Onko pitkä matematiikka ollut joskus pakollinen ylioppilaskirjoituksissa?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kirjoittanut vuonna 1985 ja kirjoitin lyhyen matikan, mutta ei sekään olisi ollut pakollinen, kun kirjoitin kolme vierasta kieltä. Tyhmä kun menin kirjoittamaan. 

Mäkin kirjoitin -87 kolme kieltä, ei olisi tarvinnut kirjoittaa matikkaa, mutta kirjoitin kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

Lukio antaa paremmat lähtökohdat esim. Luonnontieteiden ja tekniikan opiskelulle sekä tietysti paremman kielitaidon ja yleissivistyksen.

Laajasta matematiikasta piti muistaakseni vaihtaa yleiseen matematiikkaan ennen 5. kurssin alkamista, muuten se piti kirjoittaa. Niin, ja tietysti opiskella loppuun asti. Kurssimäärä taisi olla 11. YO1995

En tiedä kaikista mahdollisista ajankohdista, mutta mun äiti on kirjoittanut seuraavasti: äikän, lyhyen matikan ja neljä vierasta kieltä. Ei reaalia. Joskus 70-luvulla tällainen on todistettavasti ollut siis mahdollista. Hän on äärimmäisen kieli-ihminen ja tehnyt työuransa kielten parissa.

Minä valitsin lukiossa yleisen matematiikan, vaikka matematiikan opettaja suositteli vielä lukion alkuvaiheessa vaihtamista laajaan oppimäärään. Mutta minä olinkin kiinnostuneempi vieraista kielistä: minulla oli yläasteella alkanut C-ranska ja lukiossa otin vielä D-saksan. Kirjoitin molemmat lyhyet kielet samana päivänä. Vältyin näin sekä matematiikan että reaalin kirjoittamiselta. Matematiikkaa luin vain sen minimin eli 6 kurssia.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Nämä vaatimukset näyttävät vaihdelleen aivan jatkuvasti. Itse kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1986 ja kirjoitin äidinkielen, ruotsin, englannin ja reaalin. Sekä lyhyen matematiikan ylimääräisenä kokeena (joka siis oli vapaavalintainen). Siis vain yksi vieras kieli riitti (ja toinen kotimainen). 

jos olisi niin vain fiksut valmistuisivat ylioppilaaksi, valitettavasti sen näkee, että näin ei ole

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni silloin kun itse 80-luvun lopulla kirjoitin niin pitkä matikka oli pakko kirjoittaa jos ei kirjoittanut kolmatta vierasta kieltä. Jos taas sen kirjoitti niin ei ollut pakko kirjoittaa matikkaa tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan.

Jaa, missä vaiheessa 80-lukua.

Reaali, ei matikkaa, kolmas kieli, ei matikkaa lyhyenä saati pitkänä.

Ehkä joskus silloin aivan 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli matikka pakollinen. 

Jotenkin huvittavia ne tapaukset, jotka aloittivat lukiossa niin polleasti pitkällä matikalla, mutta joutuivat silti siirtymään muutamien kurssien jälkeen lyhyen matikan lukijoiksi, kun arvosanat olivat tyyliin 6, 5, 4, 4. Sitä ennen oli tietysti haukuttu meitä lyhyen lukijoita palikkamatikkalaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä valitsin lukiossa yleisen matematiikan, vaikka matematiikan opettaja suositteli vielä lukion alkuvaiheessa vaihtamista laajaan oppimäärään. Mutta minä olinkin kiinnostuneempi vieraista kielistä: minulla oli yläasteella alkanut C-ranska ja lukiossa otin vielä D-saksan. Kirjoitin molemmat lyhyet kielet samana päivänä. Vältyin näin sekä matematiikan että reaalin kirjoittamiselta. Matematiikkaa luin vain sen minimin eli 6 kurssia.

1991 kun oli lukenut laajan matematiikan, ei ollut vaihtoehtoa välttyä sen kirjoittamiselta. Muut pakolliset taisi olla suomi ja ruotsi.Varma en kyllä ole, kirjoitin noiden lisäksi englannin ja ranskan sekä reaalin, aineita sai muistaakseni olla vain tuo 6, koska olisin halunnut kirjoittaa myös D-saksan. Reaalissa oli tosiaan tuohon aikaan kaikki reaaliaineet yhdessä, eikä ollut vielä keksitty eximiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni silloin kun itse 80-luvun lopulla kirjoitin niin pitkä matikka oli pakko kirjoittaa jos ei kirjoittanut kolmatta vierasta kieltä. Jos taas sen kirjoitti niin ei ollut pakko kirjoittaa matikkaa tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan.

