Tuntuu todella pahalta. Äiti joi joulun ja on nyt masentunut kun emme olleet hänen kanssaan.
Kirjoitin tästä jouluaattona mutta jäsentelen tässä omia ajatuksiani tapahtuneiden kulusta.
Jouluaattona tuli humalassa joulua viettämään meille lapsiensa luokse.
Hänellä on tiukka kielto alkoholin käytöstä meidän seurassa ja asiaa on käsitelty useita kertoja. Johtuu vain siitä koska alkaa erittäin riidanhaluiseksi ja dramaattiseksi juotuaan. Aivan toiseksi ihmiseksi, joskus jopa psykoottiseksi.
No jouluaatto meni lopulta ihan ok kun joi salassa muilta perheenjäneiltä ja suht kohtuullisesti. Rauhoittelin tilannetta, jotta äiti voisi viettää jouluaattoa kanssamme, toivoen että kaikki päättyy hyvin.
Lähti kotiin hyvillä mielin ja toivotti meidät joulupäivän aterialle.
Sovimme, että on sitten täysin selvinpäin kun tulemme aamupäivästä syömään.
No ei ollut, oli ihan reilusti juonut, todella kännissä ja väitti juoneensa kaksi kaljaa. Veli suuttui ja lähdimme pois samantien.
Rupesi itkemään ja syyllisti minuakin ja laitteli perään vielä useita känniviestejä kun hänen joulu pilalla ja kaikki ruoat teki meitä varten, muistutti, että hän on meidät synnyttänyt ja kehtaammekin näin tehdä.
Tänään kävin äidin luona vielä kun piti hakea yksi juttu. Ei puhunut sanaakaan, katsoi tyhjyyteen ja litroittain viinapulloja vieressä. Oli selvästi hyvin masentunut ja loukkaantunut. Jälleen viina maistui, tänäänkin. Varmaan meidän vika sekin ja raivosi, että minun pitää pysyä kaukana.
Lähdin tietenkin heti kun piti hakea vain tärkeä tavara ennen kuin lähden toiselle paikkakunnalle.
Pahalta tuntuu. Tavallaan syylliseltå että pilasimme hänen joulun ja että hänellä meni aikaa ja rahaa turhaan. On muutenkin köyhä.
Samalla olen sanaton, en tiedä miten asiaa pitäisi käsitellä. Huoli hänestä ja samalla olen täysin kyvytön tekemään mitään saatika kestämään hänen humalaisia ulostulojaan.
No ei voi mitään, toivottavasti hän ei masennu enempää.
Kommentit (62)
Otan osaa.
Tuo lienee pitkään jatkunut ongelma?
Oletko hakenut itsellesi apua esimerkiksi al-anonista?
Joulun pilasi äitisi juomisellaan, et sinä.
Alkoholistit syyllistävät ja sairastuttavat ympäristönsä.
Ehkä terapia auttaisi sinua ymmärtämään sen.
Viis typerästä juoppoämmästä. IIhan tarpeeksi siellä kuljitte. Moni selväpäinenkään ei saanut mitään huomiota koko jouluna.
Voi sinua. Et voi kantaa äitisi ongelmia ja taakkoja, niin se vain on.
Juova ihminen on sitten toinen juttu. Äitisi ei nähtävästi pysty enää kontrolloimaan juomistaan. Alkoholismi on jo pitkällä. Surkea tosiasia on, että jos hän ei itse halua lopettaa ja tee asialle jotain, niin ei se lopu. On oikein laittaa hänelle rajat ja vaatia juomattomuutta, kun hän on teidän kanssa. Pahalta tuntuu, kun ihminen tuhoaa itsensä ja suhteet läheisiin, mutta minkäs teet.
Toivon sinulle ja perheellesi hyvää tulevaa vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa.
Tuo lienee pitkään jatkunut ongelma?
Oletko hakenut itsellesi apua esimerkiksi al-anonista?
