Vasemmisto­liiton Li Andersson ja kokoomuksen Elina Valtonen ottivat kipakasti yhteen verotuksesta – Kumpi on oikeassa?

Helsingin Sanomat on alkanut kiitettävästi tehdä poliitikkojen esittämistä väitteistä faktantarkistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijoiden vastaukset kallistuvat Anderssonin puolelle.

Yksikään asiantuntija ei yksiselitteisesti vahvista Valtosen väitettä veronkevennysten ja talouden kasvun positiivisesta korrelaatiosta.

Kulloinenkin hallitus kyllä löytää mieluisansa asiantuntijat julkisuuteen. Talousssiantuntijoiden ohjeilla on rakennettu myös sosialistista suunnitelmataloutta toteuttavia diktatuureja, jotka ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen toimimattomina. Kiinakin joutui luopumaan sosialistisesta suunnitelmataloudesta ja avaamaan markkinatalouden.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomat on alkanut kiitettävästi tehdä poliitikkojen esittämistä väitteistä faktantarkistuksia.

Fakntantarkistuksia voidaan tuottaa kuolloisekin tilaajan tarpeisiin. Keskittynyt media tuottaa haluamiaan faktoja tarkistusten seurauksena. Tutkimuksia kun löytyy joka lähtöön halukkaan korvasyyhyyn monissa asioissa. 

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomat on alkanut kiitettävästi tehdä poliitikkojen esittämistä väitteistä faktantarkistuksia.

Niinpä. Hyvä, että mitä tiedotusvälineen kuulukin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.

Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä. 

Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla. 

Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa. 

Yhteiskunta kokonaisuutena on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin pelkkä makratalous. Yhteiskunnan täytyy huolehtia niin monista asioista kuten vaikkapa koulutus ja terveydenhuolto ja jonkinlainen perusturva ihmisille kuitenkin. Kukaan poliitikko tuskin haluaa myöskään mitään mellakoita kadulle tai rikollisuuden lisääntymistä tai lisätä huumekauppaa tai prostituutiota ym. Kaikilla päätöksillä on aina jotkut seuraukset yhteiskunnassa. Pelkän talouden näkökulmasta varmaan joku päätös voisi olla täysin perusteltu mutta sitten kun huomioidaan kaikki muut vaikutukset, niin se päätös ei siltikään olisi järkevä.

Jo edellisellä faktantarkistuskierroksella kävi ilmi, että kokoomus oli esittänyt virheellisiä väitteitä mm. hallituksen työllisyystoimiin liittyen. Yksi näistä vaihtoehtoisen totuuden levittäjistä oli juuri Elina Valtonen, joka jäi nyt toista kertaa kiinni vähintäänkin puolivillaisista lausumistaan.

Kokoomuksen kannattaisi muistaa, että rehellisyys maan perii, vaikka oppositiossa ei olekaan kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiantuntijoiden vastaukset kallistuvat Anderssonin puolelle.

Yksikään asiantuntija ei yksiselitteisesti vahvista Valtosen väitettä veronkevennysten ja talouden kasvun positiivisesta korrelaatiosta.

Kulloinenkin hallitus kyllä löytää mieluisansa asiantuntijat julkisuuteen. Talousssiantuntijoiden ohjeilla on rakennettu myös sosialistista suunnitelmataloutta toteuttavia diktatuureja, jotka ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen toimimattomina. Kiinakin joutui luopumaan sosialistisesta suunnitelmataloudesta ja avaamaan markkinatalouden.

Tulikin tästä mieleen yksi kaikkien aikojen kovimpana asiantuntijana tunnetuista henkilöistä jonka oppeihin parinsadan miljoonan ihmisen valtio perusti koko maataloutensa. Trofim Lysenko. Nykyään ei kuitenkaan jostain syystä arvosteta samalla tavalla kuin aikoinaan :D

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomat on alkanut kiitettävästi tehdä poliitikkojen esittämistä väitteistä faktantarkistuksia.

Kuka faktantarkastaisi hesarin faktantarkastajat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.

Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä. 

Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla. 

Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa. 

Veroja on kevennelty 1980- luvulta lähtien.

