Lapsi ei käytä päihteitä, karkaile kotoa ja muutenkin fiksu tapaus
Koti on turvallinen, riittävästi rauhaa, riittävästi virikkeitä.
Silti on yritetty saada lasta väärin kirjauksin ja muilla laittomilla keinoilla huostaan.
Onko muita viranomaisväkivallan uhreja?
Kommentit (19)
Juurihan sanoin. Diipa daapa. Väärät kirjaukset.
Ei ole lainmukaista, oikeaa syytä.
Olen tallentanut niin paljon sosiaalitätien valheita, mielipiteitä, kyökkipsykologiaa sun muuta että no, jääköön sanomatta.
Ja alapeukuttaja, kertoisitko hitaasti ja selkeästi mitä minä en nyt vajaalla ymmärryksellä tässä hommassa käsitä?
No, alapeukuttajat on kovin hiljaa...
Aikaisin on alapeukuttajat heränneet...
No miksi olet joutunut lastensuojelun "hampaisiin"?
Sattumaltako?
Haiskahtaa päihdemammalta, sori vaan. Hirvee selittely.
Perheessä ei ole ongelmia joihin lastensuojelun tulisi ottaa kantaa.
Ei holtittomuutta, ryyppyporukoita, tms.
Vierailija kirjoitti:
Juurihan sanoin. Diipa daapa. Väärät kirjaukset.
Ei ole lainmukaista, oikeaa syytä.
Olen tallentanut niin paljon sosiaalitätien valheita, mielipiteitä, kyökkipsykologiaa sun muuta että no, jääköön sanomatta.
Ja alapeukuttaja, kertoisitko hitaasti ja selkeästi mitä minä en nyt vajaalla ymmärryksellä tässä hommassa käsitä?
No minkä ihmeen takia siellä sossun kirjoissa on diipadaapaa? Onko teillä asiakkuus? Onko tehty perusteettomia lastensuojeluilmoituksia?
Ei meidän perheen lapsista ole diipadaapaa, koska emme ole asiakkaita, eikä ilmoituksia ole tehty.
Kuinkahan moni perhe ajautuu kriiseihin, kun ei tiedä omia oikeuksiaan?
Lasten oikeudet on määritelty ja silti niitä yritetään rikkoa.
Halveksin syvästi ylikävelijöitä ja suomalaista hyssyttely-yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Perheessä ei ole ongelmia joihin lastensuojelun tulisi ottaa kantaa.
Ei holtittomuutta, ryyppyporukoita, tms.
No voin minäkin luetella, mitä meillä ei ole. En kuulu Helvetin Perkeleisiin tai muuhun kelmien kerhoon, en ole pedo, en narkkaa, enkä rapajuopottele.
Lastensuojelu ei ole kimpussamme.
Miksi perheesi on lastensuojelun toimien piirissä?
Vierailija kirjoitti:
Perheessä ei ole ongelmia joihin lastensuojelun tulisi ottaa kantaa.
Ei holtittomuutta, ryyppyporukoita, tms.
Eli jotain on kuitenkin, mutta aloittaja on sitä mieltä, että tilanne ei kuulu lastensuojelulle.
Vaikkei olisi mitään, niin kyllä aina noissa piireissä keksitään.
Ja tosiasia on, että jotkut ilmoittelee kiusallaan.
Kostoksi.
Jos on jo sanottu ettei perusteita ole, mistä itkuvinkuparku?
Ei ole ryyppyporukoita, mutta entä yksittäisiä ryyppääjiä?
Lastensuojelun pitäs ohjata tukitoimiin. Jos tarvittavat tuet on jo tiedossa, miksi tunkee elämään ja yrittää vääntää asiasta valkoinen asia musta?
Ei ole tervettä tuo.
Perheessä ei kukaan käytä päihteitä. Joten se siittä.
Päivänjatkista.
Meillä päädyttiin tuohon tilanteeseen lapsen autismin takia.
Opettaja huolestui lapsen autistisesta käytöksestä, joka näkyi aluksi pelkästään koulussa. Lapsi alkoi sulkeutumaan koulussa. Teki vaaditut tehtävät mutta muuten halusi olla omissa oloissaan.
Opettaja luuli sen johtuvan kaltoinkohtelusta, sillä traumatisoitunut lapsi käyttäytyy samalla tavalla kuin autistinen lapsi.
Tilanteen muututtua vaikeammaksi lastensuojelun ja koulun painostuksen myötä autismi alkoi näkymään koulun lisäksi lapselle vieraissa tilanteissa, mm. lääkärin vastaanotolla. Siinä vaiheessa alkoikin sitten tutkimukset. Diagnoosin myötä saatiin sitten lapselle tukea ja päästiin eroon lastensuojelusta.
Hyvin moni autistisen lapsen perhe käy läpi lasukierteen, vanhemmuuden arvioimiset sekä saa roppakaupalla sellaisia kasvatusohjeita, jotka toimivat normaalille lapselle mutta pahentavat autistin oireilua.
Se on vaikea kierre.
Mitä tunnollisemmin vanhemmat noudattavat koulun ja lastensuojelun neuvoja, sitä vaikeammaksi lapsen oireilu muuttuu, ja sitä enemmän vanhempia syyllistetään vanhemmuuden puutteesta.
Me oltiin asiakkaita. Lapsi oli onnellinen pikku pallero mutta äiti kärsi synnytyksen jölkeisestä masiksesta. Mentiin itse ja saatiin kai jotain lastenhoitoapua. Ystävällisiä olivat. Hommista ei ole niillä pulaa, joten jokin syy on varmaan että aktivoituvat. Ap ei tällaista syytä näe eikä suostu kertomaan, joten vaikea lähteä pohtimaan tilannetta.
