Lue keskustelun säännöt.
Juomisen lopettaminen pelottaa
05.01.2022 |
Pari vuotta on alkoholin kanssa mennyt aika lujaa. Määrät eivät ole kovin suuria paitsi silloin tällöin, mutta tissuttelua on liian usein. Tuntuu, että päälle on jäänyt "krooninen krapula", eli heikko olo kestää pitkään vaikka en olisi juonut edes suurta määrää edellisenä päivänä. Runsas juominen on johtunut lähinnä kaveriporukasta jossa yhteinen ajanviettoa sisältää usein alkoholia. Haluaisin kovasti vähentää reippaasti ja pitää ainakin tauon ihan kokonaan juomisesta. En ole humalanhakuinen juoja vaan kyse on enemmänkin (pahasta) päälle jääneestä tavasta. Nyt kun kaveriporukka on vähän vaihtunut niin olisi oiva hetki todella vähän tehdä ryhtiliikettä.
Ongelma onkin se, että pelkään vierotusoireita joita tulee kun on juonut pidemmän aikaa lähes tauotta. :/ Olen lukenut ja kuullut kauhutarinoita siitä kuinka olo on aivan sietämätön ja voi olla jopa vaarallista lopettaa seinään kotona itsekseen. Todella pahassa krapulassa rinnassa muljahtelee, kädet tärisee ja on vuoroin kylmä ja kuuma jne. Onko ihan turvallista lopettaa seinään ja millaisia keinoja olisi tehdä olosta mahdollisimman siedettävä kotikonstein?
Moralisointia en kaipaa, ymmärrän itsekin että olen juonut liikaa. Asiallisia neuvoja olisi kiva saada. Olen 30 sikäli se kiinnostaa ja on olennaista.
Kommentit (29)
Katkon kautta, jos alkoholin lopettamisesta tulee kovat vieroitusoireet. Katkolla varmistetaan, että kroppasi kestää lopettamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkon kautta, jos alkoholin lopettamisesta tulee kovat vieroitusoireet. Katkolla varmistetaan, että kroppasi kestää lopettamisen.
Siinä sen näkee kuinka rankka aine alkoholi on. Vierotusoireet on niin rajuja että joudutaan lääkitsemään.
EN ole lääkäri, en edes hoitaja, mutta vakavien vieroitusoireiden syntyminen edellyttää tietojeni mukaan yhtäjaksoista pitkäkestoista juomista. Siis sitä, että elimistössä on alkoholia koko ajan; kun herää, niin ensimmäisenä aloittaa korjaussetillä ja siitä jatkuu sammumiseen saakka tissuttelu.
Mutta vaikka itse tämän kerron, niin älä koskaan luota pelkästään keskustelupalstoihin vaan ole yhteydessä ammattilaisiin.
Olen itse juonut usean vuoden ajan joka ilta 6-8 annosta, viikonloppuisin hieman enemmänkin. Mutta vain iltaisin. Päivät teen töitä, illalla on muita menoja ja kotitöitä yms, mutta noin kahdeksan aikaan illalla korkkaan ja vetäisen nopeaan tahtiin "unilääkkeeksi" vähän kirkkaita ja yhden keskioluen ja/tai viiniä. Viime vuoden aikana olin juomatta yhteensä alle 10 päivää, pisimmillään kolme päivää peräkkäin. Nyt en ole ottanut mitään uudenvuodenaaton jälkeen. Tänään särkee päätä, muuten ei ole ollut minkäänlaisia vieroitusoireita. Krapulaahan minulla ei ole ollut enää aikoihin, vain jatkuva "tunkkainen" olo aamuisin ja aamupäivisin.
Voi olla että aivot jekuttaa tuolla haittavaikutusten pelolla, vaikka oikeesti se muutos on se pelottava, koska se on uutta, eikä samaa mihin on tottunut.