Ja vielä pitäisi keventää.

 milloin tulee seinä vastaan? Yritystukien kohdallako?

AP: Politiikassa pyritään jyräämään oma etu ja tavoite läpi, ei mitään objektiivista "oikeaa" ja "väärää" siinä olekaan...

Vierailija kirjoitti:

Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.  

Ei riittänyt, että yksi 200-miljoonainen kansa ajettiin valtavine luonnonrikkauksineen konkurssiin. Suomen pitää päästä lyömään päänsä samaan mäntyyn.

Vasemmiston verotuskiiman takana on raivokas kateus.

Tuohan on päivänselvä juttu että Andersson käytännössä pyyhkii lattiaa kokkare Valtosella joka kertoo vääriä oikeston esittämiä hokemia verotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.

Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä. 

Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla. 

Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa. 

Veroja on kevennelty 1980- luvulta lähtien.

Ja vielä pitäisi keventää.

 milloin tulee seinä vastaan? Yritystukien kohdallako?

https://images.squarespace-cdn.com/content/51b43911e4b087d92d551a03/142…

Niinpä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.  

No tätähän se nykyään aika pitkälti onkin kun EKP painaa lisärahaa ja ostelee lainapapereita markkinoilta pois. Eli vapaa markkinatalous on nesteessä ja ollut jo pitkään koska hintamekanismi on tuhottu jo aikoja sitten.

Kyse on siitä, että Euvostoliitto on turvannut suurteollisuuden ja -yritysten monopoliaseman niitä suosivilla direktiiveillä, mikä estää vapaan kilpailun. Lisäksi itsenäisiltä valtioilta on otettu valta suojata talouttaan ja omaa valuuttaa (jota ei ole) ja sallittu veronkierto paratiisiyhtiöiden avulla. Makrotalouden kannalta tämä on nimenomaan tukahduttanut vapaan markkinatalouden toiminnan ja olisi aiheuttanut jo aikapäiviä sitten kysyntälaman, ellei Ekp olisi korvannut kulutussektorin riittämätöntä ostovoimaa rahan painamisella, rahan joka on tullut pääosin valtioiden kautta köyhimpien hyväksi, tietenkin valuen kulutuksen kautta kasvattamaan lisää veroparatiiseissa kasvavia rahavuoria.  Vika ei siis ole markkinataloudessa, vaan siinä ettei sen toimintaa ole turvattu riittävillä pelisäännöillä, jokainen makrotalouden perusteet ymmärtävähän tietää, että markkinatalous ja kapitalismi tarvitsee toimiakseen niiden vapautta turvaavat pelisäännöt ja valvonnan. 

Ratkaisu ei silti ole suunnitelmatalous, koska se on täysin toimimaton järjestelmä. Ratkaisu selviää ymärtämämällä ylemmän kappaleen. Makrotalous, markkinat ja kapitalismi ovat varsin yksinkertaisia koneita ja kun ne pidetään toiminnassa, ne ovat myös ainoa toimivan talouden perusta. 

Käyhän se noiden haastateltujen asiantuntijoiden kommenteista ilmi, että Andersson on oikeassa ja Valtonen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Li-Andersson esitti vuosi sitten, että markkinatalous tulisi lakkauttaa ja korvata se "demokraattisella markkinataloudella" eli suomeksi sanottuna uudella suunnitelmatalouden virityksellä, jossa kysyntä ei ohjaisikaan tarjontaa ja markkinoita. Eli hän tavoittelee jälleen kerran monesti toimimattomaksi todettua järjestelmää, joka ajaa kaikki köyhyyteen.  

No tätähän se nykyään aika pitkälti onkin kun EKP painaa lisärahaa ja ostelee lainapapereita markkinoilta pois. Eli vapaa markkinatalous on nesteessä ja ollut jo pitkään koska hintamekanismi on tuhottu jo aikoja sitten.