On ihan lapsuudestani ollut alkoholisti. Kai sitä aina toivoo että olisi edes harvoina päivinä kuten jouluna selvänä. Kun joskus se onnistuu mutta ilmeisesti hän juo nykyään vielä enemmän. Ennen joi "vain" jokatoinen päivä kun taas nyt on pitkiä putkia ja usein.
En voi tehdä mitään. Se on kamala tunne.
Nähdä åiti masentuneena ja täysin hunningolla. Toivon rippeetkin alkaa olemaan kadoksissa, edes siitä yhdestä selvästä päivästä jonka tulisin häntä näkemään. Tuskin näen enää.
Terapia aikaa luojan kiitos helmikuussa näillä näkymin.
Ap
kuningataralkoholi.sarjakuvablogit.fi
Käy lukemassa tuo.
Surullinen tilanne teillä, mutta äitisi juominen on vain hänen vastuullaan.
Alkoholisti myrkyttää läheiset sanomisillaan, käytöksellään, itkulla, katkeruudella, syyllistämisellä...
Alkoholi taannuttaa ihmisen tunnetaidot lapsen tasolle.
Kohta koulo korjaa, kun maksa/haima pettää. Hirvittävä ien kipujen kanssa katkerana poistuu näyttämöltä 😐
Kysy näin:
Sinä: "Oletko vihainen minulle/meille?"
äitisi: "kyllä"
Sinä: " Mistä se johtuu? Mitä voitaisiin tehdä asialle? "
En usko tätä stooria. Joku toimittaja tekee taustajuttua stooriinsa ja kerää ihmisten kokemuksia? Tai joku muuten vaan fantisoi?
Kukaan, joka on umpikännissä, ei jaksa eikä pysty kirjoitella kenenkään perään pitkiä tekstiviestejä! Itkuiset kännipuhelut ovat alkkisten juttu. Jo tällä vinkillä kirjoitat paremman stoorin ensi kerralla...
Tuohan on ihan perus alkoholistin päivä. Älä hyvä ihminen ota itseesi toisen huonoa käytöstä. Teillä oli sopimus. Teidän äiti itse ei pitänyt sopimusta ja nyt koittaa saada ja saakin sinulle ja veljellesi huonon omatunnon. Olet ihan normaali alkoholistin lapsi ja koet aina aiheuttaneesi äidin juomisen. Koita hokea alkuun, että sinä et ole aiheuttanut syytä juomiselle.
Mulla meni vähän yli 30 vuotta päästä yli siitä jatkuvasta syyllisyyden tunteesta ja vedin sitten toiseen ääripäähän. Nykyään ei oikeastaan ollenkaan kiinnosta ihmisten tunteet, en tosin niitä lähde ehdoin tahdoin myöskään loukkaamaan tai pilaamaan. Pointtina vain se, että sä olet vielä todella paljon kiinni sun vanhemmassasi. Se on ymmärrettävää, koska et ole saanut elää tasapainoista lapsuutta, mutta toivon sinulle, että pääset vanhemmastasi yli ja pystyt jossain vaiheessa ymmärtämään, että sinä et tee mitään väärin. Sinun äitisi on vastuussa itsestään ja jos ei osaa pitää sopimuksista kiinni niin se on hänen häpeä. Ja nimenomaan häpeä. Koita kehittää itsellesi teflon pinta äitisi kapinoinnille ja henkisen ylivallan esteeksi. Teit äärettömän hyvin kun totesit, että lähdet kotiin kun on juonut. Ihan oikein. Jos olisit jäänyt niin olisit hiljaa vain hyväksynyt juomisen ja alkoholistihan siitä olisi ollut riemuissaan.
