Lue keskustelun säännöt.
Meillä on nykyään aina siistiä !
10.06.2008 |
Pakko tuulettaaaaaa!!!
Tein sen. Kaappi, laatikko ja hylly kerrallaan inventoin kotimme tavarat ja poistin KAIKEN mitä perheemme EI TARVITSE. Kuskasin paperinkeräykseen ja kirppikselle kirjahyllyn verran lehtiä sekä kirjoja. Hylly löysi myös uuden kodin yhdessä muutaman maton kanssa.
Vaatteita vein Fidan kirpputorille kahdeksan muovikassillista, kenkiä neljä. Astioita kolme pahvilaatikkoa, liinavaatteita ja pyyheitä pari lootaa. Olkalaukkuja poistin kaapeistani viisi.
Lapset antoivat tarpeettomia lelujaan kolme pussillista, pari kassia rikkinäisiä jouti roskikseen. Urheiluvälineita perattiin kovalla kädellä; viisi paria luistimia ja kaksi kypärää pääsi ilahduttamaan toisia lapsia.
Kuuntelemattomat levyt löysivät tiensä kirppikselle, samoin videot ja DVD:t.
Siivotessani olo sekä iloinen että tyrmistynyt. Pursuin onnea aina uuden kassin täyttyessä, samalla ällistelin Täysin Turhan Tavaran määrää, mikä kodissamme oli. Miten olinkaan lannistunut tavarapaljouden alle; aina etsiessäni esim. eteisen kaapeista jotain, piti taistella pursuilevia henkareita ja ylitäysiä naulakkoja vastaan. Kun nyt avaan kaapin oven, näen heti mitä siellä on.
Koti näyttää jotenkin uudelta. Vieraatkin ovat huomanneet sen. Tavaroita on entiseen verrattuna niukasti, joten meillä on "vähäeleisen tyylikästä". Vähän niin kuin vilkaisee nopeasti jotain aikakaulehden kuvaa ja miten nätiltä siinä näyttää.
Löydän kaiken, mitä tarvitsen. Eteisen lipaston päällä ei enää ole vanhoja rahoja, klemmareita ja avaimia pursuilevaa kulhoa, vaan avainkaappi. Nobel sille, joka sen kaapin keksi.
Enää en säilytä yhtään tavaraa, jos en sitä tarvitse. Hamstraaja-äitini oli tästä tiedosta tyrmistynyt, koska hänen mielestää "aika tavaran kaupihtee". Höpö höpö. Hän ei edelleenkää käytä vuodesta 74 säästämäänsä kesämekkoa.
Tekisi mieli itkeä tirauttaa ilosta, miten helpottunut olen saatuani kodin tähän kuntoon. Siivous ei tunnu siivoukselta, vaan kaiken kauniin korostamiselta. Kova oli homma, mutta kannatti!
Kommentit (21)
- Haaveileva kolmen alle 4 v lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään ylimääräistä ei säilytellä nurkissa! Kaikki sellainen, joka meinaa kertyä pinnoille tai kaappeihin, pistettään saman tien eteenpäin (kierrätykseen, roskiin, kirpputorille). Ja jos haluan jotain uutta sisustusjuttua (ainahan tulee näitä "voi kun noi olisi kivoja olkkarin ikkunalaudalla"-juttuja), mietin, mistä aiemmasta olen valmis luopumaan, etteivät pinnat täyty liikaa.
Lisäksi koko perhe huolehtii omista tavaroistaan ja jäljistään. Lapsi kerää päivän päätteeksi lelunsa pois, sillä siihen hän on oppinut (jos ei kerää, lelut viedään pois). Astiat viedään syönnin jälkeen keittiöön ja likaiset vaatteet pyykkikoriin. Siinä ei lopulta ole juurikaan isompi vaiva, kuin nakata ne likaiset vaatteet jonnekin tuolin selkämykselle...Meillä on lähes aina siistiä ja kotiamme kehutaan kilpaa. "Miten tämä voi olla lapsiperheen koti?"...No, miten ei voisi.
Kun tekee vähän jatkuvasti ja automaattisesti, ei tarvitse koskaan tehdä mitään rasittavia suursiivouksia. Me siis siivoamme tosi vähän, ja koti on silti aina järjestyksessä, sillä EMME ANNA KOSKAAN SEN SOTKUN TULLAKAAN...
Mutta tuntuu mahdottomalta saada se loppuun. Lapset ovat sen verran pieniä, että vaatteet käyvät todella nopeasti pieniksi ja aikaakaan ei heidän kanssaan kaikkeen riitä.
Vielä riittää ylimääräistä tavaraa ja läpikäymistä. Kellari komero onkin sitten jo asia erikseen. =)
Tiedän sen tunteen joka on urakan jälkeen, tekeekin mieli vain katsella kotia ja kurkkia kaappeihin :)
Minä tein saman urakan ja meninkin aika paljon kirpparille tavaraa, myös kierrätykseen!
