Onko pitkä matematiikka ollut joskus pakollinen ylioppilaskirjoituksissa?

Ei. 

Muistaakseni silloin kun itse 80-luvun lopulla kirjoitin niin pitkä matikka oli pakko kirjoittaa jos ei kirjoittanut kolmatta vierasta kieltä. Jos taas sen kirjoitti niin ei ollut pakko kirjoittaa matikkaa tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan.

Ymmärtääkseni alkuaan ei tehty eroa lyhyen ja pitkän matematiikan välillä. Ylioppilaskoe oli aluksi suullinen koe. Kun ylioppilaskokeiden pitäjiksi tulivat lukiot (aiemmin koe suoritettiin kokonaan yliopistolla) niin kokeeseen kuului viisi pakollista koetta, joista yksi oli matematiikan koe. 

Sinkkumies

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni silloin kun itse 80-luvun lopulla kirjoitin niin pitkä matikka oli pakko kirjoittaa jos ei kirjoittanut kolmatta vierasta kieltä. Jos taas sen kirjoitti niin ei ollut pakko kirjoittaa matikkaa tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan.

Jotenkin näin se meni. Veljeni kirjoitti v. 1995 ja hänellä oli (pakko)valinnainen saksa ja lyhyt matikka. Itselläni v. 2000 kirjoituksissa ei noita rajoituksia ollut.

Minä olen kirjoittanut vuonna 1985 ja kirjoitin lyhyen matikan, mutta ei sekään olisi ollut pakollinen, kun kirjoitin kolme vierasta kieltä. Tyhmä kun menin kirjoittamaan. 

Mun aikaan (kirjoitin 1994) muistaakseni pitkä matikka oli pakko kirjoittaa.

Ja jos valitsi lukiossa lyhyen matikan, piti lukea vielä A- ja B-kielten lisäksi C- tai D-kieli (eli jos oli yläasteella aloittanut C-kielen, jatkoi sitä tai aloitti lukiossa D-kielen, jotkut hurjat lukivat molemmat). Lyhyttä matikkaa ei muistaakseni ollut pakko kirjoittaa, mutta sitten piti kirjoittaa niitä kieliä.

Oli pakollinen jos oli sen pitkän lukenut. Ei siis voinut kirjoittaa lyhyenä tai jättää pois. Kirjoitin - 93, tuo muuttui muistaakseni samaan aikaan kun tuli luokaton lukio eli olisiko ollut -97 alkaen. Sen jälkeen pystyi vaikka pitkän kielenkin kirjoittamaan halutessn lyhyenä.

Pakollinen oli joko laaja matematiikka tai reaali. Reaali oli silloin yksi koe, jossa yhdistyivat kemia, biologia, maantieto, filosofia jne.

Mun vanhemmat on kirjottanu 1978 ja sillon ei ainakaan tarvinnu. Mutta ylioppilastutkintoki on ties kuinka vanha niin oon melko varma että esim.1921 on ollu vaan yks matikka jonka on voinu kirjottaa.

Vierailija kirjoitti:

Pakollinen oli joko laaja matematiikka tai reaali. Reaali oli silloin yksi koe, jossa yhdistyivat kemia, biologia, maantieto, filosofia jne.

Siis reaali on pakollinen lyhyen matematiikan lukijoille.

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni silloin kun itse 80-luvun lopulla kirjoitin niin pitkä matikka oli pakko kirjoittaa jos ei kirjoittanut kolmatta vierasta kieltä. Jos taas sen kirjoitti niin ei ollut pakko kirjoittaa matikkaa tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan.

Ei ollut, pakko oli kirjoittaa neljä ainetta, joista pakolliset oli äidinkieli ja ruotsi, toinen vieras kieli ja matikka vain niillä, jotka olivat lukeneet pitkän matematiikan.  Lyhyttä ei tarvinnut kirjoittaa. T. yo vm -89

Vierailija kirjoitti:

Pakollinen oli joko laaja matematiikka tai reaali. Reaali oli silloin yksi koe, jossa yhdistyivat kemia, biologia, maantieto, filosofia jne.

Joo, mutta pitkän/laajan luettuaan se oli pakko kirjoittaa, lyhyen lukeneet saivat sitten valita joko reaalin tai sen lyhyen matikan.

