Lue keskustelun säännöt.
Annatteko kummille lahjaehdotuksia?
Kommentit (64)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla se on röyhkeää? En voi ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua yhtään.
Eikö ole mukavampi antaa toivottu lahja ja sellainen jota muut ei anna?
Tuli siis mieleen eräästä ketjusta, jossa kummi kertoo kummilapsen vanhempien antaneen suunnilleen lahjalistan ennen joulua. ap
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla se on röyhkeää? En voi ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua yhtään.
Eikö ole mukavampi antaa toivottu lahja ja sellainen jota muut ei anna?
Ei kummilta pidä odottaa mitään. Hän on oma, itsenäinen yksilönsä, jolla on oma elämä.
Kyllä mä annoin, koko toivelistan; lähinnä tiedoksi, et minkätyylisiä toiveita on. Ja usein sieltä löytyikin kummille passeli parinkympin toive.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla se on röyhkeää? En voi ymmärtää tätä ajatuksenjuoksua yhtään.
Eikö ole mukavampi antaa toivottu lahja ja sellainen jota muut ei anna?
Ei kummilta pidä odottaa mitään. Hän on oma, itsenäinen yksilönsä, jolla on oma elämä.
Voi jeesus sentään.
Ei tarvitse antaa lahjaa. Ei. Ei korttiakaan. Voi lakata tervehtimästäkin.
Mutta jos sitä lahjaa suunnittelee niin miksi sen lahjan pitää väkisin olla jotain ei-toivottua, jota tulee viisi kappaletta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan tilinumeroni jonne voi laittaa 100€. Ostan sillä viinaa... lapselle lahjoja... viinaa.... lapselle lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis mieleen eräästä ketjusta, jossa kummi kertoo kummilapsen vanhempien antaneen suunnilleen lahjalistan ennen joulua. ap
Mitä pahaa siinä on? Kummille tulee parempi mieli kun saa ostaa jotain mitä ei haluta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihan kysyn toiveita. T: kahdeksan kummilasta
Kummit ja mummit kyselee lahjatoiveita oma-aloitteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta on kummivanhemmat yleensä kysyneet lahjatoiveita/tarpeita, ja olen niitä sitten kertonut (esimerkiksi "X haluaa uusia lakanoita, ja toivoi, että ne olisivat oransseja tai vihreitä tai keltaisia, oranssi huppari olisi kuulemma kiva, ja ennätystenkirjaa haluaisi lukea - laitatko viestiä, jos hankit tuon kirjan, niin en sitten osta samaa - mikä tahansa näistä olisi ihan jees"). Ja sen mukaan mikä ko. kummin rahatilanne on, olen niitä ehdotuksia antanut.
Ja itse olen kyllä aina kysynyt, mitä kummilapsi haluaa/tarvitsee/toivoo, ja pyrkinyt hankkimaan sen, tai kertonut, ettei onnistu.
Minusta on hauskaa ja järkevää hankkia lahjoja, joita toivotaan tai joille on käyttöä. En osta lahjoja vain lahjojen vuoksi.
Ai tulee niin mieleen eräskin perhe. Kaiken piti aina olla niin upeaa mitä heille lapsille lahjaksi vietiin. Kerran vein itse silloin lapsettomana vähävaraisena opiskelijana kummitytölleni haalarin. Lapsi oli ehkä 1-2 v silloin. Yhtään ei haalarista kiitetty, naama nurinpäin vaan todettiin, että onhan se hyvä että AINAKIN xx (lapsi) tykkää haalareista, kun niitä hypisteli. Tähän väliin täytyy todeta, että he olivat itse todella hyvätulosia. Toinen tapaus oli, kun synttäreille eräs vei lahjaksi nuken. Lapsi alkoi parkua ja parkua, koska hänellä oli jo kyseinen nukke. Vanhempansa eivät yrittäneetkään hillitä vollotusta, vaan totesivat, että miksette kysyneet etukäteen lahjatoivetta. Sitten erään kerran vein joululahjan ja sitten joulun jälkeen törmättiin äidin kanssa kaupassa. Hän tuli juttusille ja ajattelin että kiittää lahjasta. Mitä vielä, kysyi että mikäs se oli sinulta oleva lahja, kun lahjoja tuli niin paljon, ettei tiedä mikä keltäkin. Kerroin mikä. Ei kiitosta. Hymähdys, ei ollut ilmseisesti mieleinen lahja. Viimeisin, tämän jälkeen sain tarpeekseni. Lapselle, silloin teini toivottiin rahaa. Ilmoitettiin, että emme ole kotona, käy pudottamassa postiluukusta kirjeessä.