Oon pahoillani, mutta olet sairastunut sairauteen nimeltä alkoholismi. Jos katkolle meno tuntuu liian pelottavalta ajatukselta on pohjalle vielä reippaasti matkaa. Toki voit yrittää lopettaa omin voimin kotona mutta t.näk. legendaarisena neljäntenä päivänä et enää kestä ahdistusta ja pelkotiloja. Vaaralliset sydänoireet hyvin harvinaisia, delirium ei tule läheskään kaikille, kramppitaipumus on aika harvalla. Sydänoireet ja tärinä on kyllä ikävä kestää ilman betasalpaajaa. Aivokemioiden _täysi_ normalisoituminen vie tuossa tilanteessa kuukausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani, mutta olet sairastunut sairauteen nimeltä alkoholismi. Jos katkolle meno tuntuu liian pelottavalta ajatukselta on pohjalle vielä reippaasti matkaa. Toki voit yrittää lopettaa omin voimin kotona mutta t.näk. legendaarisena neljäntenä päivänä et enää kestä ahdistusta ja pelkotiloja. Vaaralliset sydänoireet hyvin harvinaisia, delirium ei tule läheskään kaikille, kramppitaipumus on aika harvalla. Sydänoireet ja tärinä on kyllä ikävä kestää ilman betasalpaajaa. Aivokemioiden _täysi_ normalisoituminen vie tuossa tilanteessa kuukausia.
Katkolle meneminen ei varsinaisesti pelota, mutta mielummin olisin kotona kumppanin kanssa. Betasalpaajaa löytyy kyllä. AP
Vierailija kirjoitti:
EN ole lääkäri, en edes hoitaja, mutta vakavien vieroitusoireiden syntyminen edellyttää tietojeni mukaan yhtäjaksoista pitkäkestoista juomista. Siis sitä, että elimistössä on alkoholia koko ajan; kun herää, niin ensimmäisenä aloittaa korjaussetillä ja siitä jatkuu sammumiseen saakka tissuttelu.
Mutta vaikka itse tämän kerron, niin älä koskaan luota pelkästään keskustelupalstoihin vaan ole yhteydessä ammattilaisiin.
Olen itse juonut usean vuoden ajan joka ilta 6-8 annosta, viikonloppuisin hieman enemmänkin. Mutta vain iltaisin. Päivät teen töitä, illalla on muita menoja ja kotitöitä yms, mutta noin kahdeksan aikaan illalla korkkaan ja vetäisen nopeaan tahtiin "unilääkkeeksi" vähän kirkkaita ja yhden keskioluen ja/tai viiniä. Viime vuoden aikana olin juomatta yhteensä alle 10 päivää, pisimmillään kolme päivää peräkkäin. Nyt en ole ottanut mitään uudenvuodenaaton jälkeen. Tänään särkee päätä, muuten ei ole ollut minkäänlaisia vieroitusoireita. Krapulaahan minulla ei ole ollut enää aikoihin, vain jatkuva "tunkkainen" olo aamuisin ja aamupäivisin.
Vieroitusoireiden vaikeus ja kesto riippuu täysin ihmisestä, ei korreloi pelkästään juotujen määrien tai juomaputkien keston kanssa. Herkkähermostoiset kärsivät eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani, mutta olet sairastunut sairauteen nimeltä alkoholismi. Jos katkolle meno tuntuu liian pelottavalta ajatukselta on pohjalle vielä reippaasti matkaa. Toki voit yrittää lopettaa omin voimin kotona mutta t.näk. legendaarisena neljäntenä päivänä et enää kestä ahdistusta ja pelkotiloja. Vaaralliset sydänoireet hyvin harvinaisia, delirium ei tule läheskään kaikille, kramppitaipumus on aika harvalla. Sydänoireet ja tärinä on kyllä ikävä kestää ilman betasalpaajaa. Aivokemioiden _täysi_ normalisoituminen vie tuossa tilanteessa kuukausia.
Katkolle meneminen ei varsinaisesti pelota, mutta mielummin olisin kotona kumppanin kanssa. Betasalpaajaa löytyy kyllä. AP
Okei toki voit yrittää kotona, se voi helpottaa paljon kun et ole yksinäsi JA jos kumppanisi tajuaa että nyt on tosi kyseessä. Ei ollut btw sitten tarkoitus olla mitenkään tyly haluan selventää. JOS et onnistu itse lopettamaan, niin sitten pitää pystyä nöyrtymään ja hakeutumaan sinne katkolle. Tsempit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani, mutta olet sairastunut sairauteen nimeltä alkoholismi. Jos katkolle meno tuntuu liian pelottavalta ajatukselta on pohjalle vielä reippaasti matkaa. Toki voit yrittää lopettaa omin voimin kotona mutta t.näk. legendaarisena neljäntenä päivänä et enää kestä ahdistusta ja pelkotiloja. Vaaralliset sydänoireet hyvin harvinaisia, delirium ei tule läheskään kaikille, kramppitaipumus on aika harvalla. Sydänoireet ja tärinä on kyllä ikävä kestää ilman betasalpaajaa. Aivokemioiden _täysi_ normalisoituminen vie tuossa tilanteessa kuukausia.