Jaa, missä vaiheessa 80-lukua.

Reaali, ei matikkaa, kolmas kieli, ei matikkaa lyhyenä saati pitkänä.

Ehkä joskus silloin aivan 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli matikka pakollinen. 

Wikipediassahan tuo suomalaisen ylioppilastutkinnon historia on kerrottu. Wikipedian tekstistä näköjään puuttuu kokonaan tuo kausi jolloin pitkä matikka olisi ollut pakollinen kolmannen kielen vaihtoehtona. Ja alkuperäisessä kommentoidussa tekstissähän kirjoittaja sitten sanookin, että "tai saattoi kirjoittaa lyhyen matikan".

Wikipedian tekstin mukaan jo pitkään pakollisten kirjoitettavien aineiden lukuun on sisältynyt joko matematiikka tai reaali, elin nämä kaksi ovat olleet vaihtoehtoja. Tosiaan tuosta kolmanteen kieleen vaihtoehtoisena matematiikkaa ei Wikipedia mainitse lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

No joo, _voi_ päästä. Aika harva kuitenkin pääsee, suurin osa tulee lukion kautta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on nykyään lukion pointti kun ammattikoulunkin jälkeen voi päästä korkeakouluun tai yliopistoon

Se että ylioppilaiden on käytännössä paljon helpompi päästä sisään kun on sekä yleinen todistusvalinta että pääsykoereitti. Amiksen kautta tullessa pitää mennä joko pääsykokeiden kautta tai sitten jonkun todella pienen kiintiön kautta jossa pääsee sisään muutama ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Etkä vieläkään tajua, mitä sana pakko tarkoittaa. - Itselleni pakko oli aikanaan kirjoittaa hyväksytysti ruotsinkieli. Jollen olisi kirjoittanut, niin toisena vaihtoehtona olisi ollut, että en tulisi valmistumaan ylioppilaaksi. Ei ollut sellaist vaihtoehtoa, että voisin kirjoittaa ruotsinkielen asemasta, jonkun toisen kielen tai mitään muutakaan oppiainetta. 

Ei, vaan piti saada riittävästi kompensaatiopisteitä, että pääsee kirjoitukset läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä valitsin lukiossa yleisen matematiikan, vaikka matematiikan opettaja suositteli vielä lukion alkuvaiheessa vaihtamista laajaan oppimäärään. Mutta minä olinkin kiinnostuneempi vieraista kielistä: minulla oli yläasteella alkanut C-ranska ja lukiossa otin vielä D-saksan. Kirjoitin molemmat lyhyet kielet samana päivänä. Vältyin näin sekä matematiikan että reaalin kirjoittamiselta. Matematiikkaa luin vain sen minimin eli 6 kurssia.

1991 kun oli lukenut laajan matematiikan, ei ollut vaihtoehtoa välttyä sen kirjoittamiselta. Muut pakolliset taisi olla suomi ja ruotsi.Varma en kyllä ole, kirjoitin noiden lisäksi englannin ja ranskan sekä reaalin, aineita sai muistaakseni olla vain tuo 6, koska olisin halunnut kirjoittaa myös D-saksan. Reaalissa oli tosiaan tuohon aikaan kaikki reaaliaineet yhdessä, eikä ollut vielä keksitty eximiaa.

Kyllä 90-luvun loppupuolella pystyi kirjoittamaan kaksi lyhyttä kieltä, mutta ne piti kirjoittaa samana päivänä ja koeaikaa sai vain 1-2 tuntia enemmän.

Voi olla, että se ei ole sitä ennen ollut mahdollista, sillä aina puhutaan ihaillen 6 L:n ylioppilaista, ei koskaan 7 L.

Eximia tuli keväällä 1996 eikä sitä varsinaisesti ole "keksitty", sehän on yliopiston arvosanoja. Vielä olisi yliopiston puolelta varastossa N eli non sine cum laude approbatur, B:n ja C:n välistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Etkä vieläkään tajua, mitä sana pakko tarkoittaa. - Itselleni pakko oli aikanaan kirjoittaa hyväksytysti ruotsinkieli. Jollen olisi kirjoittanut, niin toisena vaihtoehtona olisi ollut, että en tulisi valmistumaan ylioppilaaksi. Ei ollut sellaist vaihtoehtoa, että voisin kirjoittaa ruotsinkielen asemasta, jonkun toisen kielen tai mitään muutakaan oppiainetta. 

Ei, vaan piti saada riittävästi kompensaatiopisteitä, että pääsee kirjoitukset läpi.

Pakko kirjoittaa matikka 1990-luvulla.

