Onko leskeneläke huomioitava asia naimisiinmenoa harkitessa?
Kyllä. Etenkin, jos on yhteisiä lapsia.
Toisessa ketjussa oli väärää tietoa leskeneläkkeestä. Koitan koota vielä omaan ketjuun, miten se muodostuu, kuka sitä saa ja miksi asiasta on hyvä meidän tavallisten ihmisten olla perillä.
1/2
Leskeneläke ei ole sama kaikille. Koska vainaja on maksanut asianmukaisesti ansiotuloistaan eläkemaksut, hänelle on voinut kertyä eläkettä, jota "tasataan" leskelle. Vainajan työeläkekertymää verrataan leskelle kertyneeseen maksettavaan työeläkkeeseen, ja tästä muodostuu maksettava leskeneläkkeen määrä.
Esimerkiksi kun kuollut rouva on kotiäitiurallaan ansainnut pienen, vaikkapa 600 euron työeläkkeen ja leskeksi jääneellä talouspäällikkö-isännälle on kertynyt 1500 e/kk työeläke, isäntäleski saa 0 euroa leskeneläkettä. Vainajarouvan pienestä työeläkkeestä verrattuna lesken saamaan työeläkkeeseen ei syntynyt leskeneläkkeeseen oikeuttavaa osaa.
Jos pienen 600 e/kk työeläkkeen ansainnut leskirouva jää puolestaan leskeksi, ja erittäin hyvin tienanneen isännän työeläke olisi ollut muhkeat 4000 e/kk, leskirouva saa hyvinkin suuren leskeneläkkeen, jopa 2000 euroa/kk. Isännän työansiosta kertyneestä eläkkeestä kuuluu leskelle siis merkittävä osuus.
Kommentit (24)
Lapset vaikuttavat merkittävästi leskeneläkeoikeuteen. Jos on naimisissa ja ei ole yhteisiä lapsia, leskeneläkettä ei saa, jos puoliso menehtyy ennen kuin täytät 50-vuotta. Jos lapsia on, myös nuoret lesket saavat eläkettä eikä ikärajaa ole.
Uutena lapsiperheiden turvana on se, että myös avopuoliso voi saada leskeneläkettä, jos hänellä on menehtyneen kumppanin kanssa yhteinen lapsi. Pikkulapsiperheiden turvaa on lisätty lisäksi sillä, että leskeneläkettä maksetaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, eli jos lapsi on vasta vauva toisen vanhemman kuollessa, leskeneläke ei lopu 10 vuoden kohdalla. Lisäksi lapsi saa lapseneläkettä aina 20 vuotiaaksi asti.
Avopuolisot, joilla ei ole yhteisiä lapsia, eivät siis ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Lisäksi kriteerinä on, että avoliitto on kestänyt vähintään 5 vuotta ennen kuin kumppani menehtyi, ja tämä aika on asuttu yhteisessä asunnossa, jossa yhteinen lapsi myös asuu. Jos on siis muutettu yhteen alle 5 vuotta sitten ja lapsi on syntynyt tänä aikana, avokumppani ei voi saada leskeneläkettä eikä lapsi lapseneläkettä.
Leskeneläkeoikeutta ei myöskään ole, jos menee naimisiin yli 50-vuotiaana ja parilla ei ole yhteistä lasta. Siksi 49-vuotiaiden toisella kierroksella olevien avioitumisessa on pysyvä piikki, kun herätään turvaamaan kumppanin oikeus leskeneläkkeeseen, jos itse sattuisi kuolemaan ennen 65-ikävuotta. Tässäkin on tosin muistettava, että leskeneläkeoikeus alkaa vasta, kun naimisissa on oltu 5 vuotta.
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Tietysti on, ja niillä on aivan eri ehdotkin.
Summa summarum:
leskeneläkkeeseen vaikuttavat ennen kaikkea työeläkekertymä, lesken ikä, naimisiin menon ajankohta, ja liiton kesto sekä yhteiset lapset.
Avioliittosopimus turvaa lesken, mutta myös alaikäisten lasten toimeentuloa kuoleman sattuessa ennenaikaisesti, eikä se vaikuta perikunnan asioihin tai avioehtoon.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Kannattaa piipahtaa oman työeläkeyhtiön sivuilla.
Ei, koska nykyään on mahdollista saada lesken eläkettä myös avoliitossa.
Nythän leskeneläkettä on heikennetty merkittävästi niiden kohdalla, jotka ovat syntyneet 1975 tai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Tietysti on, ja niillä on aivan eri ehdotkin.
Mitä ne ehdot ovat?
Lähinnä tuo vaikuttaa noiden lähes viisikymppisten avoparien jutulta. Silloin leskeneläkkeellä on merkitystä pohdittaessa mennäänkö naimisiin vai ei.
Nuorempien parien motiivit naimisiin menolle on usein ihan toiset ja harvoin leskeksi joutuminen käy edes mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska nykyään on mahdollista saada lesken eläkettä myös avoliitossa.
Vain jos on yhteisiä alaikäisiä lapsia.
Leskeneläke lakkaa, jos leski menee naimisiin.
'Jos on siis muutettu yhteen alle 5 vuotta sitten ja lapsi on syntynyt tänä aikana, avokumppani ei voi saada leskeneläkettä eikä lapsi lapseneläkettä.'
