoille sormille vetoketjut ja napit olivat haasteellisia). Poikamme aloitti 5,5-vuotiaana päiväkodin esikoulussa ja kävi jumpassa kerran viikossa.



Vuosi myöhemmin, kun edelleen toivoimme lykkäystä, lapsemme "asia" vietiin neuvolassa kuntoutustyöryhmän käsiteltäväksi ja sieltä saimme lähetteen sekä lastenneurologille että koulukypsyysarviointiin. Neurologin tutkimukset tarkoittivat käytännössä kahta käyntiä toiminta- ja puheterapeutin arvioitavana. Arvioiden perusteella pojallamme oli pientä viivettä kehityksessä mutta mitään varsinaista diagnoosia hän ei saanut (eikä ollut perusteita erityisopetukseen tms.). Samaan lopputulokseen päätyi myös psykologi eli saimme molemmilta puoltavan lausunnon. Sitten anoimme lykkäystä sivistysvirastosta (koulutoimenjohtaja tms.) ja saimme toivomamme päätöksen. Neurologin ja psykologin suosituksesta poika pääsi tulevan lähikoulun esikouluun. Lähikoulussamme ei ole starttiluokkaa eli jos lykkäystä ei olisi myönnetty, olisi poika ehkä aloittanut starttiluokan jossakin toisessa koulussa ja siirtynyt jossain vaiheessa lähikouluun.



Esikoulu vuoden aikana poika ei eskariopettajien mukaan eronnut juurikaan joukosta eli oli taidoiltaan ja tiedoiltaan muiden tasolla. Tämä oli yksi toiveistamme - hän oli samanlainen eskarilainen kuin muutkin. Todennäköisesti hän olisi joten kuten selvinnyt myös koulussa mutta rimaa hipoen. Nyt hänen ei tarvitse niin kovasti pinnistellä pysyäkseen muiden vauhdissa vaan hän on ihan yhtä hyvä kuin muutkin ja joissakin asioissa jopa erittäin taitava. Ja kokoerokin näyttää tasoittuneen eli vaikka hän onkin joukon pienimpiä niin hän ei ole ainoa. Lykkäyksen ansiosta lähtökohdat ovat nyt paljon paremmat.



Kokemuksemme mukaan asiantuntijoilla - varsinkin koulukypsyyttä arvioineella psykologilla - on ammattitaitoa arvioida lasta koulunkäynnin sujumisen kannalta. Ja myös meidän vanhempien toive on koko ajan otettu "vakavasti" eli meitä on pidetty lapsemme parhaina asiantuntijoina. Kaikkiaan prosessi kesti meillä n. 1,5v eli silloin 5v neuvolassa asiasta oli hyvä mainita ensimmäisen kerran - varsinkin, kun perusteluna oli se, että lapsi on syntynyt loppuvuodesta (koska tuolloin lapsi aloittaa normaalisti esikoulun 5,5-vuotiaana ja menee kouluun 6,5-vuotiaana).



t. nro 43 (tai jtn)

Molemmat ovat menneet kouluun syntymävuotensa mukaisesti eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.



Kuunteelimme ja kyselimme esikoulun opettajilta tarkkaan heidän mielipidettään. He suosittelivat normaaliaikataulua.



Jos lapsella on vaikeuksia, on parempi aloittaa koulu myöhemmin. On tärkeää saada heti alussa onnistumisen tunteita!

Joka luokalla on aina ollut ja tulee aina olemaan sekä alku-että loppuvuodesta syntyneitä.

Helpottaisiko teitä, että koulun aloitus rajattaisiinkin joulukuunalusta-marraskuun loppuun mennessä 7-vuotta täyttäneisiin?



Jossain se raja vaan on mentävä, ihan turhaa edes miettiä normaalilla lapsella syntymäpäivän vuoksi lykkäystä. Ei sekään itsetunnolle hyvää tee, että muu eskariporukka menee kouluun ja itse jää vielä tuplaamaan eskarin?

kyllä siellä ihan tarpeeksi ehtii olla. Lapsuus on muutenkin niin lyhyt, että jos yhtään mietityttää niin miksei jatkaisi sitä vuodella. Ei ole kyse vain akateemisista taidoista mistä kaikki täällä puhuvat vaan myös siitä, että leikit sitten loppuvat aikaisemmin. Koulumatkatkin pitää osata kulkea ja viettää iltapäiviä yksin kun usein vain ekalaisille on varattu ip-kerho.



Koulun liikunnassakin oletetaan lasten jo hallitsevan tai ainakin oppivan monenlaisia taitoja. Hiihtoa, luistelua, uimista jne. pojat pelaavat usein jääkiekkoa ja jos on fyysisesti pienempi voi jäädä jalkoihin. Muutenkin nyky koululaiset tuntuvat olevan entistä kilpailuhenkisempiä.



Myös tv-ohjelmat ja tietsikat tulevat aikaisemmin "aikuismaisiksi"