Lue keskustelun säännöt.
Onko jokin aihe, mistä haluaisit av:lle kirjoittaa, mutta se on niin kaukana tavallisen ihmisen elämästä, ettet voi?
10.01.2022 |
Esimerkiksi työhösi liittyvä asia tai mikä tahansa muu?
Kommentit (19)
Ihmismielestä - ja esim kateudesta tai häpeästä - keskustelua haluaisin, mutta harva ymmärtää psykologiaa niin syvällisesti. Vain 1-2 vastaajaa voi ilmaantua, joilla on sitä ymmärrystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmismielestä - ja esim kateudesta tai häpeästä - keskustelua haluaisin, mutta harva ymmärtää psykologiaa niin syvällisesti. Vain 1-2 vastaajaa voi ilmaantua, joilla on sitä ymmärrystä.
Minua kiinnostaa. Olen opiskellut teoriassa ja käsitellyt asioita terapiassa. Mikä erityisesti kiinnostaa sinua kateudessa ja häpeässä? Koen molempia usein.
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Asun ulkomailla mutta ulkosuomalaisia on täällä vähän tai sitten ovat aivan eri tilanteissa kuin minä. Ja muutoin tulee jotain ilkeilyä tyyliin "mitäs läksit?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin keskustella ihmissuhteista kunnolla, mutta suurin osa ei ymmärrä yhtään mitään ja vastaukset on hirveää roskaa ja kiusaamista kunnes ketju aika pian poistetaan niiden takia.
Evoluutiopsykologiaan perustuvat mielipiteeni saavat paljon alapeukkuja, sillä moni triggeröityy eikä ymmärrä että taustalla on ihan oikea logiikka. Pariutumisesta oikeasti ymmärtäviä ihmisiä ei yleensä löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla mutta ulkosuomalaisia on täällä vähän tai sitten ovat aivan eri tilanteissa kuin minä. Ja muutoin tulee jotain ilkeilyä tyyliin "mitäs läksit?"
Hei, täällä toinen ulkosuomalainen 👋
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Jatkan vielä. Monet "viisaat" sanovat, että muiden hyväksi tehdyt asiat tuovat syvintä tyydytystä. Uskon, että näin on. Toisaalta tuntuu kornilta lähteä, miettimään, että mitähän vapaaehtoistyötä nyt sitten alkaisi tehdä, koska itselle motiivi tuntuisi itsekeskeiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla mutta ulkosuomalaisia on täällä vähän tai sitten ovat aivan eri tilanteissa kuin minä. Ja muutoin tulee jotain ilkeilyä tyyliin "mitäs läksit?"
Hei, täällä toinen ulkosuomalainen 👋
Täällä kolmas. Huomenta vaan aamukahvin äärestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Jatkan vielä. Monet "viisaat" sanovat, että muiden hyväksi tehdyt asiat tuovat syvintä tyydytystä. Uskon, että näin on. Toisaalta tuntuu kornilta lähteä, miettimään, että mitähän vapaaehtoistyötä nyt sitten alkaisi tehdä, koska itselle motiivi tuntuisi itsekeskeiseltä.
Ala tehdä sellaista vapaaehtoistyötä mistä olet eniten paasannut, saarnannut ja motkottanut koko elämäsi ajan.
Jos tuotantoeläimet ja niiden olot, on ollut se mistä olet päpättänyt, niin ala tehdä jotain. Jos joku ihmisryhmä erityispiirteineen, on ollut se kenen oikeuksia olet suu vaahdossa puolustanut, niin ala tehdä nyt jotain oikeasti.
Sinä itse tiedät mikä asia on ollut se, mistä olet muita opettanut eniten. Nyt on aika tehdä, ja lopettaa pelkät puheet.
Ajattelutapani ylipäätään on niin kaukana että lähes aiheessa kuin aiheessa tulen täällä lytätyksi alta aikayksikön. Kuitenkin olen tunnetusti diplomaattinen luonne, parisuhteeni on toimiva, ihmissuhteet kunnossa ja olen menestynyt jopa työelämässä. Minulla on paljon hyviä ystäviä mutta koronarajoitusten johdosta on tullut välillä kirjoitettua tänne. Surkealla menestyksellä heti jos aihe on vähänkin vakava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Jatkan vielä. Monet "viisaat" sanovat, että muiden hyväksi tehdyt asiat tuovat syvintä tyydytystä. Uskon, että näin on. Toisaalta tuntuu kornilta lähteä, miettimään, että mitähän vapaaehtoistyötä nyt sitten alkaisi tehdä, koska itselle motiivi tuntuisi itsekeskeiseltä.
Ala tehdä sellaista vapaaehtoistyötä mistä olet eniten paasannut, saarnannut ja motkottanut koko elämäsi ajan.
Jos tuotantoeläimet ja niiden olot, on ollut se mistä olet päpättänyt, niin ala tehdä jotain. Jos joku ihmisryhmä erityispiirteineen, on ollut se kenen oikeuksia olet suu vaahdossa puolustanut, niin ala tehdä nyt jotain oikeasti.
Sinä itse tiedät mikä asia on ollut se, mistä olet muita opettanut eniten. Nyt on aika tehdä, ja lopettaa pelkät puheet.
