Lue keskustelun säännöt.
IS: Talokaupalle ikävä päätös: myyjille jopa 430 000 euron lasku, pelkät oikeudenkäyntikulut 110 000 euroa
07.11.2021 |
Talonsa myynyt pariskunta joutuu palauttamaan 240 000 euron kauppahinnan viivästyskorkoinen. Lisäksi tulee jopa 190 000 euroa muita kuluja, joista oikeudenkäyntikulut ovat noin 110 000 euroa.
Miksi ihmiset myyvät noita 1970-luvulla rakennettuja taloja kun ne ovat poikkeuksetta täysiä pommeja? Olisiko kannattanut vain purkaa talo niin olisi säästänyt 190 000 euroa
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008383953.html
Kommentit (117)
Myyjä on aina rikollinen. Hyvän tilin ostaja teki, kun sain 7 % koron sijoitetulle pääomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyjä on aina rikollinen. Hyvän tilin ostaja teki, kun sain 7 % koron sijoitetulle pääomalle.
Miksi myy viallista taloa?
Ainoa ongelma, että jos nuo myyjät on jossain hoitokodissa nykyään, niin rahaa ei tule ostaja saamaan, ja hoitokodin kulut menee meidän veronmaksajien piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjä on aina rikollinen. Hyvän tilin ostaja teki, kun sain 7 % koron sijoitetulle pääomalle.
Miksi myy viallista taloa?
Ja noin kalliilla? Kuka ostaa 70-luvun valesokkelipommin 240 tuhannella? Itse voisin harkita 24 000 eurolla ostavani.
Ostetaan satavuotiaita taloja mukamas silmät ummessa, sitten oikeuteen ja palkinnoksi saadaan vielä rahat takaisin, mutta kymmenien prosenttien koroilla.
On tämä maa seeeeeeekaisin. Kohtahab noita taloja aletaan polttaa ettei tartte myydä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyjä on aina rikollinen. Hyvän tilin ostaja teki, kun sain 7 % koron sijoitetulle pääomalle.
Miksi myy viallista taloa?
Ja noin kalliilla? Kuka ostaa 70-luvun valesokkelipommin 240 tuhannella? Itse voisin harkita 24 000 eurolla ostavani.
Ei sillä talon tyypillä tunnu olevan enää mitään merkitystä. Olen satavarma että tämä talojen osto ja oikeuteen on joillakin ihan oikeaa bisnestä.
Uima-allas? Kaikki tuon ajan talot, joissa on uima-allas, haisevat homeelta päätielle asti. On ostajakin ollut aika optimisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa ongelma, että jos nuo myyjät on jossain hoitokodissa nykyään, niin rahaa ei tule ostaja saamaan, ja hoitokodin kulut menee meidän veronmaksajien piikkiin.
Tottakai saa perittyä, ei holhouksenalaisuus sitä estä, ja mitenkä olisivat olleet oikeudessakaan.
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Korjaat tietenkin kaikki viat asunnosta ennen myyntiä.
En kyllä tiedä mitä tuollaisesta pitäisi olla mieltä. Miksi tehdä mitään kuntotarkastuksia jos niihin ei voi yhtään luottaa? Näiden tarkastusten perusteella ihmiset näitä kauppoja lukkoon uskaltavat lyödä.
Ei tuossa välttämättä ole myyjällä ollut käsitystä siitä että talo on täysi susi. Ei tietenkään ostajallakaan. Ehkä sitten parempi olisi että varmuuden vuoksi yli 20 vuotta vanha pitäisi aina myydä purkukuntoisena ja purkukuntoisen hinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Jos kauppahinta on realistinen, eli esim. 50 000 euroa ja kauppakirjassa lukee, että talo on purkukuntoinen, ostaja ei saa mitään takaisin, vaikka kämppä olisi miten laho.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Olet väärässä. Suomen oikeuslaitos nimenomaan on tehnyt tilanteen, jossa ostajalla ei ole -mitään- riskiä.
Miettikää nyt sitä viiden vuoden vastuutakin! Käytännössä ei voi ostaa saaduilla rahoilla uutta asuntoa vaan niitä on makuutettava tilillä, jos vaikka ostaja päättää viedä oikeuteen 5 vuoden päästä!
Ihan hullua! Puoli vuosikymmentä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tiedä mitä tuollaisesta pitäisi olla mieltä. Miksi tehdä mitään kuntotarkastuksia jos niihin ei voi yhtään luottaa? Näiden tarkastusten perusteella ihmiset näitä kauppoja lukkoon uskaltavat lyödä.