Näin ainakin ysärin alussa.

Ylioppilaskoe on koko historiansa ajan ollut enemmän ja vähemmän muutoksen alla. - Tässä kohtaa tekisi melkein mieli huokaista helpotuksesta, että en onneksi ole enää kohde ryhmää. Kyllä olen siis kirjoittanut ylioppilaaksi, vaikka suomenkielen kirjoittamistaidostani sitä ei varmasti aina uskoisi. Mutta jännää on ajatella, mihin olisin päätynyt sen jälkeen jos se olisi ajankohtaista.

Onhan ylioppilaaksi kirjoittaminen edelleen kai jonkinlainen rajapyykki. Ehkä vähän isompikin nyt (taas) kun siitä saatavalla todistukselle on annettu huomattavaa merkitystä korkeakouliu / yliopisto opiskelija valintojen osalta. Kun taas omana aikanani välillä tuntui, että ylioppilaaksi tulo merkitsi klahta asiaa yleistäoikeutta hakea korkeakouluun / yliopistoon ja valkoisen vappulakin käyttöoikeutta.

Jotkut jopa sanoivat, että yo-arvosanoilla ei olisi ollut mitään merkitystö kun useampi yhdeksön kymmenestä kuitenkin joutui suoriutumaan pääsykokeista hyväksytysti, että sai itselleen himoitsemansa opiskelupaikan. 

Sinkkumies

Tavallaan se oli pakollinen jos ei omannut hyvää kielipäätä. Itselleni lukio oli hankalaa aikaa jo pakollisen a kielen ja pakollisen ruotsin takia. Matemaattiset aineet ei sitten ole ikinä tuottaneet vaikeuksia. Pitkä matematiikka ja pitkä fysiikka olivat aina kiitettäviä. Kielten takia lähes reputin kirjoitukset.

Oli se jollei kirjoittanut kolmatta kieltä. Mulla oli pitkä matikka ja kirjoitin sen. Ilmoittauduin kyllä saksan kirjoituksiinkin mutten sitten jaksanutkaan

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

Lukio on se pointti. Siis lukio-opetus.

Toisena päivänä täällä valitetaan, kun noita muita reittejä pitkin on muka vaikeaa päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

Lukio on se pointti. Siis lukio-opetus.

Toisena päivänä täällä valitetaan, kun noita muita reittejä pitkin on muka vaikeaa päästä.

Lukion opetuksen lisäksi täydentäsin tähän vielä, että vähintään yhtä iso pointti ellei isompi on, että kirjoittaa "määrätyistä oppiaineista" ylioppilaskirjoituksissa parhaimmat mahdolliset arvosanat. Tietyllä tapaa lukio suosii parhaiten heitä jotka haluavat parantaa yleissivistytään ohjatusti ja jotka tietävät lukion alkaessa mihin mahdollisesti haluavat sen jälkeen opiskelemaan. 

Monen tietysti olisi erinomaisen hyvä tietää jo kauan enenn lukion alkamista, mitä mahdollisesti haluaisivat vielä joskus opiskella tulevaisuudessa. Ja tai mikä voisi olla se "oma juttu". 

Tämä sen vuoksi, että yhä useampi lukio vaikuttaa erikoistuvan ja keskittyvän ja paikoin "tavallismpiinkin" lukioihin pääseminen saattaa törmätä kohonneeseen keskiarvorajaan, jonka perusteella oppilasvalinta tehdään. - Samoin toki voi käydä suositumpien ammattialojen kohdalla. Mutta mielestäni lukioon pitäsi päästä jatkossakin asuinpaikasta riippumatta "tavanomaisilla arvosanoilla"

Sinkkumies

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Etkä vieläkään tajua, mitä sana pakko tarkoittaa. - Itselleni pakko oli aikanaan kirjoittaa hyväksytysti ruotsinkieli. Jollen olisi kirjoittanut, niin toisena vaihtoehtona olisi ollut, että en tulisi valmistumaan ylioppilaaksi. Ei ollut sellaist vaihtoehtoa, että voisin kirjoittaa ruotsinkielen asemasta, jonkun toisen kielen tai mitään muutakaan oppiainetta.