Sitten vielä valitettiin, että en ole riittävästi kummilapseni elämässä mukana. Synttärilahja sekä joululahja-automaatti minä olin, en muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai tulee niin mieleen eräskin perhe. Kaiken piti aina olla niin upeaa mitä heille lapsille lahjaksi vietiin. Kerran vein itse silloin lapsettomana vähävaraisena opiskelijana kummitytölleni haalarin. Lapsi oli ehkä 1-2 v silloin. Yhtään ei haalarista kiitetty, naama nurinpäin vaan todettiin, että onhan se hyvä että AINAKIN xx (lapsi) tykkää haalareista, kun niitä hypisteli. Tähän väliin täytyy todeta, että he olivat itse todella hyvätulosia. Toinen tapaus oli, kun synttäreille eräs vei lahjaksi nuken. Lapsi alkoi parkua ja parkua, koska hänellä oli jo kyseinen nukke. Vanhempansa eivät yrittäneetkään hillitä vollotusta, vaan totesivat, että miksette kysyneet etukäteen lahjatoivetta. Sitten erään kerran vein joululahjan ja sitten joulun jälkeen törmättiin äidin kanssa kaupassa. Hän tuli juttusille ja ajattelin että kiittää lahjasta. Mitä vielä, kysyi että mikäs se oli sinulta oleva lahja, kun lahjoja tuli niin paljon, ettei tiedä mikä keltäkin. Kerroin mikä. Ei kiitosta. Hymähdys, ei ollut ilmseisesti mieleinen lahja. Viimeisin, tämän jälkeen sain tarpeekseni. Lapselle, silloin teini toivottiin rahaa. Ilmoitettiin, että emme ole kotona, käy pudottamassa postiluukusta kirjeessä.
Sitten vielä valitettiin, että en ole riittävästi kummilapseni elämässä mukana. Synttärilahja sekä joululahja-automaatti minä olin, en muuta.
Ei jestas miten törkeää. Sanattomaksi vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis mieleen eräästä ketjusta, jossa kummi kertoo kummilapsen vanhempien antaneen suunnilleen lahjalistan ennen joulua. ap
Mitä pahaa siinä on? Kummille tulee parempi mieli kun saa ostaa jotain mitä ei haluta?
Kummit eivät halua ostaa 50-100 € joululahjoja, tuo hintaluokka on vanhempien itsensä kustannettava.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihan kysyn toiveita. T: kahdeksan kummilasta
Minä taas en kysy.
t. 5 kummilasta
Totta kai, jos kysytään. Helpottaa kumminkin elämää kun ei lapsettomana naisena joudu arvailemaan, millä tuollaiset tirriäiset tykkäävät leikkiä. Ne mieluisat jutut kun vaihtelevat kovasti ajankohdan trendien, lapsen iän ja kaverien mukaan. Yhtenä hetkenä on yksi lelu ihan suurinta hottia, sitten kohta taas joku ihan muu. Toki niillä vanhoillakin leikitään, mutta eniten tietysti ihastusta herättää se fantsuin juttu.
Ja tietenkään en esitä mitään kalliita lahjapyyntöjä. Ja kummi saa lahjan totta kai myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis mieleen eräästä ketjusta, jossa kummi kertoo kummilapsen vanhempien antaneen suunnilleen lahjalistan ennen joulua. ap
Mitä pahaa siinä on? Kummille tulee parempi mieli kun saa ostaa jotain mitä ei haluta?
Kummit eivät halua ostaa 50-100 € joululahjoja, tuo hintaluokka on vanhempien itsensä kustannettava.
MIstä peräreiästäsi tuohon tuon hintaluokan keksit, kun tuossa ei siitä ollut mitään mainintaa? Jatka kuule ihan vänkäämistä itsesi kanssa vaan.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli siis mieleen eräästä ketjusta, jossa kummi kertoo kummilapsen vanhempien antaneen suunnilleen lahjalistan ennen joulua. ap
Mitä pahaa siinä on? Kummille tulee parempi mieli kun saa ostaa jotain mitä ei haluta?
Kummit eivät halua ostaa 50-100 € joululahjoja, tuo hintaluokka on vanhempien itsensä kustannettava.
MIstä peräreiästäsi tuohon tuon hintaluokan keksit, kun tuossa ei siitä ollut mitään mainintaa? Jatka kuule ihan vänkäämistä itsesi kanssa vaan.
Ohis
Ongelmana on liian kalliit lahjatoiveet. Osa vanhemmista on täysin sokeita sille mitä voi vaatia.
Itse olen saanut pyytäessäni tietoa siitä mikä on lapsen tämän hetkinen kiinnostuksen kohde. Esim. viime joulun alla hän oli todella kiinnostunut leijonista. Siitä sitten kehittelin lahjaidean.