Ei tuossa välttämättä ole myyjällä ollut käsitystä siitä että talo on täysi susi. Ei tietenkään ostajallakaan. Ehkä sitten parempi olisi että varmuuden vuoksi yli 20 vuotta vanha pitäisi aina myydä purkukuntoisena ja purkukuntoisen hinnalla.
Tätä vahvasti suositellaan. Kun myydään purkukuntoisena, ei muodostu korvausvastuuta piilevistäkään vioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Jos kauppahinta on realistinen, eli esim. 50 000 euroa ja kauppakirjassa lukee, että talo on purkukuntoinen, ostaja ei saa mitään takaisin, vaikka kämppä olisi miten laho.
Se ei muuten riitä. Asumiskelpoista taloa ei noin vain myydä "purkukuntoisena".
Ja kuka hlvetti myy talonsa 50000 eurolla vaikka juuri Turussa?
Aikalailla ääripäissä molemmat ratkaisut, jotta olisiko siinä pedattu KKOlle tapausta. Hovin kuulostaa kyllä äkkiväärältä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tiedä mitä tuollaisesta pitäisi olla mieltä. Miksi tehdä mitään kuntotarkastuksia jos niihin ei voi yhtään luottaa? Näiden tarkastusten perusteella ihmiset näitä kauppoja lukkoon uskaltavat lyödä.
Ei tuossa välttämättä ole myyjällä ollut käsitystä siitä että talo on täysi susi. Ei tietenkään ostajallakaan. Ehkä sitten parempi olisi että varmuuden vuoksi yli 20 vuotta vanha pitäisi aina myydä purkukuntoisena ja purkukuntoisen hinnalla.
Kyllä 10 vuotta vanha talokin voi jo olla purkukuntoinen
Tällaisen tapauksen kuulin tuttavalta:Mellunkylässä Helsingissä eläkeläispariskunta myi vanhan okt:n.
Ostajaperhe sössi itse kaikenmoista, joten talossa todettiin parin vuoden kuluttua kosteusvaurio.
Nohevina tyyppinä ostajat nostivat syytteen myyjäpariskuntaa vastaan.
Eläkeläiset hävisivät oikeusjutun ja ostajaperhe rakennutti korvausrahoilla kivitalon tontille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä ajattelua. Tietenkin käytetty talo on jossain määrin viallinen ja siihen pitää ostajan varautua. Ts. hinnassa pitää olla huomioitu, ettei saa ihan priimaa enää. Toisaalta teidän ajatus, että 40-50 vuotta vanha talo olisi purkukunnossa on uskomaton. Tietenkin sillä on vielä arvoa, mutta arvossa pitää huomioida, että voi joutua tekemään rakennekorjauksia. Tai itseasiassa se on todennäköistäkin.
Kuka täällä muuten uskaltaa pian enää myydä vanhaa taloaan? Ostajallakin on velvollisuutensa. Tumpelot ostaa ylihintaisia taloja ja sitten kitistään, kun vanhassa talossa on lahoa. Semmoista se on. Kannattaisi olla realisti. Itsellä talo noin 35 vuotta vanha ja en voisi mitenkään taata, ettei täältä jotain löytyisi. Ei ole tietoa tai havaintoa, mutta myydessä toivoisin, että ostaja hinnoittelussa huomioisi sen mahdollisuuden. Jos taloni arvo olisi tällä hetkellä vaikka 250 000 Euroa, niin voisiko kauppakirjan tehdä sillä notuulilla, että myyn 100 000 Euroa alle markkinahinnan ja siinä on huomioitu se, että talo on vanha ja piilosta voi löytyä mitä vaan. Vai meneekö se niin, että vaikka myisin alehintaan, niin silti minulta voidaan lypsää vaikka 50 000 Euroa korjauseen eli sama summa kuin olisi voitu lypsää tuosta maksimihinnasta?
Korjaat tietenkin kaikki viat asunnosta ennen myyntiä.
Miten teet sen ennakkoon, jos viat tulevat esiin vasta siinä vaiheessa kun ostaja on ruvennut remontoimaan ja hajottanut yhden seinän?
Pitääkö siis myyjän repiä ensin kaikki auki? Hajottaa seinät ja lattiat kellariin asti?
ylös