Katkolle meneminen ei varsinaisesti pelota, mutta mielummin olisin kotona kumppanin kanssa. Betasalpaajaa löytyy kyllä. AP
Eikö nykyisin tarjota muutenkin ensisijaisesti avokatkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varoitan ettei se tuohon jää, vaan voi käydä kuten minulla, että elämänilo katoaa kokonaan. Kannattaa varautua siis. Ne oireet jotka kuittaisin edellisen illan kaljoilla eivät poistuneetkaan, vaan edelleen lämpöilen useina päivinä viikossa, en jaksa mitään, olen koko ajan väsynyt, ei huvita tehdä mitään, sydän hakkaa kahtasataa kun nousen pystyasentoon. Sinänsä juomisen lopettamisessa ei edes ollut mitään ongelmaa, enkä kaipaa sitä yhtään, mutta täytyy myöntää että kyllä tämä elämä oli mukavampaa silloin kun vielä oli edes välillä kivaa (eli nousuissa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EN ole lääkäri, en edes hoitaja, mutta vakavien vieroitusoireiden syntyminen edellyttää tietojeni mukaan yhtäjaksoista pitkäkestoista juomista. Siis sitä, että elimistössä on alkoholia koko ajan; kun herää, niin ensimmäisenä aloittaa korjaussetillä ja siitä jatkuu sammumiseen saakka tissuttelu.
Mutta vaikka itse tämän kerron, niin älä koskaan luota pelkästään keskustelupalstoihin vaan ole yhteydessä ammattilaisiin.
Olen itse juonut usean vuoden ajan joka ilta 6-8 annosta, viikonloppuisin hieman enemmänkin. Mutta vain iltaisin. Päivät teen töitä, illalla on muita menoja ja kotitöitä yms, mutta noin kahdeksan aikaan illalla korkkaan ja vetäisen nopeaan tahtiin "unilääkkeeksi" vähän kirkkaita ja yhden keskioluen ja/tai viiniä. Viime vuoden aikana olin juomatta yhteensä alle 10 päivää, pisimmillään kolme päivää peräkkäin. Nyt en ole ottanut mitään uudenvuodenaaton jälkeen. Tänään särkee päätä, muuten ei ole ollut minkäänlaisia vieroitusoireita. Krapulaahan minulla ei ole ollut enää aikoihin, vain jatkuva "tunkkainen" olo aamuisin ja aamupäivisin.
Vieroitusoireiden vaikeus ja kesto riippuu täysin ihmisestä, ei korreloi pelkästään juotujen määrien tai juomaputkien keston kanssa. Herkkähermostoiset kärsivät eniten.
Kyllä ne fyysiset oireet riippuvat myös määristä. Jos ymmärsin oikein, niin ap ei juo päivittäin, tai sitten ymmärrän väärin kohdan tissuttelua on liian usein. Ja jos kerran on välissä päiviä, jolloin ei juo, eikä vieroitusoireita ole tullut, niin ei ole kovin suurta syytä olettaa, että niitä tulisi jatkossakaan. Eiväthän ne ensimmäisenä päivänä ala mutta aika pian kuitenkin.
Juuri tämän päivän Hesarissa on ihan hyvä juttu riippuvuudesta ja aivojen välittäjäaineista.
"Kun ihminen juo alkoholia, gamma-aminovoihapon eli gaba-välittäjäaineen määrä hermostossa lisääntyy. Gaba jarruttaa hermosolujen toimintaa, ja niiden kyky välittää viestejä heikkenee.
Jotta viestien välitys edelleen onnistuisi, hermosolut joutuvat säätämään toimintaansa. Ne alkavat esimerkiksi tuottaa lisää joitain välittäjäaineita, kuten vireystilaa nostavaa serotoniinia ja mielihyvähormoni dopamiinia.