Kyse on siitä, että Euvostoliitto on turvannut suurteollisuuden ja -yritysten monopoliaseman niitä suosivilla direktiiveillä, mikä estää vapaan kilpailun. Lisäksi itsenäisiltä valtioilta on otettu valta suojata talouttaan ja omaa valuuttaa (jota ei ole) ja sallittu veronkierto paratiisiyhtiöiden avulla. Makrotalouden kannalta tämä on nimenomaan tukahduttanut vapaan markkinatalouden toiminnan ja olisi aiheuttanut jo aikapäiviä sitten kysyntälaman, ellei Ekp olisi korvannut kulutussektorin riittämätöntä ostovoimaa rahan painamisella, rahan joka on tullut pääosin valtioiden kautta köyhimpien hyväksi, tietenkin valuen kulutuksen kautta kasvattamaan lisää veroparatiiseissa kasvavia rahavuoria.  Vika ei siis ole markkinataloudessa, vaan siinä ettei sen toimintaa ole turvattu riittävillä pelisäännöillä, jokainen makrotalouden perusteet ymmärtävähän tietää, että markkinatalous ja kapitalismi tarvitsee toimiakseen niiden vapautta turvaavat pelisäännöt ja valvonnan. 

Ratkaisu ei silti ole suunnitelmatalous, koska se on täysin toimimaton järjestelmä. Ratkaisu selviää ymärtämämällä ylemmän kappaleen. Makrotalous, markkinat ja kapitalismi ovat varsin yksinkertaisia koneita ja kun ne pidetään toiminnassa, ne ovat myös ainoa toimivan talouden perusta. 

Niinhän asia on mutta teet turhaa työtä yrittäessäsi selittää tätä ihmisille. Valitettavasti. Henkinen kypsyys ei riitä syventymään tähän asiaan vaan on helpompi toistaa 70-luvulla taistolaisten levittämää propagandaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.

Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä. 

Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla. 

Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa. 

Veroja on kevennelty 1980- luvulta lähtien.

Ja vielä pitäisi keventää.

 milloin tulee seinä vastaan? Yritystukien kohdallako?

Talous kasvoi parhaiten 70- ja 80 -luvuilla, vilkaisepa mikä oli veroasten silloin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtosen ja kokoomuksen pitäisi perua puheitaan tai vähintään selittää missä kohteissa veronkevennykset tuovat dynaamisia vaikutuksia.

Ihan simppeli juttu. Kun valtio yliverottaa lisäarvoa tuottavia eli työtä tekeviä kansalaisia, iso osa siitä rahasta jaetaan vastikkeetta työkykyisillekin ihmisille, jotka näin saavat rahaa eli ostovoimaa ilman, että tuottavat sen vastineeksi markkinoille (yhteisesti kulutettavaksi) lisää tavaroita ja palveluita. Toki heidän saamansa ostovoiman lisäys tuntuu markkinoilla. Ajatellaan vaikka, että henkilö abc saa vastikkeetonta tuloa 500 euroa, jonka vaikutus ostovoiman lisäykseksi markkinoilla on 500 euroa. Näitä on sitten kertaa x määrä. 

Mutta kun verotusta kevennetään, lisäarvoa tuottavat eli työtä tekeville ihmisille jää itselleen enemmän ostovoimaa, jota he eivät luovuta yhteiskunnan tavoin vastikkeetta eteenpäin, vaan henkilö abc joutuu tuottamaan tavaroita tai palveluita saman 500 euron saadakseen, minkä hän sai aiemmin vastikkeetta. Sen lisäksi, että hän saa markkinoilla käytettäväksi ostovoimaksi saman kuin ylemmässä kappaleessa, hän joutuu tekemään työtä eli tuottamaan lisäarvoa sen saadakseen. Näin syntyy kokonaisuudessaan enemmän tavaroita ja palveluita markkinoille, kuin verotuksen kautta vastikkeetta jakamalla. 

Jos joku ei sitä tällä selityksellä tajua, ei kannata ottaa osaa keskusteluunkaan, koska ei ymmärrä makrotalouden toimintaa. 

Hyvä tiivistys. En paremmin osaisi kirjoittaa. Lisäksi itse näen myös sen tärkeänä, että mikä pakko minun on elättää niin iso joukko minulle tuntemattomia ihmisiä. Ihmiset voisi itse ottaa enemmän vastuuta itsestään.