Muita joilla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa?

Minun pisin työsuhde on ollut vuoden mittainen. Viisikymppiseksi mennessä työsuhteita on ollut jo ihan kiitettävä määrä useiden eri työnantajien palveluksessa. Mitään mainittavaa työeläkettä ei ole päässyt kertymään ja tosiaan, jos kesällä on halunnut tienata, on pitänyt paiskia hommia. Palkallinen kesäloma on ollut ehkä kerran tai pari kertaa... Palkallisella perhevapaalla tai mikä se nyt on nimeltään, en ole ollut kertaakaan ja muutkin työelämän "ylellisyydet" kuten palkankorotus tai yleneminen ovat menneet sivu suun.

Tässä iässä ei enää oikein edes jaksa heiluttaa häntää työnantajan edessä ja kerjätä jotain herkkua.   

Solmin ensimmäisen toistaiseksi jatkuvan työsuhdesopimuksen reilusti yli viisikymppisenä. Pari vuotta myöhemmin vaihdoin itse siitä määräaikaiseen. Ei minulle sovi tehdä yhtä ja samaa työtä vuosikausia, 2-3 vuoden projektit ovat minun juttuni. Mielellään samalla työnantajalla, jotta uuteen projektiin otetaan vanhana työntekijänä. Kohta on taas työsuhde katkolla, saa nähdä, löytyykö uusi projekti. Jos ei, niin sitten virittelen jälleen yrityskuvioita.

Minulla, mutta omasta valinnasta. En jaksa sitoutua mihinkään työhön, haluan vapauden pitää lomat kun huvittaa. Olen hoitoalalla, joten tämä on mahdollista. Lainankin olen saanut.

Minä! Yli nelikymppinen, pätkätöitä parikymmentä vuotta. Mua harmittaa se että "loma" on silloin kun olen työttömänä ja tämä aina joskus muulloin kuin kesällä. Välillä harmittaa myös se, että määräaikaisena olen usein ulkopuolella vakityöntekijöiden eduista (tosin niin muutkin määräaikaiset ovat, ettei sentään yksin tarvitse harmitella) vaikka olisin vuosia tehnyt pätkää samalle työnantajalle ja teen samaa työtä samalla osaamisella kuin muutkin. Muuten olen saanut elämässäni haluamani. En enää edes tiedä, haluaisinko sitoutua vain yhteen työnantajaan. Olen tehnyt oman alan töitä, välillä jotain ihan muuta ja välillä toiminut yrittäjänä.

Minulla, ikää 40. Mutta täysin omasta halustani! Olen ollut samalla työnanajalla 6 vuotta mutta kieltäytynyt vakipaikasta. Jos mulla olisi vakipaikka pystyisi työnantaja pompottelemaan enemmän. Nyt pystyn kieltäytymään epämiellyttävimmistä jutuista ja "uhkailemaan" sillä että en enää uutta sopimusta halua kun nykyinen loppuu. Eivät kuitenkaan voi minua menettää koska ei heillä ole ketään mun tilalle. Meillä siis vakituisia pompotellaan eri toimipisteestä toiseen miten sattuu kun joku on sairaana, sijaisia ei hankita, itse en tuohon ala. Pari kertaa oon pitänyt pidempää lomaa kun on huvittanut ja sanonut että olen nyt pari kuukautta työttömänä ja sen jälkeen voin palata. 

'Välillä harmittaa myös se, että määräaikaisena olen usein ulkopuolella vakityöntekijöiden eduista'

Mitä nämä ovat?

Olen kokenut tuonkin lähes 10 vuotta. Vakituisessa työssä olen ollut nyt noin 16 vuotta. Jatko-opiskelen ja aion irtisanoutua vakituisesta työstäni. Nykyinen asunto ei ole maksettu loppuun ja pätkätyöläisenä en uutta asuntolainaa tule saamaan. Itselläni arvot muuttuneet. Mielummin mielekkäässä työssä pätkiä tehden kuin kolmivuorotyössä kroppaansa sekaisin laittaen jonkun asunnon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut tuonkin lähes 10 vuotta. Vakituisessa työssä olen ollut nyt noin 16 vuotta. Jatko-opiskelen ja aion irtisanoutua vakituisesta työstäni. Nykyinen asunto ei ole maksettu loppuun ja pätkätyöläisenä en uutta asuntolainaa tule saamaan. Itselläni arvot muuttuneet. Mielummin mielekkäässä työssä pätkiä tehden kuin kolmivuorotyössä kroppaansa sekaisin laittaen jonkun asunnon vuoksi.

Haluaisin jotain pysyvyyttä elämääni.

Ap

Olen 49 vuotias. Valmistuin 1990-luvun lamassa. Minulla ei ole eläessäni ollut vakituista (tai toistaiseksi voimasssaolevaa) työsopimusta.

Toistaalta en ole pitkiä aikoja ollut työttämänäkään. Oma asunto on, sain aikanaan lainaa määrä-aikaisuudestani huolimatta kotipankista kun selitin, että tämä nyt on tämmöistä, mutta aina ennenkin jotain on edellisen työn päätteeksi löytynyt eikä ole syytä uskoa, ettei löytyisi vastaisuudessakin. Joskus maksuerät, varsinkin ne joihin oli puolivuosittain lisätty päälle korot, oli todella vaikea saada kasaan, mutta jotenki nsiitä selvittiin kumminkin. Nyt se laina on jo maksettu.

40 v pätkätyöläinen kuittaa. Omistuasunto, kesämökki ja staili vaimo jäänee mun haaveiksi vain.

35v. ja ihan omasta halusta osa- ja määräaikainen työläinen. Tämä tuo paljon vapautta, kun pystyy oman halun mukaan tehdä 40h/vko tai vaikka 5h/vko. Toki mitään en omista ja vaurautta ei ole eiä perhettä varaa perustaa, mutta toisaalta oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

'Välillä harmittaa myös se, että määräaikaisena olen usein ulkopuolella vakityöntekijöiden eduista'

Mitä nämä ovat?

Koulutuksia esimerkiksi.

No, minulla on vakituinen työ, mutta kun tunteja on keskimäärin 10 viikossa, niin eipä tästä sinällään hyötyä ole. Palkan ja sovitellun päivärahan yhteistulo on jokusen satasen enemmän kuin pelkkä työttömyyskorvaus olisi. Mitään asuntolainoja turha haaveilla saavansa. Ainut hyöty on se, että pysyypä cv:ssä merkintä siitä, että töissä tässä ollaan, jos vaikka joskus saisi vakkarin kokoaikaisilla tunneilla.

Olen 30-vuotias.

Olen kolmekymppinen enkä ole ikinä ollut edes työhaastattelussa vakipaikkaan. Niin suuri osa työpaikoista on nykyään määräaikaisia. Nykyisellä työnantajallani olen nyt kolmannessa (vai jo neljännessä?) määräaikaisessa pätkässä.

Minä! 38 vuotias olen. Nykytyösopimus on 12 kk ja pisin ikinä elämässäni. Tätä ennen 9 kk sopimus pisin.

Nosto

Nykyään jos saa vakisopimuksen tietää että seuraavissa joka vuotisissa yt neuvotteluissa tulee kenkää

Vierailija kirjoitti:

'Välillä harmittaa myös se, että määräaikaisena olen usein ulkopuolella vakityöntekijöiden eduista'

Mitä nämä ovat?

Joissain paikoissa saa vain vakituiset esim. Smartum-etuja.