Mummo pudotti pommin
Isälläni on useampi veli ja sisko. Näistä yksi on tiettävästi syntynyt toiselle miehelle, se ei ole ollut enää aikoihin salaisuus. Nyt mummo on jo melkein 90-vuotias ja kertoi, että toinenkin lapsista on toisen miehen, eikä vain yksi.
Mummo on ollut huonossa kunnossa, joten en halua
valtavaa myllerrystä, jonka tämä tieto levitessään aiheuttaisi. Hän ei välttämättä kestäisi sitä.
Mutta, entäpä henkilö, jota asia koskettaa- Eli aikuinen yli 50 vuotias ihminen, joka ei tiedä biologista isäänsä. Onko parempi, ettei saa tietääkään? Vai että saa tietää, mutta milloin?
Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (108)
Kertoisin.
Mummohan on tiedon kanssa elänyt jo ainakin 50 vuotta, joten tuskin kovasti häntä enää rasittaa ja sitäpaitsi itse halusi asiasta kertoa.
En kertois. Miehellä on vanhemmat, se riittää.
Mummo kertoi asian sinulle? Mutta ei kyseiselle lapselle? En sekaantuisi asiaan lainkaan.
Näillä tiedoilla haiskahtaa provolta.
Kyllä ilman muuta tälläinen asia kuuluu mielestäni nykypäivänä kertoa. Jotenkin hienostuneen varovasti ehkä, mutta kuitenkin.
Kaikenlainen sukututkimus ja geenitestit on hot. Pahinta olisi jos henkilö ei saisi tietää asiasta ennen kuin joku sukulaista tajuaa sen testeistä (jotka ainakin minun tuttavapiirissäni ovat todella suosittuja).
Parhaimmillaan tämä joku löytää uusia sukulaisia.
M53
Eikö sellaisen asian esille tulo voi järkyttää, jonka on halunnut salata viimeiset 50vuotta?
Tiedätkö 100 varmasti, että mummo on järjissään. En luottais viime voimilla kerrottuihin asioihin, todellisuus ja houreet menee sekaisin.
Kyseisen lapsen pitää saada tietää.
En ole vielä viittäkymmentä, mutta jos oma isä ei olisikaan biologinen isäni, kuulisin asian mieluiten suoraan äidiltäni, enkä joltain nuoremmalta serkulta tms. (mulla ei ole lapsia). Joltain muulta kuultuna asia vaikuttaisi jonkinlaiselta pahantahtoiselta juoruilulta, pyrkimyksenä romuttaa elämän peruspilareita toiselta, väite, jonka tarkistaminen olisi erittäin vaikeaa ja johtaisi todennäköisesti vain riitoihin.
Ei ole provo. Ei ole kertonut muille. Olen jälkeläisistä läheisin.
Ap
Et voi tietää, onko mummo jo kauan sitten kertonut asianosaiselle hänen isänsä.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hankalaa prinnön suhteen myös
Täh? No mitä hankalaa tuossa on? Kaikki kuitenkin ovat mummon rintaperillisiä
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä viittäkymmentä, mutta jos oma isä ei olisikaan biologinen isäni, kuulisin asian mieluiten suoraan äidiltäni, enkä joltain nuoremmalta serkulta tms. (mulla ei ole lapsia). Joltain muulta kuultuna asia vaikuttaisi jonkinlaiselta pahantahtoiselta juoruilulta, pyrkimyksenä romuttaa elämän peruspilareita toiselta, väite, jonka tarkistaminen olisi erittäin vaikeaa ja johtaisi todennäköisesti vain riitoihin.
Tarkoitatko, etten kerro hänelle vaan vaikeneminen on paras vaihtoehto?
Ap
Onko mummo järjissään? Äidilläni 80 v. on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö. On periaatteessa ihan "järjissään", mutta reaalimaailman rinnalla on sitten nämä harhaluulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä viittäkymmentä, mutta jos oma isä ei olisikaan biologinen isäni, kuulisin asian mieluiten suoraan äidiltäni, enkä joltain nuoremmalta serkulta tms. (mulla ei ole lapsia). Joltain muulta kuultuna asia vaikuttaisi jonkinlaiselta pahantahtoiselta juoruilulta, pyrkimyksenä romuttaa elämän peruspilareita toiselta, väite, jonka tarkistaminen olisi erittäin vaikeaa ja johtaisi todennäköisesti vain riitoihin.
Tarkoitatko, etten kerro hänelle vaan vaikeneminen on paras vaihtoehto?
Ap
En sano mitä muiden tulisi tehdä vaan mitä itse ajattelisin jos omalle kohdalle sattuisi.
Mutta kuten joku tuolla ylempänä esitti, mistä tiedät ettei hän olisi jo joskus kauan sitten kertonut asian muille ja sinä olet itseasiassa viimeinen jolle hän on asian kertonut :D
Vierailija kirjoitti:
Onko mummo järjissään? Äidilläni 80 v. on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö. On periaatteessa ihan "järjissään", mutta reaalimaailman rinnalla on sitten nämä harhaluulot.
Välillä muisti reistailee arkisissa asioissa. Hyvin selkeästi kertoi tämän asian, ei tietoakaan harhaluuloisuudesta. Tiedän isovanhempien liiton olleen varsin räikeä, joten voin hyvin uskoa, että todella asia on kuten on kerrottukin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä viittäkymmentä, mutta jos oma isä ei olisikaan biologinen isäni, kuulisin asian mieluiten suoraan äidiltäni, enkä joltain nuoremmalta serkulta tms. (mulla ei ole lapsia). Joltain muulta kuultuna asia vaikuttaisi jonkinlaiselta pahantahtoiselta juoruilulta, pyrkimyksenä romuttaa elämän peruspilareita toiselta, väite, jonka tarkistaminen olisi erittäin vaikeaa ja johtaisi todennäköisesti vain riitoihin.
Tarkoitatko, etten kerro hänelle vaan vaikeneminen on paras vaihtoehto?
Ap
En sano mitä muiden tulisi tehdä vaan mitä itse ajattelisin jos omalle kohdalle sattuisi.
Mutta kuten joku tuolla ylempänä esitti, mistä tiedät ettei hän olisi jo joskus kauan sitten kertonut asian muille ja sinä olet itseasiassa viimeinen jolle hän on asian kertonut :D
Siitäpä tiedän, kun aiheesta on yleisesti puhuttu suvun kesken. Luitko aloituksen?
Ap
Ajattelen ehkä hölmösti, mutta minusta on täysin tarpeetonta kertoa tuollaista. Eihän sitä miestä edes välttämättä ole mahdollista löytää, joten mikä hyöty siitä loppujen lopuksi olisi. Jotenkin en osaa arvostaa totuutta pelkän totuuden takia, jos siitä valheesta ei ole koskaan ollut mitään haittaa kenellekään.
Kehoita mummoa kertomaan asia itse. Tällainen asia on paras kuulla asianosaiselta itseltään eikä joltain sivulliselta.
Tosi hankalaa prinnön suhteen myös