Rajat äidille ovat hyvät. Äitisi pilasi joulun, kun rikkoi rajoja, et sinä tai te. Aatto sentään meni aika hyvin. Turhaan kannatte syyllisyyttä. Tekeehän se toki surulliseksi, kun rakas ihminen tuhoaa elämäänsä. On tärkeää, että pidätte huolta itsestänne ja jaksamisestanne, elätte mahdollisimman hyvää elämää ilman, että äiti vaikuttaa siihen kohtuuttomasti :)
Ap, äitisi on ihan itse pilannut joulunsa juomisellaan. Alkoholisti syyllistää aina läheisiään, riippumatta siitä mitä he tekevät ja se syytös voi olla ihan mikä tahansa. Alkoholisti ei välitä teidän tunteistanne, ei ymmärrä teidän näkökantaanne eikä pysty olemaan juomatta jouluna vaikka ehkä haluaisikin. Alkoholi on jo liian vahva houkutin ja ohittaa tuossa tilanteessa kaiken muun.
Et voi auttaa äitiäsi tuossa tilanteessa. Parasta mitä sisarustesi kanssa voitte tehdä, on itsenne suojelemiseksi välien katkaiseminen kokonaan. Pohjakosketus on ainoa asia jolla alkoholistin elämä ehkä muuttaa suuntaa parempaan päin ja ehkä motivoi hoitoon. Teidän pitää vetää rajanne ja pitää niistä kiinni. Niin kauan kun äiti juo, hänellä ei ole lapsia. Oman terapiasi lisäksi kannattaa hakea apua esim https://www.al-anon.fi/ Alkoholistien läheisten ryhmästä.
Vaikka välien katkaiseminen tuntuu rajulta ja julmalta, ja varmasti on kova huoli äidin selviämisestä, se on ainoa tapa suojella itseäsi. Läheisen alkoholisimi rikkoo sinut, saa kokemaan syyllisyyttä ja ahdistusta, vaikeuttaa elämääsi ja aiheuttaa kaikenlaista draamaa. Ilman sitäkin pärjää.
Voimia kovasti! Tie ei ole helppo… been there, done that.
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä stooria. Joku toimittaja tekee taustajuttua stooriinsa ja kerää ihmisten kokemuksia? Tai joku muuten vaan fantisoi?
Kukaan, joka on umpikännissä, ei jaksa eikä pysty kirjoitella kenenkään perään pitkiä tekstiviestejä! Itkuiset kännipuhelut ovat alkkisten juttu. Jo tällä vinkillä kirjoitat paremman stoorin ensi kerralla...
Kyllä kännitekstiviestejä pystyy kirjoittamaan, jos tahtotila on kova mutta kieltämättä niitä harvemmin kirjoitellaan lapsille, puolisoille ja seurustelukumppaneille sen sellaisille sitäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä stooria. Joku toimittaja tekee taustajuttua stooriinsa ja kerää ihmisten kokemuksia? Tai joku muuten vaan fantisoi?
Kukaan, joka on umpikännissä, ei jaksa eikä pysty kirjoitella kenenkään perään pitkiä tekstiviestejä! Itkuiset kännipuhelut ovat alkkisten juttu. Jo tällä vinkillä kirjoitat paremman stoorin ensi kerralla...
Mun eksä ainakin suolsi nimenomaan kännissä sivutolkulla sähköpostia… kylmää, julmaa, viiltävän ivallista, raivoa tihkuvaa tekstiä. Ainoastaan satunnaisista kirjoitusvirheistä ja tietyistä fraaseista pystyi päättelemään että tämä on kännissä kirjoitettu. Aika moni kirjailijakin oli pahasti alkoholisoitunut ja kirjoitti silti…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä stooria. Joku toimittaja tekee taustajuttua stooriinsa ja kerää ihmisten kokemuksia? Tai joku muuten vaan fantisoi?
Kukaan, joka on umpikännissä, ei jaksa eikä pysty kirjoitella kenenkään perään pitkiä tekstiviestejä! Itkuiset kännipuhelut ovat alkkisten juttu. Jo tällä vinkillä kirjoitat paremman stoorin ensi kerralla...
