Siis ihanko totta te ostatte niitä kalliita joulukalentereita lapsille?
Jokainenhan tekee niinku haluaa, mutta minä se en käsitä..
Kommentit (95)
Ennemmin jätän parit sidukat juomatta tai farkut itselleni ostamatta...että lapsi saa kivan joulukalenterin eikä mitään euron suklaakalenteria.
Ostan sen kalenterin minkä lapsi haluaa... Joulu on kerran vuodessa ja lapsi on iloinen!
Yhden yhteisen kahdelle lapselle. saavat halpikset ihan yhden per nenu, mutta tuon kalliin jakavat tietämättään.
Sisältö tulee tontun pussiin.
Kummallakin on pet shopit ja aion ostaa vielä jotkut suklaakalenteritkin.
tänä vuonna laitan palapelit 4-5 palaa/pvä
ensi vuonna laitan vaikka legopaketit
Aina vanhempi lapseni pyytää jotain 14€ kinder kalenteria ja saa sen 1-2€ kalenterin ja päätyy olemaan täysin tyytyväinen siihen! Laitetaan nekin rahat sitten lahjoihin :)
Enkä käsitä, mutta sama se mulle. :)
Meillä on yleensä ollut Lego-, Playmobil- tai Kinder-kalenteri. Laadukasta tavaraa tai suklaata.
Ei kai 14 euron kalenteri KERRAN VUODESSA voi olla kallis? Vaikka olisi sitten useampi lapsi.. Ei se joulu yllätyksenä tule. Minä ostin tänä vuonna 200 euron käsintehdyn joulukalenterin, joka on sitten ikuinen (ja todella upea) ja menee perintönä lapselle ja lapsenlapselle jne.
Miksi ihmeessä en ostaisi kun rahaa on mielin määrin? Tytölle littlest pet shop ja sitten sellainen korukalenteri, joka maksaa 29e. Jälkimmäinen tosi kiva, kun siinä askarrellaan esim. pienistä helmistä jokin koru joka päivä.
"käyttämään" joulukalenteria? Meidän 4v ei kaipaa sitä vaikka se joka vuosi on ollut. Ei myöskään "osaa toivoa" joululahjoja. Joten miten tähän jouluhössötykseen saisi lapsen opetettua?
meillä kun ei voi suklaata syödä...
joten ostin 2 legokalenteria ja 1 petshopin. Viime vuonna jo vähän katselivat niitä legokalentereita ja nyt sit jo ostin hyvissä ajoin
"käyttämään" joulukalenteria? Meidän 4v ei kaipaa sitä vaikka se joka vuosi on ollut. Ei myöskään "osaa toivoa" joululahjoja. Joten miten tähän jouluhössötykseen saisi lapsen opetettua?
ihan kavereiden kesken.
Ei meilläkään vielä n. 4v. osannut pyytää joululahjija,mutta kyllä jo 5v. osasi.
Joulukalenterikin on 6v. tärkeä.
Meillä Pet shop ja Muumi.
Kirjakerhosta taitaa tulla vielä joku kerhopaketin kylkiäisenä.
Musta tuo Pet Shop on kiva siitä kun jää jotain jäljelle vielä joulun jälkeenkin.
Lego kalenteri ois ollu kans kiva,mut en tytölle osta noita city tai pirates juttuja.
Parisen joulua takaperin meillä oli ihana legon kalenteri.
miksi lapsi tarvii monta kalenteria?
voi että taas lellitään lapsia ja opetetaan saamaan kaikki haluamansa ja myös vaatimaan..
ehkä 14e ei vielä ole kovin kallis mutta kun vuodet kuuluu nilapsi on oppinut vaatimaan ja sit pitääki olla kaikki merkki vaatteen tietsikat ipodit ja joskus viel auto jne...
ja ihan oikeesti tarviiko lapsi monta eri kalenteria??
ihmekös jos nykyajan lapset eivät ole mihinkään tyytyväisiä ja vaativat kokoajan lisää..
Partiolaisten adventtikalenteri ja My little pony kalenteri on jo kotona ja vielä lapsi saa valita haluamansa suklaakalenterin. Viime vuonna lapsella oli Pet shoppi ja nyt halusi vaihtaa poneihin. Miksi en haluaisi ilahduttaa lastani joulua odotellessa... Joulu on nimenomaan lasten juhla kalentereineen kaikkineen.
Nyt 4v:na varsinkin osaa. MIten voi olla että jonkun 4v ei OSAA pyytää joululahjoja. MIten ihmeessä olette pystyneet suojelemaan. Vai onko meillä jotenkin erityisen välkky ja valveutunut lapsi?
Ja meidän 4v osaa vaatia myös joulukalenterit, juuri tietynmoiset. Tietää kyllä mikä kalenteri on parempi kuin toinen. Ja pettyy hetkeksi jos saa huonomman. Onhan sillä kavereita, ja osaa kyllä jo verrata.
Isommat saivat legokalenterin, pienin ponikalenterin. Lisäksi kaikki saivat jonkun karkkikalenterin (ei siis suklaata kun eivät siitä niin välitä). Lisäksi on partiolaisten adventtikalenteri.
En näe syytä miksi en ostaisi. Ei lapset vaadi, mutta ostan silti. Minusta on ihana kun lapsilla on jotain mitä odottaa.
Meillä ei ole rahasta tiukkaa, joten hyvin voidaan ostaa. Lisäksi joulun alla meillä ostetaan lapsille, ei niinkään aikuisille.
Vertaan vaikka itseeni, jonka lapsuudessa ei niin hirveästi saanut ja elintasomme ei ollut kovin korkea. Nyt aikuisiällä paikkaan sitä: Teemme etelänmatkoja, lapin matkoja, laskettelemme, ratsastan, rakensimme uima-altaankin, koko aikuisiän minulla on ollut koira jota en lapsena koskaan saanut jne. Joskus tuntuu että nyt aikuisena paikkaan niitä lapsuuden haaveita...
En näe mitään pahaa siinä että lapsi saa materiaalisiakin asioita. Saaminen on eri asia kuin miten lapsi suhtautuu niihin! Vaikka meillä lapset saavatkin asioita, niin opetamme lapsille mitä niiden hankkimiseen on tarvittu (esim. vaatii niin monta äidin tai isän työpäivää tai siksi isä päivystää ja niinä aikoina perhe ei voi yhdessä mennä sinne tai tänne yms.). Lisäksi opetamme että nämä ovat valintoja (kaikkea ei voi saada ja ihan lastenkin kuulleen puidaan ostetaanko laudat terassiin vai tehdäänkö joku matka, sekä jos tehdään joku kalliimpi juttu, niin ei voi tehdä jotain toista yms.). Sitä yritämme välttää että lapsi saa vaatimalla haluamansa asian, sitä pyydetään ja perustellaan ja aina ei saa, pettymyksiäkin pitää olla.
Noiden joulukalentereiden osalta juttelimme lasten kanssa paljonko niihin meni rahaa ja mitä muuta sillä rahalla olisi voinut tehdä. Eli yritimme opettaa niidenkin arvoa, mutta valitsimme silti noiden joulukalentereiden ostamisen.
Mutta turha kun pientä serpaa on muutenkin niin paljon
joten poika saa pahvisen euron kalenterin, sen voi kierrättää käytön jälkeen niin että tekee siitä esim. joulukortteja
lapsia on 5 ja mä olisin vararikossa pelkkien kalentereitten takia. Euron kalenteri jokaiselle, jouluna sitte lahjoja!