Jännä, jos lapsi ei voi saada lapseneläkettä, jos vanhemmat tuoreita avopuolisoita. Luulisi, että lapseneläkkeesen on oikeutettu ihan jokainen tunnustettu lapsi. Vai mitä tuolla tarkoitetaan?
'Leskeneläke lakkaa, jos leski menee naimisiin.'
Lakkaako, jos ikä on yli 50 vuotta. Eikö siinä ollut joku ikäpykälä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Tietysti on, ja niillä on aivan eri ehdotkin.
En tiedä mihin vastaajaa tässä vittaa, mutta leskeneläkkeen maksamisesta vastaa kansaneläkelaitos eli kela. Kelan maksama leskeneläke määräytyy kuten kuvasin.
Vierailija kirjoitti:
'Jos on siis muutettu yhteen alle 5 vuotta sitten ja lapsi on syntynyt tänä aikana, avokumppani ei voi saada leskeneläkettä eikä lapsi lapseneläkettä.'
Jännä, jos lapsi ei voi saada lapseneläkettä, jos vanhemmat tuoreita avopuolisoita. Luulisi, että lapseneläkkeesen on oikeutettu ihan jokainen tunnustettu lapsi. Vai mitä tuolla tarkoitetaan?
Juuri tätä tarkoitetaan. Myös avioliitossa on 5 vuoden keston kriteeri. Kyseessä ei siis ole mikään kaikille kuuluva etuus, vaan leskeneläkkeen kriteerit ovat tarkoin säädellyt.
Ennen vuoden alusta tullut lakimuutosta avoliitossa asuvat lesket ja heidän lapsensa eivät tosiaan olleet oikeutettu lainkaan perhe-eläkkeeseen, johon siis tämä lesken saama ja lapsen saama osuus kuuluu.
Aloituksessa tämä kohta:
"Jos pienen 600 e/kk työeläkkeen ansainnut leskirouva jää puolestaan leskeksi, ja erittäin hyvin tienanneen isännän työeläke olisi ollut muhkeat 4000 e/kk, leskirouva saa hyvinkin suuren leskeneläkkeen, jopa 2000 euroa/kk. Isännän työansiosta kertyneestä eläkkeestä kuuluu leskelle siis merkittävä osuus."
Mitä jos pariskunnalla on ikäeroa vaikka 20 vuotta, ja leskirouva on 40-vuotiaana ansainnut eläkettä 600e/kk, mutta tulot ovat sillä hetkellä suuremmat kuin miesvainajallansa on eläessään ollut? Saako rouva leskeneläkettä senhetkisen kertymän mukaan, vai lasketaanko siitä jokin arvio, mikä hänen eläkkeensä tulisi olemaan joskus tulevaisuudessa (oletettavasti suurempi kuin miesvainajalla)?
Joka ikinen kerta, kun uusi eduskunta aloittaa työnsä, he huonontavat leskeneläkkeen ehtoja ja vuosilukuja. Toki he ensimmäisenä aamuna nostavat omat palkkansa. Näin on tehty joka ikinen kerta. Sen jälkeen alkaa kajoaminen toisen etuuksiin. Lehdistö ei tästä nosta mitään mekkalaa ja kun uudet vaalit on, niin kukaan ei muista mitä ensin tehtiin.
Voisiko joku juristi tai muu ihminen puuttua tähän asiaan? Ja tuoda medialle tiedoksi tämän vääryyden. Vainaja on siis jo maksanut nämä eläkkeet, joihin eduskunta ja hallitus kajoaa julmasti. Älä vie toisen omaa, sanotaan jossain kirjassakin.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo työeläkkeen perusteella maksettava leskeneläke eri kuin kelan maksama?
Olen ihan hukassa näiden leskeneläkeasioiden kanssa, joten kiva jos ap osaa vastailla kysymyksiin.
Ei ole kovin vaikea, se joka ensin delaa menettää eläkkeensä.
Jos nuoret ovat menneet naimisiin nuorina, ei kannata vanhana enää erota, juuri lesken eläkkeen vuoksi.
Laskukaava on lisäksi sellainen, että jos molemmilla sattuu olemaan saman suuruinen työeläke, oli se sitten 600e,1000e tai vaikka1500e, leskeneläke perusmäärä on aina suurin piirtein sama n. 300 e/kk.
Leskeneläke muodostuu alkueläkkeestä, peruseläkkeestä ja leskeneläkkeen täydennysmäärästä. Lesken saamat ansiotulot puolison kuoleman jälkeen eivät vaikuta mitenkään leskeneläkkeen alkueläkkeeseen eikä leskeneläkkeen peruseläkkeen määrään.
Ansiotulot vaikuttavat vain leskeneläkkeen täydennysmäärään, eli ikään kuin lisäosaan. Täydennysmäärässä on tiukat tulorajat, eivätkä sitä kaikki leskeneläkettä saavat.
1.1.2022 voimaan tullut muutos aiheuttaa sen, että1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä enää vain 10 vuoden ajan. Jos leski on tätä vanhempi eli syntynyt 1974 tai aiemmin, hän saa leskeneläkettä aina 65-vuotiaaksi asti, eli mennään vanhalla mallilla.