Kiitos vastauksesta. En ole paasannut, saarnannut tai motkottanut tai päpättänyt oikein mistään koskaan. Eli tälläistä poltetta ei ole ollut maailman tai muun pelastamiseen. Ehkä tässä suhteessa vähän sivustakatsojan rooli ollut maailman menosta. Siksi lähteminen johonkin vapaaehtoistyöhön tms. tuntuisi jotenkin falskilta ja päälleliimatulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Jatkan vielä. Monet "viisaat" sanovat, että muiden hyväksi tehdyt asiat tuovat syvintä tyydytystä. Uskon, että näin on. Toisaalta tuntuu kornilta lähteä, miettimään, että mitähän vapaaehtoistyötä nyt sitten alkaisi tehdä, koska itselle motiivi tuntuisi itsekeskeiseltä.
Ala tehdä sellaista vapaaehtoistyötä mistä olet eniten paasannut, saarnannut ja motkottanut koko elämäsi ajan.
Jos tuotantoeläimet ja niiden olot, on ollut se mistä olet päpättänyt, niin ala tehdä jotain. Jos joku ihmisryhmä erityispiirteineen, on ollut se kenen oikeuksia olet suu vaahdossa puolustanut, niin ala tehdä nyt jotain oikeasti.
Sinä itse tiedät mikä asia on ollut se, mistä olet muita opettanut eniten. Nyt on aika tehdä, ja lopettaa pelkät puheet.
Kiitos vastauksesta. En ole paasannut, saarnannut tai motkottanut tai päpättänyt oikein mistään koskaan. Eli tälläistä poltetta ei ole ollut maailman tai muun pelastamiseen. Ehkä tässä suhteessa vähän sivustakatsojan rooli ollut maailman menosta. Siksi lähteminen johonkin vapaaehtoistyöhön tms. tuntuisi jotenkin falskilta ja päälleliimatulta.
Uskomatonta että nykyään on joku ihminen joka ei muka päpätä, moralisoi, saarnaa ja viisastele maailmaa paranten?
Uskoisinkohan edes sinua?
Hei! Sinä joka olet ollut sivustakatsojana tai sellaisessa roolissa, niin mitä jos ryhtyisit valokuvaajaksi tai elokuvaajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaisen, työn rasitteista ennenaikaisesti (tienannut tarpeeksi) itsensä vapauttaneen kärvistely siitä, mitä loppuelämällä oikein tekisi.
Mäkin kärvistelen. Elän tällä hetkellä säästöilläni ja on aikaa miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Oman tekemisen motiiveja miettii. Itsestä lähteviä ja nautintoja tuottavia asioita (syöminen, alkoholi, seksi, liikunta) voi tehdä aika rajallisen ajan valveillaoloajasta viime kädessä. Muista lähteviä, altruistisia asioita, vaikka vapaaehtoistyötä voi tietysti tehdä vaikka 24/7. Siinäkin voi varmaan itsensä hukata ja uuvuttaa.
No kirjoja voi tietysti lukea tai muuta kulttuuria harrastaa myös 24/7 omaan tahtiin.
Jatkan vielä. Monet "viisaat" sanovat, että muiden hyväksi tehdyt asiat tuovat syvintä tyydytystä. Uskon, että näin on. Toisaalta tuntuu kornilta lähteä, miettimään, että mitähän vapaaehtoistyötä nyt sitten alkaisi tehdä, koska itselle motiivi tuntuisi itsekeskeiseltä.
Ala tehdä sellaista vapaaehtoistyötä mistä olet eniten paasannut, saarnannut ja motkottanut koko elämäsi ajan.
Jos tuotantoeläimet ja niiden olot, on ollut se mistä olet päpättänyt, niin ala tehdä jotain. Jos joku ihmisryhmä erityispiirteineen, on ollut se kenen oikeuksia olet suu vaahdossa puolustanut, niin ala tehdä nyt jotain oikeasti.
Sinä itse tiedät mikä asia on ollut se, mistä olet muita opettanut eniten. Nyt on aika tehdä, ja lopettaa pelkät puheet.
Kiitos vastauksesta. En ole paasannut, saarnannut tai motkottanut tai päpättänyt oikein mistään koskaan. Eli tälläistä poltetta ei ole ollut maailman tai muun pelastamiseen. Ehkä tässä suhteessa vähän sivustakatsojan rooli ollut maailman menosta. Siksi lähteminen johonkin vapaaehtoistyöhön tms. tuntuisi jotenkin falskilta ja päälleliimatulta.
Toimittaja, kuvaaja, journalisti tai joku. Puolueettomia, öyhöttämättömiä sivustakatsojia aina tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla mutta ulkosuomalaisia on täällä vähän tai sitten ovat aivan eri tilanteissa kuin minä. Ja muutoin tulee jotain ilkeilyä tyyliin "mitäs läksit?"
Hei, täällä toinen ulkosuomalainen 👋
Täällä kolmas. Huomenta vaan aamukahvin äärestä.
Huomenta!
T. Se eka ulkosuomalainen
Liike-elämää käsittelevät ketjut yleensä poistetaan varsin nopeasti. Tai jotkut agitoituvat pahasti kaikesta kaupallisuudesta.