Noin puolen vuoden välein pengon kaappeja ja aina vaan löytyy lisää ylimääräistä tavaraa, dvd:tä, rompetta, leluja, joten pidä ihmeessä yllä tuota intoasi!
Juuri vein talvikamppeita kellariin ja nyt taas tekee vain mieli availla kaappeja kun se tunne että näkee kaiken mitä siellä on, on kivaa :D
Muutenkin rakastan hypistellä ja järjestellä lastenvaatteita!
Itselläni on just meneillään tuollainen projekti, mutta meinaan välillä luhistua tavarapaljouden keskellä. Millaisella tahdilla ap teit työn? Veitkö siis lahjoituksina nuo kamat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Into vähän lannistui, kun vietin illan kirppiksellä tavaroita myymässä. Sain 1/3 mukakani olleista lastenvaatteista myytyä ja rahaa 16 euroa. Aikaa meni kuitenkin puoli päivää koko hommaan.
Pitäisi varmaan luopua kokonaan tuosta rahantienaustoiveesta ja keskittyä siihen, että tulee siistiä. En vain jaksa tarttua toimeen...
Siivoan kaikki kaapit yleensä vuosittain.
Turhat rojut ja vanhat vaatteet vien UFFiin tai muualle kierrätykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
turhan pitkään olen lykännyt sitä, kun aian ajattelen että vuokraan kirpputoripöydän.....mutta sitten päätin että lahjoitan kaiken pois!! vaatekaapit olen jo siivonnut ja vein lahjoitettavaksi 4 jätesäkillistä vaatteita, lakanoita ja pyyhkeitä. En jaksa kaupitella noita tavaroita ja siitä saa hyvän mielen kun tiedän, että joku nuo tavarat saa.
Mihin viette lahjoitustavarat? olin jo päättänyt, että suurimman osan vien UFFin lootaan, mutta sitten luin siitä pahoja kirjoituksia. Tietääkö joku, meneekö varat oikeesti hyvään tarkoitukseen vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välttelin UFFia vuosia, kun mulla oli myös tuo käsitys. Sitten luin Hesarista mielenkiintoisen reportaasin lahjoitusvaatteiden elinkaaresta UFFilla ja yllätyin iloisesti. (Parhaat myydään Suomessa, sitten seurravaksi parhaat ja talvivaatteet Venäjällä ka Baltiassa ja kesävaatteet Afrikassa. Ne todella olivat hyödyksi Afrikassa.) Sen jälkeen olen vienyt kaikki UFFille.
Minulla turhan tavaran poistaminen on pyörinyt aika hyvin, mutta tämä kevät oli niin raskas töissä ja yksityiselämässä, että tavaravuoria alkoi kertyä. Nyt jäin kesälomalle ja olen siivonnut kaapin päivässä. Osa tavarasta menee huutonettiin, suurin osa hyväntekeväisyyteen. Olo paranee päivä päivältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain samanlaiset siivouskohtauksen muutama viikko sitten. Kaapit ja komerot, keittiö ja jopa vinttikomero saivat reipasta kyytiä. Siivosin ja raivasin kuin riivattu monta päivää (ja alkuyötä!) ja lopuksi kuskasin farmari-auton perällisen verran sälää kierrätyskeskukseen. Kyllä oli raikas olo!
Myöhemmin kävi ilmi, että todennäköisesti olen juuri silloin ollut aivan alkuraskaudessa! Pesänlaittoa!
Mutta: älkää hyvät ihmiset enää kantako sitä turhaketta takaisin kotiin!
En yhtään ymmärrä ihmisiä, jotka vuoraavat kotinsa kaikenmaailman roinalla ja tavara-ja vaatekasoilla. Mitä onnea se tuo? Valheellista turvallisuuden tunnetta? Minua ainakin ahdistaa sellainen, en pysty hengittämään. Sitäpaitsi se on hengenvaarallista! Kattoiko kukaan taannoin 2-osaista dokumenttia brittiläisistä astma-lapsista, joiden kotona kokeiltiin supersiivousta? Perheet taistelivat pölypunkkeja vatsaan, koska juuri ne ja muu kuona AIHEUTTAVAT ASTMAA! Siivouksen myötä suurimman osan oireet helpottuivat huomattavasti tai jopa katosivat kokonaan!
Että ei se pelkästään henkistä ahdistusta ole.
UFFin isokenkäiset johtajat Tanskassa. Siksi annan meidän perheen vaatteet suoraan Venäjälle vievälle järjestölle. Tiedän, että apu menee suoraan lastenkoteihin.
nimim. todisteita on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan näin viiveellä.. Vein kaikki tavarat joko Fidan kirppuorille tai lahjoitin ystävilleni. En viitsinyt myydä niitä itse, halusin tavaroista mahdollisimman nopeasti eroon. Yllätyksekseni antamisen ilo oli suuri, enkä koe menettäneeni mitään rahallisesti.
