Koronavuonna 2020 vähiten itsemurhia 70 vuoteen
Kommentit (15)
Sama homma sotien aikana. Kun on oikeitakin ongelmia, ei ne oman pään sisäiset möröt olekaan niin pahoja kuin kuvittelee.
No nyt korona aikana elämä ollu mahtavaa koska ei tarvitse olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Oli kyllä mun mielestä vähän yllättävää.
Miten paljon vähemmän? Onko tilastoja?
Vierailija kirjoitti:
Sai olla yksin luvan kanssa.
En mä ole koskaan mitään lupaa tarvinnut yksinolemiseen. Olen sosiaalinen introvertti eli tykkään tutustua ja olla mukana menossa, mutta sen jälkeen tarvitsen yksinoloa, jotta saan taas "akut" ladattua. Molempi parempi
Vierailija kirjoitti:
No nyt korona aikana elämä ollu mahtavaa koska ei tarvitse olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Ei tarvitse koskaan olla muiden ihmisten kanssa jos ei halua ja on hyvä itsetunto
Mutta silti enemmän kuin koronakuolemia.
Voisiko olla että korona-aikaan ei ole ollut niin kova tarve kulissien pystyssä pitämiselle ja menestyksen esittämiselle, kun kaikki muutkin joutuivat hillitsemään matkustelua, menoja, juhlimista ja kuluttamista.
Vierailija kirjoitti:
Sama homma sotien aikana. Kun on oikeitakin ongelmia, ei ne oman pään sisäiset möröt olekaan niin pahoja kuin kuvittelee.
2020 oli hyvä vuosi. Loparit juuri otettu, sitten tuli korona ja sen ansiosta sai olla täysin rauhassa työkkäriltä.
Kokonaismäärä väheni, mutta naisten itsemurhien määrä kasvoi.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla että korona-aikaan ei ole ollut niin kova tarve kulissien pystyssä pitämiselle ja menestyksen esittämiselle, kun kaikki muutkin joutuivat hillitsemään matkustelua, menoja, juhlimista ja kuluttamista.
Juuri näin. Ja toisaalta, muillakin oli vaikeaa. Se varmasti tasoittaa monen pahoinvointia, kun tajuaa ihan oikeasti, ettei ole ainut. Voi tavallaan huokaista.
Myös kriiseissä iskee selviytymisvaihde päälle. On mietittävänä monia uusia asioita ja alkaa myös ymmärtää, että joku muukin voi kuolla yllättäen.
Pandemia ei ole hyvä asia, mutta ei liian helppo elämäkää. Ihmiset rypevät ties missä ahdistuksessa, kun ei ole oikeaa puuhaa ja asioita, mihin ajatuksensa ujuttaisi.
Pandemian kanssa olen hahmottanut yhden asian. Kaikki nuoret nyt saivat mielenterveys-, peli-, ja tiesmitäongelmia. Niitä oli ennen pandemiaa aivan älyttömästi, niistä vaan ei saanut puhua. Taas osalla helpotti, kun päästiin omaan rauhaan opiskelemaan. Siitäkään ei oikein kai saisi puhua...
Ei sitä jouda itsemurhaa harkitsemaan, kun pitää pelätä kuolemaa.
Ihmettelen. Mulla ainakin on ollut vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Ja elämän tarkoituksettomuus ja toivottomuus käynyt monesti mielessä.
Viimeisten 30 vuoden ajan itsemurhat ovat suht tasaisesti vähentyneet. Sama trendi vain jatkuu.
Sai olla yksin luvan kanssa.