Siis oliko kaikkien pakko sitten lukea pitkää matikkaa? Se että joku on joutunut pakosti kirjoittamaan pitkän matikan, johtuu hänen omista valinnoistaan silloin kun hän on lukiota suorittanut. 

Pitkä matikka ei ole koskaan ollut yksioikoisesti pakko - paitsi joskus aivan 1900-luvun alussa, jolloin ainevalikoima oli eri kuin nykyään.

Vaihtoehto matikalle on jo pitkään ollut reaali. 

Ja tässä keskustelussa on siis ylioppilastutkinnon suorittaneita kirjoittamassa, parhaimmassa tapauksessa siitä edelleen yliopistotutkinnon suorittaneita tai sitä suorittavia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Etkä vieläkään tajua, mitä sana pakko tarkoittaa. - Itselleni pakko oli aikanaan kirjoittaa hyväksytysti ruotsinkieli. Jollen olisi kirjoittanut, niin toisena vaihtoehtona olisi ollut, että en tulisi valmistumaan ylioppilaaksi. Ei ollut sellaist vaihtoehtoa, että voisin kirjoittaa ruotsinkielen asemasta, jonkun toisen kielen tai mitään muutakaan oppiainetta. 

Ei, vaan piti saada riittävästi kompensaatiopisteitä, että pääsee kirjoitukset läpi.

Pakko kirjoittaa matikka 1990-luvulla.

Siis oliko kaikkien pakko sitten lukea pitkää matikkaa? Se että joku on joutunut pakosti kirjoittamaan pitkän matikan, johtuu hänen omista valinnoistaan silloin kun hän on lukiota suorittanut. 

Pitkä matikka ei ole koskaan ollut yksioikoisesti pakko - paitsi joskus aivan 1900-luvun alussa, jolloin ainevalikoima oli eri kuin nykyään.

Vaihtoehto matikalle on jo pitkään ollut reaali. 

Ja tässä keskustelussa on siis ylioppilastutkinnon suorittaneita kirjoittamassa, parhaimmassa tapauksessa siitä edelleen yliopistotutkinnon suorittaneita tai sitä suorittavia...

Pakollisten aineiden määräkään ei ole kuusi ollut 1990-luvullakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1989, ja pitkä matikka oli pakko kirjoittaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut lyhyt matikka ja saksan kieli, mutta matikka on aina ollut helppoa minulle mutta kielet työläitä. Pitkässä matikassa pärjää älyllä mutta kielet pitää lukea ulkoa.

Etkä vieläkään tajua, mitä sana pakko tarkoittaa. - Itselleni pakko oli aikanaan kirjoittaa hyväksytysti ruotsinkieli. Jollen olisi kirjoittanut, niin toisena vaihtoehtona olisi ollut, että en tulisi valmistumaan ylioppilaaksi. Ei ollut sellaist vaihtoehtoa, että voisin kirjoittaa ruotsinkielen asemasta, jonkun toisen kielen tai mitään muutakaan oppiainetta. 

Ei, vaan piti saada riittävästi kompensaatiopisteitä, että pääsee kirjoitukset läpi.

En usko, että vaikka olisin kirjoittanut kaikista muista oppiaineista laudaturit niin tällä suorituksella olisi voinut sivuuttaa ruotsinkielen kirjoittamsien. - Toisaalta ihmettelin jossain vaiheessa kun ruotsia ei ollut pakko kirjoittaa mutta oli pakko käydä sitä varten käsittääkseni ihan yhtä paljon paljon kursseja, että miksei sitten joku niiden jälkeen enää edes yrittänyt kirjoitta ruotsia; mitä siinä olsi menettänyt vaikka se olisi tullut nolla pisteisenä takaisin? - Vai uhkasiko kompensaatio toiseen suuntaan? 

Matikkalinjalla pitkä matikka oli pakollinen ja kieli- tms linjalla lyhyt matikka (lyhyen matikan lukijat saivat kyllä kirjoittaa pitkänkin halutessaan)

t Yo vm 1979

Jos valitsi lukion 1. luokalla pitkän matematiikan, se oli samalla yksi 4 pakollisesta ylioppilasaineista. Ne kolme muuta olivat äidinkieli, 1. vieras kieli ja toinen kotimainen kieli. Reaali ja 2. vieras kieli olivat vapaaehtoisia. Ennen muinoin siihen reaaliin sisältyvät mm. historia, uskonto, fysiikka, kemia ja psykologia ja siitä sai vain yhden arvosanan.

Meidän lukioluokka oli aikonaan koottu sillä perusteella että kaikki olivat valinneet pitkän matematiikan. Osin sen vuoksi luokan 1. luokalla meitä oli 37 ja luokan 3. luokan keväällä enää 23.