Siivosin päivässä noin 20-30 minuuttia, hyllyn/laatikon kerrallaan. En koskaan siivonnut koko kirjahyllyä tai vaatekaappia kerrallaan, varjelluin näin taisteluväsymykseltä tavarapaljouden edessä. Ideana oli laittaa tavarat saman tien takaisin paikoilleen ja poistettavat pussiin ja eteisen kaappiin odottamaan seuraavaa osoitetta. Mitään välimuotoa "siirrän nämä nyt vähäksi aikaa tähän laatikkoon ja tutkin ne sitten paremmalla ajalla"-systeemiä ei saa tässä projektissa käyttää! Parempaa aikaa tai päivää ei ole tehty eikä sellaista mistään tule. Työ on sitä paitsi paljon leppoisampi ja kevyempi suorittaa kun sen tekee heti, eikä suunnittele.
Hyvänä puolena mainittakoon vielä rahan säästyminen. Nykyisin ostan tavaraa vain jos todella tarvitsen sitä. Tarpeellista tavaraa on onneksi todella vähän, kaikki sellainen löytyy yleensä jo omasta takaa. Ennen ostin,mikäli jokin juttu oli nätti, ihana tai muuten vaan kiva, eli epäkypsän tunnepohjaisesti. Ihan hävetti tutkailla omaa vaatekaappiaan; aikuisella naiselta löytyi 22 t-paitaa, joista suuren osan olin ostanut "voi miten kivaja halpa"-höyryissäni. No, samaisia paitoja jäi kaappiini viisi ja hyvin olen pärjännyt :-)
Uskomatonta mutta totta, projekti vaikutti koko perheeni elämään ja jopa avioliittoonkin. En enää ole takakireä, kotitöistä ärisevä hermokmppu vaan iloisempi ja rennompi. Ilo on levinnyt keittiöstä kamariin ;-)
varmaan rekka-autollinen. Esim. vaatteita mulla on tosi vähän enää kolme takkia, pari hametta, kolmet housut jne. Samalla tavalla muuta tavaraa. Mutta EI AUTA YHTÄÄN. Silti on aina tuota roinaa joka paikassa, kukaan ei siivoa jälkiään, kaikki paikat likaisena...
Kumpaakohan näistä kannattaisi suosia?
Uffista kuulee varsin paljon vähemmän mairittelevaa. Ja siellä Afrikassakin ovat toimintapaikoillaan tuhonneet paikalliset ompelijoiden pienyritykset yms.
Tässä usean kuukauden raahasin "vanhaa" ja sellaista roinaa pois mitä ei tulisi ikinä käytettyä. Tyhjensin myös miehen ja lasten huoneet turhasta roinasta. Keräsin kaikki vauva lelut poikien huoneesta samoin pienet vaatteet ja vein kierrätykseen. Nyt on paikat siistinä. Toivottavasti pysyvätkin. Ainakin lastenhuoneet ovat pysyneet järjestyksessä kun ylimääräiset lelut on kusktattu pois. Tosin parivuotias vielä itkee vauvaleluns aperään, mutta eiköhän se siitä helpota.
Joku täällä mietti miten saisi urakan tehtyä kolmen alle 4 vuotiaan kanssa. Minä tein niin, että pyysin lapsia autttamaan. Täällä olikin sitten 2v, 3v 4.3v, 5v sekä 6v apurit äidillä ja homma sujui hitaasti mutta varmsti:)
Meillä vain ei silti olisi aina siistiä, koska mies sotkee siitä hetkestä kun tulee töistä kotiin siihen hetkeen kun illalla nukahtaa. Levittelee Hesarin tuhannen päreinä pitkin pöytiä ja sohvia, jättää ruuantähteitä ja astioita jälkeensä, riisuu vaatteensa pitkin iltaa vähitellen eri puolelle lattioita (esim. takki jonnekin, sukat jonnekin, villapaita jonnekin jne) ja ylipäänsä porsastelee.
Nyt voisi tietysti kysyä että "mikset jätä sitä sikaa", mutta mä en nyt jaksa tämän takia rikkoa perhettä, niin etten edes rupea tässä siihen keskusteluun.
Minä haaveilen juuri tuosta samasta, mutta en ole toistaiseksi saanut siihen voimia mistään. Ja miehen tavaroihin (kaikkea vuodesta -80 tai jotain) en saa koskea. Mutta jos edes tämä muu kaaos... tuntuu että se vie voimiani, niitä vähäisiä! On fengshuit pahasti pielessä meillä.
Upeaa että sait tuon tehtyä! Mihin ryhdyt seuraavaksi?