Yleensä viranomainen ei halua puuttua tilanteeseen jossa asiakas a) tunnistaa itse ongelman ja riskit ja b) on toimintakykyinen ja ehdottaa itse ratkaisuja ongelman poistamiseen ja c) vaikuttaa siltä että homma hoituu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päädyttiin tuohon tilanteeseen lapsen autismin takia.
Opettaja huolestui lapsen autistisesta käytöksestä, joka näkyi aluksi pelkästään koulussa. Lapsi alkoi sulkeutumaan koulussa. Teki vaaditut tehtävät mutta muuten halusi olla omissa oloissaan.
Opettaja luuli sen johtuvan kaltoinkohtelusta, sillä traumatisoitunut lapsi käyttäytyy samalla tavalla kuin autistinen lapsi.Tilanteen muututtua vaikeammaksi lastensuojelun ja koulun painostuksen myötä autismi alkoi näkymään koulun lisäksi lapselle vieraissa tilanteissa, mm. lääkärin vastaanotolla. Siinä vaiheessa alkoikin sitten tutkimukset. Diagnoosin myötä saatiin sitten lapselle tukea ja päästiin eroon lastensuojelusta.
Hyvin moni autistisen lapsen perhe käy läpi lasukierteen, vanhemmuuden arvioimiset sekä saa roppakaupalla sellaisia kasvatusohjeita, jotka toimivat normaalille lapselle mutta pahentavat autistin oireilua.
Se on vaikea kierre.
Mitä tunnollisemmin vanhemmat noudattavat koulun ja lastensuojelun neuvoja, sitä vaikeammaksi lapsen oireilu muuttuu, ja sitä enemmän vanhempia syyllistetään vanhemmuuden puutteesta.
Ennen diagnoosia lasun ja kasvatusalan ammattilaiset onnistuvat laukaisemaan lapsella masennuksen, kun lapsi ei voi enää latautua rauhassa kotonaan, vaan on auttamisen nimissä heittopussina. Lopulta kun on saatu diagnoosi autismista, lasu ilmoittaa ettei asia heille kuulu, kun vanhempi kyselee tukitoimia jotka auttaisivat pois siitä masennuksesta ja SI-terapiaa tai nepsyvalmennusta, jotain tukihenkilöä siihen auttamaan vanhempaa saamaan apua lapselle. Lasua ei kiinnosta autistilasten tai vanhempien auttaminen.
Varmasti lasun työntekijöissäkin löytyy niitäkin, jotka osaavat epäillä nepsyä, mutta heitä pitäisi olla joka virastossa, ei vain muutama koko Suomessa. Joku lisäkoulutus tarvittaisiin, en siis syytä varsinaisesti työntekijöitä, vaan koulutusta tai sen puutetta nepsyjen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päädyttiin tuohon tilanteeseen lapsen autismin takia.
Opettaja huolestui lapsen autistisesta käytöksestä, joka näkyi aluksi pelkästään koulussa. Lapsi alkoi sulkeutumaan koulussa. Teki vaaditut tehtävät mutta muuten halusi olla omissa oloissaan.
Opettaja luuli sen johtuvan kaltoinkohtelusta, sillä traumatisoitunut lapsi käyttäytyy samalla tavalla kuin autistinen lapsi.Tilanteen muututtua vaikeammaksi lastensuojelun ja koulun painostuksen myötä autismi alkoi näkymään koulun lisäksi lapselle vieraissa tilanteissa, mm. lääkärin vastaanotolla. Siinä vaiheessa alkoikin sitten tutkimukset. Diagnoosin myötä saatiin sitten lapselle tukea ja päästiin eroon lastensuojelusta.
Hyvin moni autistisen lapsen perhe käy läpi lasukierteen, vanhemmuuden arvioimiset sekä saa roppakaupalla sellaisia kasvatusohjeita, jotka toimivat normaalille lapselle mutta pahentavat autistin oireilua.
Se on vaikea kierre.
Mitä tunnollisemmin vanhemmat noudattavat koulun ja lastensuojelun neuvoja, sitä vaikeammaksi lapsen oireilu muuttuu, ja sitä enemmän vanhempia syyllistetään vanhemmuuden puutteesta.Ennen diagnoosia lasun ja kasvatusalan ammattilaiset onnistuvat laukaisemaan lapsella masennuksen, kun lapsi ei voi enää latautua rauhassa kotonaan, vaan on auttamisen nimissä heittopussina. Lopulta kun on saatu diagnoosi autismista, lasu ilmoittaa ettei asia heille kuulu, kun vanhempi kyselee tukitoimia jotka auttaisivat pois siitä masennuksesta ja SI-terapiaa tai nepsyvalmennusta, jotain tukihenkilöä siihen auttamaan vanhempaa saamaan apua lapselle. Lasua ei kiinnosta autistilasten tai vanhempien auttaminen.
Varmasti lasun työntekijöissäkin löytyy niitäkin, jotka osaavat epäillä nepsyä, mutta heitä pitäisi olla joka virastossa, ei vain muutama koko Suomessa. Joku lisäkoulutus tarvittaisiin, en siis syytä varsinaisesti työntekijöitä, vaan koulutusta tai sen puutetta nepsyjen kohdalla.
Diagnoosin jälkeenkään ei tosiaan tuen saaminen ole mikään itsestäänselvyys.
Tukea ei saa jos lapsi oireilee liian vähän tai liian paljon. Kummassakin tapauksessa sekä lapsi että yhteiskunta hyötyisi siitä että lasta autetaan.
Joskus "tuki" voi olla ihan vaan sitä, että neuvotaan lopettamaan autistinen käytös. Yleensä se johtaa oireiden pahenemiseen.
No mikä on viranomaisten ilmoittama syy tähän huostaanottohaluun?