Vasemmistoliiton Li Andersson ja kokoomuksen Elina Valtonen ottivat kipakasti yhteen verotuksesta – Kumpi on oikeassa?
Kommentit (215)
Kokoomus on vuosikaudet esittänyt, että kaikki talousosaaminen olisi oikealla ja Kokoomuksessa. :D
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus on vuosikaudet esittänyt, että kaikki talousosaaminen olisi oikealla ja Kokoomuksessa. :D
Ehkäpä näiden, ihan oikeiden asiantuntijoiden kertoma vihdoin selvensi, että näin ei asian laita ole.
Oliko tarjolla kolmesti tislattua kipakka pontikkaa.
Valtosella oli taas kerran sitä liberaalia mielikuvapolitiikkaa, joista suurin osa oli väärin tai vaati lisämääreitä kuten tuossa artikkelissa kävi ilmi.
Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.
Oliskin kiinnostavaa kuulla perustelut, joilla Valtonen kumoaisi näidenkin taloustieteilijoiden arviot.
Taloustieteilijät ovat kaikki yksimielisiä, ettei yleinen keventäminen paranna julkista taloutta. Pitäen paikkansa.
Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.
Kumpi on oikeassa? Ihan arvauksella: ei kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.
No tätähän se nykyään aika pitkälti onkin kun EKP painaa lisärahaa ja ostelee lainapapereita markkinoilta pois. Eli vapaa markkinatalous on nesteessä ja ollut jo pitkään koska hintamekanismi on tuhottu jo aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.
Höpö höpö.
Sellaiset maat pärjäävät parhaiten joissa ihmiset saavat pitää ansaitsemansa rahat itse.
Tuomas Malinenkin on taloustieteilijä.
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä itse ajattelet? Kummallahan mahtaisi olla jotain osaamista tuolla saralla?
No ei Valtonenkaan mikään taloustieteilijä kyllä ole. On sanonut itsekin joskus ettei ole lukenut oikeastaan mitään taloustieteellisiä merkkiteoksia.
Valtonen varmaan tuntee yrityselämän kyllä ja edustaa varmaan sitä ajattelua mitä usein yritysten omistajilla on.
Asiantuntijoiden vastaukset kallistuvat Anderssonin puolelle.
Yksikään asiantuntija ei yksiselitteisesti vahvista Valtosen väitettä veronkevennysten ja talouden kasvun positiivisesta korrelaatiosta.
Vierailija kirjoitti:
Tuomas Malinenkin on taloustieteilijä.
Sen täytyy olla jotenkin sekaisin. Niin hulluja se tyyppi kyllä välillä puhuu.
Elina Valtonen käytti vuoteen 2012 saakka finanssiosaamistaan The Royal Bank of Scotlandin palveluksessa myyden Suomen kunnille kalliita ja miljoonatappioita aiheuttaneita korkojohdannaissopimuksia. Kunnat irtisanoivat viime vuosina useita kalliita korkojohdannaissopimuksia. Miljoonatappioiden taustalla olivat paitsi korkojen merkittävä lasku myös sopimusten erittäin kalliit ehdot.
Vierailija kirjoitti:
Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.
Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä.
Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla.
Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa.
Globaslistipersereiät tappelivat keskenään, pusketaanko ulos punaista paskaa vai sinistä. Samalle se sonta aina haisee.
No mitäpä itse ajattelet? Kummallahan mahtaisi olla jotain osaamista tuolla saralla?