Neuvoja; koululaisen ruotsin läksyjen luku

Itse olin koulussa hyvä matemaattisissa aineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Lukuaineissa melko hyvä, mutta kielet olivat vaikeita. En oppinut englantia enkä ruotsia ulkolukumetodilla. Lopulta kirjoitin englannista A:n ja ruotsista kahdisti I:n.

Opin lopulta englantia muuttamalla Lontooseen. Ruotsia en osaa vieläkään. Sanastojen ulkoluku ei vain onnistunut, vaikka välillä yritinkin aivan tosissani. Jälkeenpäin mietittynä yksi hyvä konsti olisi ollut Aku Ankan vaihtaminen Kalle Ankkaan tai jonkun ruotsinkielisen nuorisolehden tilaaminen motivaation kasvattamiseksi.

Tee kahoot tai pidä tietokilpailu.

Pakottaminen on aina äärikeino. Mutta juttelisin äärimmäisen vakavasti siitä, miten asenne määrää oppimisen 85%:sesti. Eli jos asenne on, ettei opi ruotsia, niin sitten sitä ei opi.

Ottaisin lahjuksia käyttöön. Nyt rakas fiksu lapseni jaksat opetella nämä ja saat palkinnoksi.. mitä nyt sitten haluaakaan antaa.

Kiitos kommenteista! Meinasin jo että jätetään koko ruotsi pois, ei tästä tule mitään, mutta ollaan jo melkein tämän vuoden kokeet kai lusittu, niin josko selvittäisiin vielä kevät. Pitäisi käyttää tuntikausia koetta edeltävänä viikkona valmistautumiseen ja silti koetulos on pettymys (lapselle lähinnä, minä iloitsen siitä jos edes joku asia koealueesta on ollut kokeen ajan melko hallussa ). Lapsi sanoo että osaa koulussa kyllä tehdä tehtävät ihan ok, mutta ei vaan opi niistä mitään. Yritetään seuraavaksi sitä, että tekee kappaleesta niitä kahootteja mitälie, ja opettelee sillä. 

Mitä vikaa pelillistetyssä ruotsin opiskelussa on? Ainakin osittain voisi tehdä sillä. Minä olen vuoden tehnyt Duolingolla yhtä itselleni ihan uutta kieltä ja nyt osaan jo sen verran hyvin, että tajuan jotain senkielisistä tv-sarjoista.

Anna sen pelata pleikkaa. Ruotsi on täysin turhaa.

Minkä ikäinen lapsi?

Ei vikaa, mutta koulussa mennään kirjan mukaan ja kokeita on usein ja ne on vaikeita. Mielestäni näillä on enkussa vielä paljon sellaisia tehtäviä, että annetaan oikeat sanat ja tehtävänä on laittaa ne oikeaan järjestykseen, ei muuta. Ruotsissa täytyy osata sanojen merkitys, oikeinkirjoitus, taivutukset ja sanajärjestys, eikä riitä tietenkään että yhdessä kokeessa osaa vaikka persoonapronominin objektimuodon vaan pitää osata se omistusmuotokin viime kokeesta. Duolingon tahti ja taso ei riitä millään, jolloin se pelillistäminen täytyy siis vanhemman tehdä vaikka ei itseä kiinnostaisi koko ruotsin kirja, jotta se palvelee kutakin kappaletta ja aihealuetta. (Ja miten ne ruotsin kirjatkin on aina niin kämäisiä! Omista kouluajoista on 20 vuotta, mutta ihan yhtä vanhanaikaisia tuntuu kirjat olevan. Samat aiheet.)

6 lk.

Jos ei halua oppia, niin ei opi. Mitään ei ole tehtävissä.

Ruotsi on paska kieli, ite sain siitä vitosia ja ehkä jopa kutosia koulusta. Turha opiskella ei sitä mihinkään tarvii.

Miljoona toistoa, sanojen opetteluun vaikka wordwall.

Jos sitä ei opi, niin tässä tiivistyy se suurin ongelma: käytetty aika on poissa parempien kielien opiskelusta.

Kun korjaa negatiivisen asenteensa, niin jo rupeaa sinne vinttikonttoriinkin tarttumaan sana poikineen. Löytyisikö ruotsinkielisiä pleikkapelejä? Entä Kalle Anka -tilaus?

Minulla takkusi ruotsi joskus lukiossa. Sain sitten tuttavalta nipun ruotsinkielisiä lehtiä ja aloin lukea niitä. Ei mennyt kovinkaan kauan, kunnes huomasin, että lukeminen sujui helposti ja sanat ymmärsin asiayhteydestä. Ja kun sanat toistuivat, niin ne jäivät päähän. Samalla tarttui nuppiin myös kielen rakenne. Pääsiäisenä saadusta välitodistuksesta nostin ruotsin numeroa kahdella. Ja kirjoituksissa se sitten olikin jo toiseksi paras kieli, vain muutaman pisteen päässä ällästä.