Mun eksä ainakin suolsi nimenomaan kännissä sivutolkulla sähköpostia… kylmää, julmaa, viiltävän ivallista, raivoa tihkuvaa tekstiä. Ainoastaan satunnaisista kirjoitusvirheistä ja tietyistä fraaseista pystyi päättelemään että tämä on kännissä kirjoitettu. Aika moni kirjailijakin oli pahasti alkoholisoitunut ja kirjoitti silti…
Mutta sähköposti on ihan eri asia, helppo kirjoittaa kunnon näppiksellä! Tekstiviestin näpyttely on motoriikan kannalta tosi hidasta ja hankalaa jo ihan selvinkin päin, ei voi kyllä kovin kännissä olla, jotta pystyy vielä pieniä näppäimiä käyttämään ja eihän alkkiksen lyhyt pinna riitä mihinkään noin vaivalloiseen, siksi ne kieltämättä mieluummin aina soittaa. Tosin kyllähän tekstarinkin tekee mutta niin kuin tossa sunkin tapauksessa, kohde on silloin tosi tärkeä eli siis romanttisen rakkauden/ihastuksen kohde, puoliso tai eksä tai ihastus. Mun mielestä alkkis pitää lapsiaan aika yhdentekevinä, eräänlaisina oman itsensä jatkeina ja tuotoksina. Siksi niihin ei jaksa käyttää samalla tavalla energiaa. Jopa satunnainen baarituttu on heille kiinnostavampi tekstarien lähettämisen kohde kuin oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä stooria. Joku toimittaja tekee taustajuttua stooriinsa ja kerää ihmisten kokemuksia? Tai joku muuten vaan fantisoi?
Kukaan, joka on umpikännissä, ei jaksa eikä pysty kirjoitella kenenkään perään pitkiä tekstiviestejä! Itkuiset kännipuhelut ovat alkkisten juttu. Jo tällä vinkillä kirjoitat paremman stoorin ensi kerralla...
Mun eksä ainakin suolsi nimenomaan kännissä sivutolkulla sähköpostia… kylmää, julmaa, viiltävän ivallista, raivoa tihkuvaa tekstiä. Ainoastaan satunnaisista kirjoitusvirheistä ja tietyistä fraaseista pystyi päättelemään että tämä on kännissä kirjoitettu. Aika moni kirjailijakin oli pahasti alkoholisoitunut ja kirjoitti silti…
Mutta sähköposti on ihan eri asia, helppo kirjoittaa kunnon näppiksellä! Tekstiviestin näpyttely on motoriikan kannalta tosi hidasta ja hankalaa jo ihan selvinkin päin, ei voi kyllä kovin kännissä olla, jotta pystyy vielä pieniä näppäimiä käyttämään ja eihän alkkiksen lyhyt pinna riitä mihinkään noin vaivalloiseen, siksi ne kieltämättä mieluummin aina soittaa. Tosin kyllähän tekstarinkin tekee mutta niin kuin tossa sunkin tapauksessa, kohde on silloin tosi tärkeä eli siis romanttisen rakkauden/ihastuksen kohde, puoliso tai eksä tai ihastus. Mun mielestä alkkis pitää lapsiaan aika yhdentekevinä, eräänlaisina oman itsensä jatkeina ja tuotoksina. Siksi niihin ei jaksa käyttää samalla tavalla energiaa. Jopa satunnainen baarituttu on heille kiinnostavampi tekstarien lähettämisen kohde kuin oma lapsi.
Alkoholistien lempipuuhaa on syyllistää lapsiaan ja vetää siinä(kin) älyttömät överit.
Alkoholi aiheuttaa masennusta. Ette voi tehdä muuta, kuin antaa aikuisen ihmisen juoda rauhassa ja suojata itsenne alkoholistin häiriökäytökseltä. Älkää olko tekemisissä hänen kanssaan silloin, kun hän on humalassa.