Jos alkoholin saanti loppuu yhtäkkiä, hermosolut eivät ehdi sopeutua muutokseen. Välittäjäaineita vapautuu vääriä määriä, ja aivot toimivat paikoin ylikierroksilla.
Lievässä tapauksessa ihminen saa päänsärkyä ja pahoinvointia eli potee krapulaa. Mikäli takana on viikkoja kestänyt juomaputki, aivotoiminnan kemiallinen epätasapaino voi johtaa kouristuksiin, kramppeihin ja hallusinaatioihin. Pahimmillaan kehittyy vaikeasti hoidettava sekavuustila delirium tremens eli kansankielellä juoppohulluus. Siihen päätyvistä noin joka kymmenes kuolee." (boldaus minun)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani, mutta olet sairastunut sairauteen nimeltä alkoholismi. Jos katkolle meno tuntuu liian pelottavalta ajatukselta on pohjalle vielä reippaasti matkaa. Toki voit yrittää lopettaa omin voimin kotona mutta t.näk. legendaarisena neljäntenä päivänä et enää kestä ahdistusta ja pelkotiloja. Vaaralliset sydänoireet hyvin harvinaisia, delirium ei tule läheskään kaikille, kramppitaipumus on aika harvalla. Sydänoireet ja tärinä on kyllä ikävä kestää ilman betasalpaajaa. Aivokemioiden _täysi_ normalisoituminen vie tuossa tilanteessa kuukausia.
Katkolle meneminen ei varsinaisesti pelota, mutta mielummin olisin kotona kumppanin kanssa. Betasalpaajaa löytyy kyllä. AP
Okei toki voit yrittää kotona, se voi helpottaa paljon kun et ole yksinäsi JA jos kumppanisi tajuaa että nyt on tosi kyseessä. Ei ollut btw sitten tarkoitus olla mitenkään tyly haluan selventää. JOS et onnistu itse lopettamaan, niin sitten pitää pystyä nöyrtymään ja hakeutumaan sinne katkolle. Tsempit!
Todellakin mielummin lopettaisin kotona rakkaan ollessa läsnä. Hän kyllä ymmärtää tilanteen ja haluaa olla tukena. En siis ole ottanut selvää, että miten paikkakunnallani tuo katko toimii eli hakisinko tarvittaessa tarvittavat lääkkeet jostain, tapaisin hoitajaa jne vai viettäisinkö aikani hetken poissa kotoa ja jos, saanko kuitenkin normaalisti käyttää puhelinta ja olla yhteydessä kotiin yms. Ja no worries, et kuulostanut tylyltä. Kiitos tsempistä! AP
Ollaan tässä varmaan aika yksilöllisiä. Käytin alkoholia päivittäin 4-10 annosta kymmenen vuoden ajan ja lopetin seinään. Ei mitään kuvaamasi kaltaisia oireita. Krapula ei tullut mieleenkään tuosta olotilasta.
Kolme vuotta meni raittiina, sitten vähän rauhallisempaa päivittäiskäyttöä (1-4 annosta) kahdeksan vuotta. Toisen kerran lopettaminen oli vaikeampaa mutta vain henkisesti, koska tiesin tämän olevan loppuelämän valinta. Ei mitään pelkäämiäsi viekkareita taaskaan, vaikka minut voisi kyllä luokitella herkkähermoiseksi.
Jos et hae tai tarvitse ammattiapua, lue edes lopettamisen vaikutuksista. Lataa joku appi, joka kertoo mitä kropassasi ja mielessäsi tässä kohtaa tapahtuu. Voi auttaa sietämään esim. tilapäiset unihäiriöt, ahdistuksen ja ruokahaluasiat.
Lopettaminen kannattaa, tsemppiä siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sekavaa tekstiä tissuttelusta ja kuitenkin sydäntä muljauttelevista krapuloista. En saa ihan selvää kummasta nyt sitten on kyse, mutta tissuttelusta selviää pitämällä itsensä alkuun kiireisenä ja hyväksymällä alun kuolettavan tylsyyden, ihan linnunmaitoa. Kovempi dokailu kannattaa ensin saada laskemaan kohtuullisemmalle tasolle, siitä se mieliala pikkuhiljaa korjaantuu ja pelot lopettamisesta hälvenee, koska mitään muuta pelottavaa ei ole kuin totutun rutiinin muuttaminen, se kivistää takaraivossa missä tahansa muussakin elintavan muutoksessa, pitää vaan antaa asialle vähän aikaa :)
Omat sydämen muljahelut eivät loppuneet alkoholin käytön lopettamiseen, että oletko ap varma ettei sulla ole myös jotain muuta probleemaa?
Mitään lääkkeitä en lopettamiseen suosittele, ellet ole niin pahassa jamassa että terveydenhoito niitä määrää juuri tähän tarkoitukseen. Olet tottunut siihen, että jokin aine säätelee olojasi. Lääkkeiden käyttö on kuin luvallinen vaihtoehto raitistujalle. Älä ota korvaavaa riippuvuutta, vaan vahvista psyykeäsi ja anna kehosi korjata häiriötila ihan itse.
Join joskus pelkkää kaljaa reilun vuoden ja lopettamisen jälkeen en nukkunut viikkoon yhtään. Uni tuli vasta unilääkkeillä.
Hieno päätös, onnea! :)
Nyt kun kumppanisi ilmeisesti tukee juomisen lopettamistasi, ja on tukenasi, on myös tärkeää tehdä itselleen aikataulu ensimmäiseksi viikoksi. Tätä viikko aikataulun tekemistä voi jatkaa niin kauan kuin tarvetta ilmenee.
Eli on siis tärkeää etukäteen miettiä ohjelmaa ja tekemiset, kun olo ja mielentila yrittää mahdollisesti vain masentaa ja saada sinut jäämään sänkyyn.
Terveellinen ruokavalio on tässä tärkeä tukitoimi, eli mieti ruokalista etukäteen, ja hanki tarvittavat aineet etukäteen, ettei ruuan teko jää kaupassa käymättömyydestä kiinni. Ota myös vitamiinit tuplana tänä aikana.
Ruokalistan lisäksi suunnittele joka päivälle esim kaksi ulkoilua, pientä happihyppyä. Jotain kevyttä liikuntaa, joku kiva elokuva joka päivälle. Soita joka päivä yhdelle ystävälle tai sukulaiselle, ja kysele kuulumiset.
Kun sinulla on aikataulu missä asiat suurinpiirtein tapahtuvat aina samaan aikaan, luot uusia terveellisiä rutiineja mitkä auttavat selviämään huonoista hetkistä. Pidä rutiineista kiinni! Kun kuulet päivittäin muiden ihmisten kuulumisia, et jää vain ns oman pään sisääsi vellomaan. On helpompi suhtautua omiin huonoihinkin fiiliksiin, kun tietää ettei ole ns yksin tässä maailmassa.
Luo myös pari uutta soittolistaa sinulle uusista biiseistä, mihin ei liity mitään vanhoja muistoja, ja mitä et varsinkaan ole kuunnellut ikinä juodessasi. Kuuntele musiikkia taustalla. Se virkistää ja tsemppaa, ja ehdollistut ns uusiin voimabiiseihin huonolla hetkellä. Niistä tulee muistoja, missä selvisit huonosta fiiliksestä ilman alkoholia, musiikin avustamana, kun itse teit sen työn! :)
Onnistut kyllä! Muista että pelko ja ahdistus ovat yhtä lailla tunteita kuin ilo ja tyytyväisyys. Ne tulevat ja menevät. Niitä ei tarvi pelätä, ne eivät ole "totta", ne ovat tunteita, mitä pystyt hallitsemaan kunhan pääset ylimääräisestä kemikaalista, alkoholista, eroon!
Tsemppiä❤️
Et ole siinä jamassa että tarvitsisit katkoa tai lääkitystä. Ajat itsesi vain pahempaan jamaan, jos alat popsia bentsoja tai unilääkkeitä. Ota tehokuuri vitamiineja, tarkasta ruokavaliosi, ala keskittyä terveelliseen syömiseen ja unirytmiin. Se on alussa vaikeaa, ja kaikki tuntuu masentavalta, koska sun aivot on tottuneet kemialliseen hyvinvointiin. Mutta kun siitä selviää, ja elämä alkaa näyttää todellisen ihanuutensa, ihmettelet miksi olet koskaan edes halunnut sotkea aivokemiaasi. Tiedän mistä puhun. 8 vuotta raittiina.
tissuttelusta tuu mitään krapuloita ees. Jos vedät litran kossua päivässä vuodesta toiseen ei kannata ehkä seinään lopettaa.